Lapsuuden aikaisista urheilutapahtumista on mieleeni jäänyt Eero Lehtosen muistokilpailut Mikkelissä. Ne olivat aina kesän tärkeä yleisurheilukisa, johon osallistuivat monet maamme huiput aikanaan. Järjestäjät yrittivät saada arvokisoissa menestyneitä urheilijoita vetonauloiksi tähän vuoden tärkeimpään yleisurheilutapahtumaan. Muistan yhden kaskun tältä ajalta. Pauli Nevala oli voittanut Tokion olympiakisoissa vuonna 1964 keihäässä kultaa. Tulos oli 82,66. Pauli oli maailman parhaita heittäjiä vuodesta 1961 vuoteen 1971. Tokion kisat olivat lokakuussa, joten taisi olla kyseessä vuoden 1965 Eero Lehtosen muistokilpailut. Paulia tietenkin houkuteltiin yhdeksi vetonaulaksi näihin kisoihin. Hänelle luvattiin viidesosa pääsylipputuloista. Pauli oli sanonut, että hän haluaa ehdottomasti kuudennen osan.
Itse keräilin Eeron muistokisoissa nimikirjoituksia, kuten niin monet pojat tuohon aikaan tekivät. Tytöt keräilivät myös, mutta vähemmän urheilutilaisuuksissa. Muistan saaneeni ainakin Jouko Kuhan ja Mikko Ala-Leppilammen nimikirjoitukset näistä kisoista. Porrassalmen hiihdoista sain pari kovaa nimeä, Veikko Kankkosen ja Björn Wirkolan. Harmi on se, että vihkoni on vuosikymmenien varrella kadonnut. Jonkinlaista ihmispalvontaa tämä on ollut, joskaan ei niin rajua, kuin musiikkipiireissä jonkun lauluidolin suhteen on ollut.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Mikkelin ja metsien mies Eero Lehtonen syntyi 21.4.1898. Eeron isä Alfred oli maalausliikkeen omistaja. Eero oli aika heiveröinen kaveri kropaltaan lapsena. Urheiluharrasteiden myötä alkoi pikku hiljaa tulla muutoksia kehon rakenteeseen. Hän kävi oppikoulun Mikkelin yhteiskoulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi samaan aikaan vuonna 1918 kuin Sylvi Uino, josta myöhemmin tuli presidentti Urho Kekkosen puoliso. Kerrotaan, että Sylvi olisi ollut tuohon aikaan ihastunut Eeroon.
Mikkelin urheilupuisto valmistui Eero Lehtosen orastavan urheilu-uran alkuaikoihin. Vuonna 1916 siellä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilukilpailut. Näissä kisoissa oli mukana myös tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja Eero Lehtonen. Tarina kertoo, että Urskissa eli urheilupuistossa oli jotkut oppikoulujen kilpailut. Kentän lähellä asui innokas yleisurheilija Eero Lehtonen. Hän oli tuolloin aamulla kalkinnut juoksuratoja ja pehmustanut hyppypaikkoja. Illalla oli sitten kisat. Kaikki viisi lajia, mitä siellä silloin järjestettiin, Eero voitti.
Eero edusti Mikkelin Kilpa-Veikkoja. Seura aloitti toimintansa jo sortokaudella. Tuolloin ei ollut sallittua perustaa kansalaisjärjestöjä, joihin urheiluseuratkin näköjään luettiin. Niinpä toiminta lähti liikkeelle Mikkelin W.P.K: n voimistelu- ja urheiluosastona vuonna 1902. Kymmenen vuotta myöhemmin nimeksi tuli ensin Mikkelin W.P.K:n Jousi ja sitten Mikkelin Jousi. Vuonna 1922 nimi muutettiin Mikkelin Kilpa-Veikoiksi.
Olympiavuonna 1920 Eero Lehtonen hyppäsi pituushypyn Suomen ennätykseksi 702 cm. Samana vuonna tuli Suomen mestaruus tässä lajissa kuin myös vuosina 1922 ja 1924. Yleisurheilun 5-ottelussa olivat lajeina pituushyppy, keihään heitto, 200 metrin juoksu, kiekon heitto ja 1500 metrin juoksu. Loppupisteet muodostettiin sijoituksien mukaan eli mitä alhaisempi luku, niin sitä parempi. Antwerpenin olympiakisoissa vuonna 1920 Eero Lehtonen voitti kultamitalin 18 sijapisteellä. Hän hyppäsi pituutta 663,5 cm, keihäs lensi 54,67 m, 200 metriä hän pyyhälsi aikaan 23,0, kiekkoa hän heitti 34,64 m ja juoksi lopuksi 1500 metriä aikaan 4.40,5. Pituushyppytulokset mitattiin tuohon aikaan puolen sentin tarkkuudella.
Pariisin olympiakisojen yleisurheilun 5-ottelu oli jännittävää ihan loppuun saakka. Eero epäonnistui paraatilajissaan pituushypyssä, kun kaksi hyppyä hän astui yli ja yhdellä syntyi tulos, joka oli huonohko. Se oli 668 cm ja hän oli pituudessa vasta seitsemäs. Tässä lajissa USA:n Robert LeGender hyppäsi lajin uuden maailmanennätyksen 776. Muissa lajeissa yhdysvaltalainen jäi parhaista tuloksistaan melkoisesti. Eerolta ei keihäskään sujunut odotetulla tavalla, sillä hän heitti niukasti yli 50 metriä. Jatkossa ei kultamitalin puolustajalla ollut muuta mahdollisuutta kuin sijoittua kolmessa viimeisessä lajissa aivan kärkipäähän, mikäli aikoi uusia voittonsa. Sitten Eero Lehtonen osoitti kilpailijan hermonsa. 200 metrillä hän jakoi ykköstilan samalla tuloksella kuin neljä vuotta aikaisemmin eli 23,0. Kiekossa Lehtonen kiskaisi ainoana kilpailijana yli 40 metriä heittämällä 44 senttiä sen yli. Näin oli Eero kahdella ykkössijallaan siirtynyt kisan johtoon ennen 1500 metrin juoksua. Siinä hän otti hienojen loppumetrien ansiosta taisteluvoiton ja uusi näin ollen olympiavoittonsa. Pariisin kisojen jälkeen yleisurheilun 5-ottelu poistettiin olympiaohjelmasta. Näin Eero Lehtonen jäi lajinsa viimeiseksi voittajaksi.
Eero Lehtonen oli siis itsenäisyyden aikamme alkuvuosina Suomen kansainvälisesti menestynein moniottelija. Kultamitali tuli kaksissa peräkkäisissä olympiakisoissa. Hän oli yksi harvoista yleisurheilun huipputasolle nousseista akateemisista urheilijoista.
Tässä tulee väliin noin 12 minuuttia elävää kuvaa ilman ääntä. Suomen olympiajoukkue palaa Pariisista Eteläsatamaan. Sieltä jatketaan juhlalliseen seppelöintiin Pallokentälle. Linkki tähän on : Suomen olympiajoukkueen paluu Pariisin olympialaisista 1924 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Eero valmistui metsänhoitajaksi vuonna 1922 Helsingin yliopistosta. Hänen puolisonsa Martta oli omaa sukuaan Jukola ja kuuluisa urheilutoimittaja ja radioselostaja Martti Jukola oli hänen veljensä. Martti oli itse mukana myös urheilijana Pariisin olympiakisoissa vuonna 1924 . Hän juoksi siellä 400 metrin aitajuoksussa ja sijoittui välierissä viidenneksi. Eero Lehtonen oli urheilijana ”on-off-tyyppiä”. Hän ei ollut aikeissa lähteä Pariisin kisoihin, mutta pystymetsästä Martti Jukola kävi hänet käytännössä katsoen houkuttelemassa olympiakarsintoihin. Eero tuli kakkoseksi karsinnoissa ja kisamatka oli selviö.
Eipä saanut Eero tonttia eikä taloa olympiavoitoista tuohon aikaan. Pariisin kisoissa meni kolme viikkoa aikaa. Työpaikalle saavuttuaan Metsähallitukseen hänelle tarjottiin siellä toki mitalikahvit, mutta kuukauden palkka oli pidätetty. Työssään Eero vuodesta 1950 alkaen toimi Metsähallituksen metsänmyyntitoimiston apulaisjohtajana.
Eerolla oli kesäpaikka Helppanalassa Mikkelin lähellä. Siellä hän harrasti muun muassa metsästystä. Eero oli myös musiikillisesti taitava, sillä hän pystyi kerta kuulemisen jälkeen soittamaan haluamansa kappaleen.
Mikkelin Urheilupuistossa on Eero Lehtosesta tehty patsas, jossa hän on ponnistusvaiheessa hyppäämässä pituutta. Veistos on Panu Patomäen tekemä ja se paljastettiin 14.6.1984.
Urheilullisesta taustasta huolimatta Eero oli kova tupakkamies. Viime vuosinaan hän sairasti keuhkosyöpää. Sydänkohtaus hänet kuitenkin lopulta vei 9.11.1959 Helsingissä. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Martta-vaimo sen sijaan eli liki 90 vuotiaaksi asti. Mikäli haluat kuunnella hienoa sarjaa Kiveen hakatut ja siellä Arto Terosen ja Jouko Vuolteen keskustelua Eero Lehtosesta, niin minä annan sinulle suoran linkin tähän mahdollisuuteen. Se on tässä : https://arenan.yle.fi/audio/1-50512221
Tässä tulee muutamia mainoksia. Klikkaa kuvaa ja katso, mitä tarjouksia on edullisesti näytillä:
NAANTALIN KYLPYLÄ on maankuulu kylpylä- ja kokoushotelli Naantalissa, aivan meren rannalla ja idyllisen Naantalin vanhan kaupungin kyljessä. Kylpylä tarjoaa täydelliset puitteet todelliseen irtiottoon arjesta: tasokkaat huoneet, ylellisen spa & wellness -osaston, useita ravintoloita ja tietysti monipuolista viihdettä. Naantalin Kylpylä on valittu Suomen parhaaksi hotelliksi jo kahtena vuonna peräkkäin kansainvälisessä World Travel Awards -gaalassa. Naantalin Kylpylän omistaa turkulainen perheyritys Sunborn Oy, joka tarjoaa yli 40 vuoden kokemuksella kansainvälisen tason majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluita sekä Suomessa että ulkomailla.
Laatukoru.fi on kotimainen koru- ja kelloalan verkkokauppa. Valikoimiimme kuuluu sekä kotimaisten että kansainvälisten brändien kelloja, koruja ja älykelloja. Lisäksi Laatukorulla on oma kultasepänverstas Hyvinkäällä, jossa valmistetaan Laatukorun omia Silván-brändin timanttikoruja, kuten vihkisormuksia, kihlasormuksia, korvakoruja ja riipuksia. Silván-timanttikoruja on saatavilla vain Laatukorusta. Laatukorun omien Silván-timanttikorujen lisäksi valikoimistamme löytyy mm. seuraavia brändejä: TAG Heuer, Longines, Tissot, GARMIN, Kalevala, Raymond Weil, Seiko, GANT, Swarovski, Lumoava sekä monia muita!
- Valmistamme farkkuja eri muotoisille vartaloille ja uskomme, että sinun ja yleisösi luottofarkkusi ovat täällä meillä Viitasaarella odottamassa sinua.
- Farkkumme suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu eri vartalotyyppien vaatimat ominaispiirteet sekä naiselliset kurvit ja muodot.
- Kaikki tuotteemme suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan omalla tehtaallamme Viron Valgassa.
- Haluamme, että jokainen nainen tuntee oman olonsa rohkeaksi farkkumimmiksi ja on ylpeä kehostaan.