Ilmari Salminen – vaatimaton olympiavoittaja Kymeenlaaksosta

 Ilmari Salmisesta on sanottu juoksijana, että hän oli myöhään kypsynyt, kuten Martti Vainio vuosikymmeniä myöhemmin. Ilmari syntyi 21.9.1902 Elimäellä maatalon poikana. Kyllähän kotitalon töissä liikuntaa sai monella tavoin, mutta urheiluinnostusta hän ei vielä silloin saanut. Hän oli 20-vuotias, kun voitti armeijassa komppanian juoksukilpailut. Se tapahtui Viipurissa vuonna 1922. Siitä kului kuitenkin vielä neljä vuotta ennen kuin Ilmari aloitti kilpailu-uran.

Ilmari Salminen ja Paavo Nurmi vetävät 3000 metrin juoksua vuonna 1931. Kuva Heikki Melto Museoviraston kuvakokoelmat

 

Ilmari Salmisen päämatka uran alkupuolella oli 5000 metrin juoksu. Hän siirtyi 10 000 metrille vuonna 1933 ja heti alkoi tapahtua myös kansainvälistä menestystä. Ilmarin menestyksekäs urheilu-ura meinasi katketa vuoteen 1928. Hänellä oli kova into päästä Amsterdamin olympiakisoihin ja hän voitti kaksi karsintakilpailuakin. Urheilujohto jätti kuitenkin valitsematta Ilmarin ja hänen tilalleen valittiin Eino Purje ja Ville Ritola. Tästä Salminen katkeroitui niin, että hän lopetti juoksun kahdeksi vuodeksi ja palasi vuonna 1930 kilpakentille jälleen. Vuonna 1932 hän jäi valitsematta Los Angelesin olympiakisoihin siksi, että oikeasti häntä parempia juoksijoita oli niin paljon, ettei hänen sen aikainen juoksukunto sinne riittänyt.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Yleisurheilukilpailut on menossa Viipurissa 1930-luvulla Berliinin kisojen jälkeen. Juoksua johtaa vääpeli Ilmari Salminen. Kuvan on ottanut Bruno Toivonen. Kuva Lappeenranta museot

 

Vuonna 1928-1929 Ilmari Salminen kävi Viipurissa taistelukoulun. Siellä valmistui Suomen Puolustusvoimien palvelukseen aliupseereja. Tätä nykyä heitä valmistuu Lappeenrannan maasotakoulussa, jota joitakin vuosikymmeniä sitten myös rottakouluksi kansan suussa nimitettiin. Ilmarista tuli kersantti Korian varuskuntaan.

Ilmari Salminen

Ilmari Salmisen varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1934. Silloin pidettiin historian ensimmäiset EM-kilpailut yleisurheilussa Torinossa. Ilmari voitti siellä kultaa 10 000 metrillä ja pronssia 5000 metrillä.

     10 000 m tulokset Torino EM 1934                       5000 m

  1. Ilmari Salminen 31.02,6 Suomi                           1. Roger Rochard 14.36,8 Ranska
  2. Arvo Askola 31.03,2 Suomi                                 2. Janusz Kusocinski 14.41,2 Puola
  3. Henry Nielsen 31.27,4 Tanska                             3. Ilmari Salminen 14.43,6 Suomi
Juoksu alkamassa Väinölänniemellä Kuopiossa vuonna 1936. Kuvassa on mm. Berliinin sankarit Salminen ja Askola. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Seuraava arvokilpailu Ilmari Salmisella oli vuonna 1936 Berliinin olympiakisat. Miesten 10 000 metriä juostiin heti kisojen ensimmäisenä päivänä. Suomalaisjuoksijat lähtivät kisaan suunnitelmallisesti. Taustalla oli varmasti myös tässä juoksussa Paavo Nurmi näyttämässä aikoja ja merkkejä katsomossa niin kuin Volmari Iso-Hollon estejuoksussa. Hän oli muutoinkin valmennusapuna tuohon aikaan. Suomalaisten oli tarkoitus pitää tasaista kolmen minuutin kilometrivauhtia, joka olisi kaikille muille varmastikin aika rajua. Näinhän siinä pikku hiljalleen alkoi käydä, että kaikki muut tipahtivat kyydistä Japanin pikkuista Murakosoa lukuun ottamatta. Hän pysyi kyydissä aina viimeisen kierroksen alkuun saakka. Tällöin suomalaiset tekivät pienen nykäyksen, joka tiputti japanilaisen. Takasuoralla Arvo Askola lisäsi vauhtia ja siirtyi kärkeen. Kymeenlaaksolaisilla oli kaksoisjohto, kun Valkealasta syntynyt Askola ja elimäkeläinen Salminen alkoivat hurjan taistelun voitosta, kuten niin usein keskenään ennenkin. Volmari Iso-Hollo jäi suosiolla varmistelemaan pronssia. Lopussa Ilmari Salminen oli totuttuun tapaan Arvo Askolaa nopeampi ja meni hänen ohitseen niukkaan yhden metrin voittoon. Volmari hävisi heille kymmenisen metriä. Murakoso oli neljäs ja teki oman ja Japanin ennätyksen 30.25,0. Tämä Berliinin kolmoisvoitto oli suomalaisille viides ja se on myös viimeisin olympiakisoissa.

Kuva legendaarisesta Berliinin kympistä vuonna 1936. Iso-Hollo johtaa, Askola kakkosena, Salminen kolmantena ja Murakoso neljäs.

10 000 tulokset Berliini Olympialaiset 1936

  1. Ilmari Salminen  30.15,4
  2. Arvo Askola 30.15,6
  3. Volmari Iso-Hollo 30.20,2

Tässä vaiheessa voi lukemisessa pitää pienen katkon ja kuunnella tämä kymppi Ylen Elävästä arkistosta. Sitä selostaa käsitykseni mukaan Martti Jukola. Samalla siinä on menossa miesten korkeushyppy, jossa loppuvaiheissa on taistelussa ainoana eurooppalaisena amerikkalaisia vastaan Kallio Kotkas. Hänhän ensimmäisenä eurooppalaisena hyppäsi 2 metriä ja ensimmäisenä suomalaisena heitti kiekkoa yli 50 metriä. Selostuksessa ei tule esille se, monesko Kallio Kotkas oli, joten kerron, että hän joutui tyytymään neljänteen sijaan. Kymppitonnin kolmoisvoitto tulee tässä:  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/kymppitonnin-kolmoisvoitto-1936 

Työuraan Ilmari Salmisen olympiavoitto vaikutti siten, että hänen lempinimike muuttui. Korian kersantin  tituleeraus muuttui kultavääpeliksi. Myöhemmin eläkkeelle Salminen jäi puolustusvoimista ylivääpelinä.

Ennen Pariisin Euroopan mestaruuskisoja vuonna 1938 ehti Ilmari Salminen edellisenä vuonna juosta uuden maailmanennätyksen 10 000 metrillä. Uusi ennätys oli 30.05,6. Juoksu tapahtui Kouvolassa. Sadekuuron jälkeen ilma oli raikas, mutta rata oli raskaan lainen. Hän juoksi ME:n myös kuudella maililla. Täysraittiina tunnettu Salminen kuuli seuraavana päivänä hämmästyksekseen, että hänen toimipaikassaan Utin varuskunnassa 40 humaltunutta reserviläistä oli löytänyt itsensä putkasta ennätysjuhlinnan jäljiltä.  Melkoisen tiukka 10 000 metriä käytiin Pariisin EM-kisoissa. Ilmari saavutti toisen Euroopan mestaruutensa tällä matkalla.

Tässä on mahdollista kuunnella väliin Yle arkistosta Pekka Tiilikaisen haastattelu Ilmari Salmisen kanssa. Se on sarjasta suomalaisia Euroopan mestareita. Linkki siihen on : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaisia-euroopan-mestareita

10 000 m Pariisi EM 1938

  1. Ilmari Salminen 30.52,4 Suomi
  2. Giuseppe Bevlaqua 30.53,2 Italia
  3. Max Syring 30.57,08 Saksa

Suomen mestaruuksia Ilmari Salminen voitti 6 juoksijauransa aikana yksilösarjoissa. Neljästi tuli kultaa kympillä (1934, 1935, 1937 ja 1942). Vitosella tuli vuonna 1932 ja 1942. Tämän lisäksi mestaruuksia tuli myöhemmin myös veteraanipuolella.

Ilmarin ennätykset olivat: 3000 m 8.22,8 (1935), 5000 m 14.22,6 (1939) ja 10 000 m 30,05,5 (1937)

Alikersantti Kari Suomalainen on piirtänyt kuvan ”Kannaksen urheilijasta” Ilmari Salmisesta.. Piirros on Sotamuseosta.
Ilmari on mukana Kalevan kisojen mainosjulisteessa.

Ilmari Salminen oli vaatimaton ja hieman syrjään vetäytyvä luonne. Hän mielellään pysyi poissa julkisuuden valokeilasta. Hänen perusominaisuuksiaan olivat sisukkuus ja periksiantamattomuus tuon vaatimattomuuden rinnalla. Hän oli erittäin arvostettu ja pidetty työkaveri. Hän nautti myös laajaa kansansuosiota Kymeenlaaksossa. Ilmari oli tuttu näky Kouvolan lenkkipoluilla aina 80 vuotiaaksi asti.  Hänen elämänlankansa katkesi 5.1.1986 Kouvolassa. Laitan ohessa linkin, missä Arto Teronen ja Jouko Vuolle erinomaisen hyvässä ohjelmassaan muistelevat Ilmari Salmisen juoksu-uraa. Sarjahan on Kiveen hakatut. Linkki puolituntiseen tarinointiin on tässä: https://areena.yle.fi/audio/1-2561303

Käkisalmen juoksu vuonna 1943. Starttia odotetaan 1500 metrillä, jonka Ilmari Salminen voitti ylivoimaisesti. Kuva T. Räisänen Sotamuseo.

 

Kultavääpeli Ilmari Salminen antaa käskyjä alaisilleen Karjalan kannaksella 18.2.1941. Kuva J. Taube Sotamuseo

 

Kouvolan Urheilijoiden joukkuetta SM-kisoissa 29.8.1942. Lähinnä kameraa on Ilmari Salminen. Kuva Museoviraston kuvakokoelmat
Suurjuoksijoita oli Mikkelissä veljeni Jorman kutsumana 21-22.8.1982. Mikkelissä oli tuolloin SM-viestit. Toistakymmentä entisajan suurjuoksijaa oli kutsusta saapunut paikalle. Tässä on heistä oikealta alkaen Ilmari Salminen, Viljo Heino, Hannu Posti ja Ilmari Taipale. Länsi-Savon lehtileike

 

Ilmari Salmisen patsas on paljastettu Kouvolassa 4.6.1988.

 

Tässä on muutamia mainoksia hienoine tarjouksineen. Katso ja klikkaa!

*

 

*

 

*

 

*

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.