Palaan nyt Käpylään blogien merkeissä kolmatta kertaa. Kahdella ensimmäisellä kerralla en maininnut Käpylän ravirataa. Vaikken itse ollutkaan niin innokas ravimies, niin muutamaan otteeseen tunsin sen alan ihmisiä. Ilta Sanomien ravitoimittaja Martti Skogman tuli tutuksi 1970-luvun lopulla ja kävin monta kertaa hänen matkassa Vermossa. Ravirata siirtyi Käpylän jälkeen sinne vuonna 1977 syksyllä. Nykyisen Käpylän urheilupuiston paikalla ollut ravirata oli toiminnassa vuodet 1926-1977.
Ensimmäisen kuvapainotteisen blogini Käpylästä tein 16.1.2023 ja toisen 10.2.2023.
Hyvin oltiin aikataulussa olympiakylän valmistumisen suhteen, sillä harjakaisia voitiin viettää jo 12 vuotta ennen kisoja eli 1.7.1939. Silloin ei vielä tiedetty, ettei vuoden 1940 kisoja pidettäisi ollenkaan. Sota sotki monta asiaa. Olympiakisat jatkuivat vasta vuonna 1948 kaksien kisojen jäädessä väliin. Helsinki sai kisat vuonna 1952. Tässä vietetään harjannostajaisia ja kuvan sieltä on ikuistanut Hugo Sundström. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Osa olympiakylää on myös Sampsantie 2. Aarne Pietinen Oy on ottanut tämän kuvan vuonna 1940. Tämä ikuistus on Helsingin kaupunginmuseosta.
Suuri osa Käpylän kadunnimistä on peräisin Kalevalasta. Siinä on Pohjola paikka tunnetun maailman pohjoisreunalla, jossa hallitsee Louhi, Pohjolan emäntä. Käpylän ensimmäinen kivinen kerrostalo rakennettiin tämän Sampsantien loppupäähän vuonna 1921. Sen suunnittelija oli A. Willberg. Talon asukkaina olivat rautatien virkamiehet, joille rakennettiin vielä kaksi taloa lisää Sampsantien varteen.
Eino Heinonen on ikuistanut näkymää osoitteesta Kullervonkatu 22 (Arabiankatu 22) vuonna 1950. Lapsia on pihalla juoksemassa. Kuva on Elannon kokoelmista sekä Helsingin kaupunginmuseosta.
H. Havas on ikuistanut näkymää Sampsantie 13 osoitteesta 1950-luvulla. Alueella on puisia kaksikerroksisia asuintaloja. Pojat juttelevat kadulla. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelemat asuintalot ovat valmistuneet vuosien 1920-1925 aikana. Näkymää on kuvannut Asko Salokorpi 1950-luvulla. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Pojalla on kaikki hyvin! Ilme kertoo sen. Tuntematon kuvaaja on ikuistanut näkymän ja pojan 1950-luvulla. Kuva HKM
U.A. Saarinen on kuvannut Kisakylän porttia Käpylässä 1952. Kisat ovat vihdoinkin totta! Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Piikkareista pöydällä voisi päätellä, jotta kuvan urheilijat USA:n olympiajoukkueesta olisivat yleisurheilijoita. Ainakin ensimmäinen urheilija vasemmalla voisi olla. Tässä he ovat ruokailemassa Käpylän kisakylän ruokailupisteessä Koskelantiellä. Vihanneksia on hyvin tarjolla ja maito maistuu! Kuvan on ikuistanut Olympia-Kuva vuonna 1952. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Nimikirjoituksia annetaan verkkoaidan toiselle puolelle mielellään, kun kaunis tyttö on niitä pyytämässä. Volker von Bonin on kesällä 1952 ollut ikuistamassa näkymää Käpylän kisakylässä Koskelantiellä. Kuva HKM
Constantin Grünberg on kuvannut Käpylässä omakotitaloaluetta Keijontiellä vuonna 1952. Kuvassa ovat talot numeroiltaan 11, 9 ja 7. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Postin käyttäjiä on Kisakylän postissa. Kortteja lähti eri puolille maailmaa. Kuva on Postimuseon kokoelmista vuodelta 1952.
Hoitorakennus C on ollut kuvauskohteena 9.10.1965 Constantin Grünbergillä, kun hän on kameransa kanssa käynyt Koskelan sairaskodissa. Osoite on Käpyläntie 11 ja 13. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Laitan tähän loppuun vielä muutamia mainoksia sopimuskumppanieni tarjouksista. Katso ja klikkaa.
Lindex on hyvä ja edullinen kauppa lasten ja naisten vaatteille! Käy kurkistamassa!
Käypä kurkistamassa edullisia vaatteita naisille!