Noin kuuden kilometrin päässä pohjoisen suuntaan Tuusulantietä mentäessä tai junalla tullaan Oulunkylään. Noin sata kertaa pitempi matka pohjoiseen on edessä , jos haluaa mennä Oulun kaupunkiin. Lähinaapureita ovat Pasila, Käpylä, Koskela, Haaga, Kaarela, Pakila, Viikki, Pukinmäki ja Malmi. Näistä olen aiemmin blogeja tehnyt Pasilasta, Käpylästä ja Malmilta.
Oulunkylä sai vuonna 1881 rautatieaseman ja sen jälkeen alkoi esikaupunkiasutusta muodostua sinne. Oulunkylästä tuli itsenäinen kunta vuonna 1921. Samaan aikaan monien muiden alueiden kanssa se liitettiin Helsinkiin vuonna 1946.
Itseäni on kiinnostanut penkkiurheilijan ominaisuudessa jääpalloilu. Oulunkylään valmistui syksyllä 1977 Suomen ensimmäinen iso tekojäärata. Se antoi joksikin aikaa etulyöntiasemaa SM-sarjan harjoittelukauden pidentymiseen Helsingin IFK:lle ja Botnialle. Turnauksien kautta pääsi Mikkelin Kampparit muiden muassa ottelemaan ennen sarjan alkua syystalvesta Ågelissa. Botnian kotikenttä on kyseinen tekojäärata.
Lähden Oulunkylän vanhoissa kuvissa liikkeelle vuodesta 1910 ja etenen aikajärjestyksessä kohti nuorempia kuvia sieltä 12 otoksen verran. Jatkan myöhemmin vielä ainakin pari kertaa.
Olemme Oulunkylän Patolassa vuonna 1910. Wanold Wrydor Wilkman on ikuistanut näkymää, jossa ovat kuvassa Maikki Honkalinna, Vera Wilkman ja Aino Helle. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Kuljettaja on ylpeänä ajokkinsa vieressä. Tässä on linja-auto odottamassa kyyditettäviä Helsingistä Oulunkylään ja Pakinkylään. Kuvan on ottanut Olof Sundström vuonna 1932.
Tässä on Kustaankartanon vanhainkoti melko pian valmistumisensa jälkeen. Heikki Havas on ottanut tämän valokuvan. Olli ja Eija Saijonmaa ovat suunnitelleet tämän rakennuksen sekä sitä ympäröivän puistoalueen. Vanhainkoti otettiin virallisesti käyttöön 11.2.1953. Sen osoite on Oltermannintie 32. Nykyisin puhutaan Kustaankartanon seniorikeskuksesta. Kuva on Suomen arkkitehtuurimuseosta.
Oiva Paloheimoa kotonaan Oulunkylässä on vuonna 1954 tammikuussa kuvannut U.A. Saarinen. Oiva Pietilä syntyi Tampereella 2.9.1910 ja kuoli Helsingissä 13.6.1973. Sukunimi vaihtui Paloheimoksi vuonna 1911. Oiva kirjoitti romaaneja, runoja, novelleja ja aforismeja. Itse muistan hänen teoksistaan Tirlittanin. ”Tirlittan meni torille, Tirlittan varasti. Tirlittan vietiin vankilaan, Tirlittan karkasi”. Ennen sotia Paloheimo oli toimittajana Mikkelin Sanomissa ja Länsi-Savossa. Sotien aikana hän toimi rintamakirjeenvaihtajana. Paloheimo on Oulunkylässä asunut kahdessa eri paikassa. Vuodesta 1953 hän asui Larin-Kyöstin Suomen Kirjailijaliitolle testamenttaamassa puutalossa Veräjämäessä, mistä tämäkin kuva on. Myöhemmin hän asui Mäkitorpantie 40:ssä. Kuva on Museoviraston kokoelmista.
Constantin Grünberg on ottanut tämän valokuvan Patolasta vuonna 1959. Kuvassa näkyy rakennus, jossa on ollut Helsingin osakepankki ja Oulunkylän apteekki. Nykyinen osoite tälle paikalle on Torivoudintie 1. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta peräisin.
Constantin Grünberg on tämänkin kuvan ottanut. Olemme sen myötä Patolassa Teinintiellä. Tällä kadulla on asunut myös Tapio Rautavaara perheineen. Kuvassa näkyy Teinintie 25 ja 27. Näkymä on ollut tällainen vuonna 1959. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Kuvassa on entinen Seurahuone Veräjänmäessä osoitteessa Larin Kyöstintie 7. Constantin Grünberg on tämän näkymän ikuistanut vuonna 1959. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Albin Aaltonen on aikanaan ollut ahkera ilmakuvaaja ja hän on vieraillut näissä merkeissä usein myös kotikaupungissani Mikkelissä. Tässä on näkymää yläsuunnasta Oulunkylästä ja Maunulasta. Keskellä on Metsäpurontie. Kuva on vuodelta 1960. Se on myös Helsingin kaupunginmuseosta niin kuin monet tähän mennessä olleista.
Kuvanalainen otsikko on monikkomuodossa, koska näitä kuvia tulee seuraavissa blogeissani muutamia lisää. Tässä ollaan Oulunkylässä Myllypellontiellä 23.10.1969. Hulda Helvi Nyman keittää ruokaa asunnossaan. Muuta kuin hellalämmitystä ei tässä kaupungin vuokra-asunnossa ollutkaan. Asunnossa asui kaikkiaan kymmenen lasta aikuisten lisäksi. Hannu Lindroos on tämän näkymän kuvannut. Otos on arkistoitu Helsingin kaupunginmuseossa.
Tässä on tämä äsken mainitsemani Teinintien kuuluisuus, joka urheilussa on voittanut olympiakultaa keihäänheitossa Lontoossa vuonna 1948 ja myöhemmin joukkuekultaa jousiammunnan MM-kisoissa. Tapio Rautavaaraa meillä on ilo nähdä vielä kotimaisissa elokuvissa niin laulajan kuin näyttelijän rooleissaan. Pieni perhoskoira Ville on Tapsan sylissä. Aarre Ekholm on saanut vierailla Rautavaarojen kodissa vuonna 1970. Kuva on Museovirastosta.
Tässä on näkymää Mäkitorpantieltä Patolasta vuonna 1970. Sitä on kuvannut Simo Rista. Näillä alueilla oli myös Mäkitorpan autoradion pääkallopaikka. Se oli Siltavoudintiellä. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Teuvo Kanerva on kuvannut näkymää, jossa on myös Oulunkylän vanha kirkko. Sen osoite on Siltavoudintie 12. Kirkosta käytetään nykyisin nimitystä Oulun Puukirkko. Kuva on vuodelta 1972 ja se on Museovirastosta.
Tästä jatkan myöhemmin. Useita mielenkiintoisia vanhoja valokuvia on tulossa. Muilta alueilta tekemiäni blogeja löytyy alempana olevasta osiosta Arkistot. Siellä pitäisi olla Helsinkiä käsittäviä kuvapainotteisia kirjoitelmia jo liki 300 kpl.
Laitan vielä muutaman mainoksen sopimuskumppaneiltani. Sieltä ehtii vielä hyvin kaikessa rauhassa katselemaan joululahjoja, niin paketteina kuin palveluina. Siinä säästyy aikaa ja on terveellisempää tehdä ostoksia kotisohvalta kuin suurten ihmismassojen joukossa, jossa basillit ja bakteerit jyllää ja myllää.
Täältä löytyy Suomen suurin valikoima tarjouksia ravintoloihin, kauneushoitoloihin, hierontaan ja autoiluun. Löydä alennus juuri sinulle!
Dermosil edustaa kauneutta, ihoystävällisyyttä ja vastuullisia valintoja. Dermosilin tuote on lahja ihollesi.