Jaska Tuominen, hyvä aitajuoksija 1960-luvulla

Aimo Jaakko Uolevi Tuominen syntyi 4.5.1944 Orimattilassa ja kuoli 27.10.2001 Astoriassa Oregonissa. Tuomisen Jaska oli Suomen paras 400 metrin aitojen juoksija 1960-luvun alkupuoliskolta alkaen ja koko sen vuosikymmenen loppuun. Hänet muistetaan myös tsemppaavana Ruotsi-maaottelujen kapteenina 1968-1969.  Ennen häntä aitajuoksuvaltikkaa pitkissä aidoissa maassamme piti Jussi Rintamäki. Vuonna 1963 pidettiin Göteborgissa Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Vettä satoi kaatamalla, kun  Jaska Tuominen nuoruuden innolla yltä päältä liejussa kukisti Jussi Rintamäen ajalla 52,4. Siitä alkoi hänen valtakautensa tällä matkalla.

 

Tässä on Jaakko Tuominen vuonna 1963 Vaasassa pidetyn kolmoismaaottelun 400 metrin juoksun jälkeen. Sandvikenin kentällä Vaasassa kisailivat Suomen, Ruotsin ja Norjan juniorit keskinäisessä maaottelussa. Kuvan on ottanut Rafael Olin.

Itse olin Jaakko Tuomisen kanssa tekemisissä antikvaaristen kirjojen välityksellä muutamaan otteeseen aikavälillä 1998-2001. Harjoitin tuolloin toiminimellä Arimon kirja ja konsultointi muun muassa vanhojen kirjojen kauppaa ympäri maailmaa Antikka-ryhmittymän kautta. Sieltä Jaska oli  minun sivustoni bongannut ja urheilukirjoista hän oli kiinnostunut. Toimitin  kirjat hänen antamaansa osoitteeseen Helsingissä. Näin tein oman muistini mukaan kahdesti.

Lapsuutta ja nuoruutta Jaska asui Puu-Pasilassa Helsingissä. Hänen isänsä Aimo Tuominen oli autonkuljettaja ammatiltaan ja toimi myöhemmin taksikuljettajana. Kuuden vanhana Jaska jäi auton alle satuttaen vasenta lonkkaansa siten, että se jäi pysyvästi jäykäksi. Yleisurheilussa Jaakko edusti Helsingin Kisaveikkoja. Nuorten sarjoissa hän saavutti 12 Suomen mestaruutta, joista puolet tuli henkilökohtaisesti ja puolet viesteissä. Rolf Haikkola oli tuohon aikaan hänen valmentajansa. 15 vuotiaana Jaska juoksi 1000 metriä aikaan 2.40,6 ja 60 metriä 7,3 sekuntiin. 18 vuotiaana hän juoksi 400 metrin aidat aikaan 52,0. Myöhemmin hän sai aitajuoksutekniikkaan oppi Ossi Mildhiltä, entiseltä konkarilta ja tulokset alkoivatkin parantua päivä päivältä.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Jaska vuonna 1963

Tämä on lehtileikekuva vuodelta 1963. Näinä aikoina Jaakko Tuominen voitti 400 metrin aidoissa sen aikaisen lajin valtiaan Jussi Rintamäen.

 

Tässä on Erkki Kolkka ja Jaakko Tuominen juniorimaaottelun kaksoisvoiton jälkeen Vaasassa 1963. Kuvan on ottanut Rafael Olin.

Tokion olympiavuonna 1964 Jaska oli todella hyvässä kunnossa. Ossi Mildhin opit purivat! Toukokuussa hän juoksi 51,7 ja kesäkuussa 51,2. Heinäkuussa hän Tukholmassa aitoi aikaan 50,5 ja elokuussa Oslossa 50,4. Kalevan kisojen alkukilpailuissa Jaska kaatui 8. aidalla ja teloi nilkkansa niin, ettei se parantunut kokonansa syksyn aikana. Siitä hän kärsi tietenkin myös Tokiossa. Hän pääsi siellä sentään semifinaaliin asti ja saavutti siinä viimeisen sijan.

Tokion olympiakisat vuonna 1962 on tässä kuvassa menossa. 400 metrin aidoissa on Jaakko Tuominen vasemmalla ja hänen vieressään on Ranskan Jean-Jacques Behm ja Neuvostoliiton latvialainen Imants Kuclias.

Kaudella 1966 Jaakko Tuominen oli jälleen terve ja hyvässä kunnossa. Budapestin EM-kisojen loppukilpailuissa Jaska kääntyi loppusuoralle toisena Italian Roberto Frinollin takana. Toiseksi viimeisen aidan hän sipsuttelun jälkeen ponnisti väärällä jalalla ja istahti aidalle muun porukan rynnätessä ohitse. Finaalin viides sija ajalla 50,9  oli laiha lohtu tuon kokemisen jälkeen. Ensimmäisen kerran Suomi ei saavuttanut yhtään mitalia kisoista.

Arvokisojen sijoitus viidenneksi Budapestissä jäi Jaskan parhaaksi saavutukseksi. Hän oli Tokion lisäksi mukana myös Meksikon olympialaisissa vuonna 1968.

Jaakon ennätykset harrastamissaan yleisurheilulajeissa olivat seuraavat:

  • 100 m    11,0
  • 200 m    21,5
  • 400 m    46,9
  • 800 m    1.48,4
  • 1000 m  2.34,0
  • 110 m aidat    15,0
  • 400 m aidat    50,4
  • pituus             696 cm

Vuosien varrella Jaska juoksi 400 metrin aidat toistasataa kertaa ja niistä 13 mentiin alle 51 sekunnin. Hän on myös yleisurheilun ohella pelannut myös käsipalloa mestaruussarjassa ja maajoukkueessa. Jaskasta olisi saattanut tulla hyvä 10-ottelija, sillä keihästäkin hän heitti yli 60 metriä.

Suomen mestaruudet Jaakko Tuominen saavutti seuraavasti:  400 metrin aidat vuonna 1964 ajalla 51,1 ja sitten vuonna 1966 ajalla 51,7, vuonna 1968 ajalla 50,7 sekä vielä vuonna 1969 ajalla 51,7. Vuonna 1968 hän voitti myös 400 metrin sileän mestaruuden ajalla 46,9.

Vuonna 1982 oli veljeni Jorma Manninen järjestämässä SM-viestikisojen yhteyteen Mikkeliin suomalaisia huippujuoksijoita vuosien varrelta. He esiintyivät yleisölle viestin avajaispäivänä ja Antero Viherkenttä selosti kuuluttamossa kunkin kutsutun urheilijan saavutuksia. Paikalla oli myös Jaakko Tuominen. Tässä historiallisessa tilaisuudessa Mikkelin Urheilupuistossa olivat myös Lasse Viren, Tapio Kantanen, Juha Väätäinen, Sinikka Kontu os. Tyynelä, Jouko Kuha, Ossi Mildh, Antti Lanamäki, Pentti Rekola, Voitto Hellsten, Aarno Musku, Ilmari Salminen, Viljo Heino ja Hannu Posti.

 

Tämä kuva on ollut Länsi-Savo-lehdessä vuonna 1982, kun SM-kisoja juostiin Mikkelin Urheilupuistossa. Samaan yhteyteen oli kutsuttu huippujuoksijoita vuosien varrelta. Tässä kuvassa on Jaakko Tuominen ja Jouko Kuha.

Rento ja hyväntuulinen Jaakko Tuominen oli yleisurheilumaajoukkueen kapteeni vuosina 1968-1969. Hän oli erinomaisen hyvä tsemppari! Ruotsi-maaottelut tekivät hänestä kansan suosikin. Jaakko on joskus filosofisesti todennut, että tärkeää on osata hävitä yhtä lailla kuin voittaa. Opinnoissaan ei kovinkaan moni ole pystynyt samaan kuin Jaska. Hän kävi keskikoulun ja ilman ylioppilaspapereita hän opiskeli maisteriksi Brigham Youngin mormoniyliopistosta. Hän valmistui liikuntatieteen maisteriksi vuonna 1972. Hän työskenteli Suomessa vuoteen 1991, jonka jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin ja asui siellä kuolemaansa asti. Hän teki urheilumarkkinointia mm. Nikelle ja toimi myös Suomessa ollessaan maailmankisojen promoottorina.

Viimeisinä vuosinaan Jaska piti vaimonsa kanssa 400 neliön majataloa Oregonissa. Jaskaa pidettiin yleismukavana stadin kundina. Hän tuli kaikkien kanssa hyvin toimeen eri puolilla maailmaa. Hänellä oli positiivinen suhtautuminen elämään. Hyväntuulisuus oli hänellä aina päällä. ”Olen onnellinen mies”, on Jaska sanonut. Hän oli etukäteen ilmoittanut, ettei  tarvitse hautapaikkaa, jottei kenenkään tarvitse huolehtia kukista haudalle ja muuta vastaavaa. Hänen tuhkansa on siroteltu kolmeen paikkaan; Malmin hautausmaalle isän ja äidin haudan yhteyteen, Saimaan rannalle Joutsenoon kesämökille sekä Astoriaan Oregoniin kotipihalleen.

Tässäkin yhteydessä, kuten monen muunkin jo edesmenneen urheilijan kohdalla olen blogieni yhteydessä maininnut, että kannattaa kuunnella arkistojen kätköstä  upeasti  tehtyä sarjaa Kiveen hakatut, jota ovat ansiokkaasti toimittaneet Arto Teronen ja Jouko Vuolle.  Laitan linkin tähän yhteyteen ja sinne on helppo mennä kuuntelemaan keltaisen viivan kohdalta klikkaamalla: Kiveen hakatut: Jaakko Tuominen | Yle Areena – podcastit

 

Tässä on Jaakko Tuomisen äidin ja isän hauta Malmin hautausmaalla Helsingissä. Tähän yhteyteen on osa Jaskan tuhka-uurnasta ripoteltu.

 

Tässä vähän mainoksia, joissa on hyviä tarjouksia! Katso ja klikkaa! 

*

NAANTALIN KYLPYLÄ on maankuulu kylpylä- ja kokoushotelli Naantalissa, aivan meren rannalla ja idyllisen Naantalin vanhan kaupungin kyljessä. Kylpylä tarjoaa täydelliset puitteet todelliseen irtiottoon arjesta: tasokkaat huoneet, ylellisen spa & wellness -osaston, useita ravintoloita ja tietysti monipuolista viihdettä. Naantalin Kylpylä on valittu Suomen parhaaksi hotelliksi jo kahtena vuonna peräkkäin kansainvälisessä World Travel Awards -gaalassa. Naantalin Kylpylän omistaa turkulainen perheyritys Sunborn Oy, joka tarjoaa yli 40 vuoden kokemuksella kansainvälisen tason majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluita sekä Suomessa että ulkomailla.

*

Offerilla on Suomen suurin paikallisten tarjousten markkinapaikka. Palvelun kautta voi ostaa poikkeuksellisen edulliseen hintaan lahjakortteja alueellisiin palveluihin kuten ravintoloihin, autokorjaamoihin, kauneushoitoloihin, kuntosaleihin ja moniin muihin arjessa sekä juhlassa tarvitsemiin palveluihin. Palvelulahjakorttien lisäksi myydään myös elämää piristäviä tuotteita. Alennusprosentti on yleisesti 50-90 %.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.