Kahdesti olen käynyt Lauttasaaressa kuvapainotteisen blogin myötä tähän mennessä. Laitan loppuun suorat linkit 22.11.2022 ja 12.1.2023 tekemistäni kirjoitelmistani. Nyt laitan jälleen 12 valokuvaa näytille. Vanhin kuva on tällä kertaa 1930-luvulta.
Sitä oltiin vielä niin ruotsinkielisiä 1930-luvulla, jotta ylioppilaatkin menivät luentolakkoon viikoksi vuonna 1932. He halusivat suomalaistaa yliopiston. Tässä on Lauttasaareen menevä lautta Hietalahden satamassa 1930-luvulla. Tuntematon kuvaaja on siitä ottanut kuvaa. Komean näköinen lautta on ollut kyseessä. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Säännöllinen lauttaliikenne Lauttasaareen alkoi vuonna 1914. Tuolloin Julius Tallberg hankki Ruotsissa valmistetun höyrylautan, joka Drumsö-nimisenä alkoi liikennöidä Ruoholahden ja Lauttasaaren väliä. Matka kesti normaalioloissa salmen ylitse 10 minuuttia. Sillan valmistumisen jälkeen Drumsö teki viimeisen matkan Lauttasaareen vuonna 1936. Sen jälkeen lautta oli telakalla muutamia vuosia. 1941 siitä tehtiin Korkeasaaren lautta. Vuonna 1945lautta luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliittoon.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Lauttasaaressa partioleirillä vieraili 26.7.1934 tasavaltamme presidentti P.E. Svinhufvud. Partiolaiset kantavat päämiestä kunniatuolissa. Hugo Sundström on tämän kuvan ottanut. Se on Museoviraston kuvakokoelmista.
Kansainvälinen partioleiri heinäkuun lopulla 1934 kesti kymmenen päivää. Alue sijaitsi Vattuniementien ja Heikkiläntien välissä. Tapahtuma oli ensimmäinen Suomessa pidetty suurleiri. Osanottajia oli noin 700 ja heitä oli monista eri ikäryhmistä.m
Konela Oy:n auto seisoo autoliikkeen pihalla Lauttasaaressa 9.10.1951. Autoon nojaavan miehen sukunimi on Reinikka, muista ei ole tietoa. Väinö Kannisto on tämän näkymän ikuistanut osoitteessa Heikkiläntie 5. Itsekin olen 1980-luvun puolen välin kieppeissä tehnyt autokauppaa Konelassa Larussa. Ostin tuolloin 10 000 km ajetun Ladan. Sain edullisesti sen vaihdossa. Muistan vielä myyjänkin. Hän oli Alvi Jyrälä.
Oy Konela Ab oli Suomessa vuosina 1948-2003 toiminut auto- ja konealan maahantuontiyritys. Konelan edustamia tuotteita olivat Popeda-, Moskvits-, Volga-, Uaz-, KamAZ- ja Lada-merkkiset autot sekä Belarus-traktorit.
Börje Dilen on ikuistanut näkymää Lauttasaaren ensimmäisestä sillasta vuonna 1953. Tämä on valmistunut vuonna 1935 joulukuussa. Sillan läppä on nyt nostettu purjeveneen kulkemisen takia. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Emil Holmberg on suunnitellut tämän kuvassa olevan ensimmäisen sillan Lauttasaareen. Samaan aikaan sillan kanssa valmistui myös Lauttasaaresta länteen päin johtanut Jorvaksentie, joka on nykyisen Länsiväylän edeltäjä. Ensimmäisen esityksen sillan rakentamisesta teki Julius Tallberg jo vuonna 1914. Kallis hanke jäi silloin kuitenkin odottamaan Lauttasaaren asukasmäärän kasvua.
Volker von Bonin on kuvannut liikennettä Lauttasaaren sillalla vuonna 1960. Oikealla puolella on Suomen kaapelitehdas. Myös Julius Tallbergin varasto on näkyvissä. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Kansaneläkelaitoksen Kelakontu rakennuskompleksi on kuvattu 5.7.1960. Rakennukset ovat osoitteessa 18-22. Kaikki talot ovat arkkitehti Else Aropaltion suunnittelemia. Alun perin ne oli tarkoitettu Kansaneläkelaitoksen työntekijöille. Tämä valokuva on Museovirastosta.
Constantin Grünberg on kuvannut Katajaharjuntietä vuonna 1964. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Jalmari Aarnio on kuvannut Lauttasaaressa Klaarantietä vuonna 1968. Taustalla näkyy sienimäinen vesitorni. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Vesitornin suunnitteli Ossi Leppämäki ja se valmistui vuonna 1958. Sen korkeus oli 34 metriä ja tilavuus oli 4530 m3. Vesihuoltokäytöstä vesitorni poistettiin vuonna 1996. Se purettiin vuonna 2015. Vesitorni sijaitsi Kotkavuoren huipulla.
Teuvo Kanerva on ikuistanut näkymää Lahnalahden leikkipuistosta joko 1960-luvulla tai sitten 1970-luvulla. Se sijaitsee Gyldenintien ja Särkiniementien välissä. Kuva on Museovirastosta.
Teuvo Kanerva on kuvannut Lauttasaaren siltaa aikavälillä 1969-1975. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Silta on avattu liikenteelle 30.12.1969. Se on teräsbetonikantinen liittopalkkisilta. Se oli aiemmin avattava läppäsilta, mutta tuoreimman saneerauksen jälkeen se on suljettu kiinteästi. Sillan pituus on 317 metriä ja leveys 23,5 metriä.
Suosittua Mutterikioskia on kuvannut 27.5.1971 Nina Hackman. Sillan kupeessa se sijaitsee Lauttasaarentie 2 osoitteessa. Itsekin olen siellä käynyt, etenkin 1990-luvulla. Meillä oli Helsingin Rakennuspiirillä kiinteistönhoidossa ja korjausvastuussa Purjeentekijänkujalla oleva Terveydenhuolto-oppilaitos. Siellä käydessä silloin tällöin poikettiin myös tässä kahvilla. Kuva HKM
Tämä kioski toimi vuoteen 1936 asti Drumsö-lautan lippukioskina palvellen asiakkaita, jotka matkasivat Lauttasaari-Ruoholahti väliä ennen sillan rakentamista. Tämän mutterin muotoisen rakennuksen piirsi Bertel Liljeqvist vuonna 1927. Lippujen lisäksi lauttamatkustajat saivat täältä ostaa tikkunekkuja, punaista mehua, sen ajan kahvia ja tupakkaa.
Sky-Foto Möller on kuvannut Itälahdenkatua ympäristöinen ilmakuvana vuonna 1977. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Laitan taas vähän elävää kuvaa Finlandia-katsauksen merkeissä vuodelta 1964. Tässä noin 7-8 minuutin filmikoosteessa näytetään muun muassa Lauttasaaren uutta siltaa, totalisaattoriraveja Käpylässä ja vesipallon SM-turnausta Helsingin osalta. Linkki siihen on tässä: Finlandia-katsaus 691 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Tässä on muutamia mainoksia, joissa yleensä aina on melkoisen hyviä tarjouksia. Tämä päivänä on myös terveellistä käydä kauppaa etänä, niin välttää basillit ja bakteerit sekä pienentää hiilijalanjälkeä. Tuotteet saat halutessasi kotiovelle! Katso ja klikkaa!
Interfloran kautta voit yllättää ystäväsi kukkasin! Klikkaa ja katso!