Meistä Mannisista on runsaasti tietoja erikoisesti savokarjalaiselta alueelta, mistä sitten olemme levinneet länteen. Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. Kaksi sanontaa olen itse kuullut Mannisista: Selvä pyy, sano Manninen varista. On tiukoilla kuin Manninen oven välissä. Selvästä pyystä olen kuullut jatkoakin. Lintujen AAA-kerhon puheenjohtajaksi valittiin selvä Pyy.
Tuomas Salste on laatinut nettiin monta upeaa tietokantaa. Yksi parhaimmista niistä on sukunimi-info. Se ei ole sukututkimusta, mutta sen tiedot soveltuvat hyvin sukututkimuksen lähdeaineistoksi. Tässä kerrotaan nimistä, ei suvuista. Olen näillä sivuilla perehtynyt oman sukunimen lisäksi myös vaimoni entiseen nimeen ja useisiin muihin vastaan tulleisiin nimiin, jotka ovat alkaneet kiinnostaa enemmän.
Laitan ennen oman sukunimeni esittelyä tietoa Suomen yleisimmistä sukunimistä vuoden 2021 tilaston pohjalta. Tässä tulee kymmenen kärki: 1) Korhonen 22 138, 2) Virtanen 21 482, 3) Mäkinen 19 782, 4) Nieminen 19 575, 5) Mäkelä 18 731, 6) Hämäläinen 17 967, 7 ) Laine 17 700, 8) Heikkinen 17 178, 9) Koskinen 16 888, 10) Järvinen 15 829
Manninen on sijalla 40. Meitä on 9 615. Oheisen kymppilistan joukosta löytyy kahdeksan nimeä entisestä työpaikastani Kansallisarkistosta minun aikanani olleista. Kaksi puuttumaan jäänyttä on Virtanen ja Järvinen.
Noin joka kuudessadas (600.) suomalainen on nimeltään Manninen. Me kuulumme nimellämme vanhoihin ja yleisiin savokarjalaisiin -nen päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 oli Mannisia pelkästään Savon maaseudulla 1500-2000. Vuosina 1870-1910 syntyneiden Mannisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Otto ja Juho sekä naisilla Anna ja Hilma. Keskimääräinen kuolinikä oli vuosina 1955-1965 kuolleiden miehisten Mannisten 59 vuotta. Se oli sama, kuin keskiarvo miehillä Suomessa kautta linjan. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 66 vuotta ja se myös oli maan keskiarvoa.
Manninen on tavallisimpia nimiä muun muassa Jyväskylässä (632), Oulussa (350), Suomussalmella (260) ja Mikkelissä (247). Ensimmäisten Mannisten tiedetään esiintyneen jo 1540-1570-luvuilla.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli 48 Mannista, joista 39 kuului punaisiin, 5 valkoisiin ja 4 tuntemattomaan osapuoleen. Suomen sodissa 1939-1945 kaatui tai muuten menehtyi 175 Mannista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimien palveluksessa olevat, muttei sotien siviiliuhreja. Tässä kaatuneiden joukossa olivat isäni kaksi veljeä Eino ja Viljo Manninen.
Manninen on Suomessa sukunimen lisäksi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 38 sen nimistä paikkaa. Tyyppinä voi olla kylä, kaupunginosa tai kulmakunta, maastokohde, saari sekä talo.
Ruotsissa Manninen oli 362 ihmisen sukunimi vuonna 2020. Norjassa Manninen oli 15 ihmisen sukunimi vuonna 2015. Yhdysvalloissakin oli vuonna 2010 yhteensä 482 Mannista. Australiassa oli meitä edustamassa 2006 paikkeilla 12 Mannista.
Sukunimi-infon sivuilta löytyy hyviä linkkejä Mannisten ja aivan samalla tavalla kaikkien muidenkin sukunimien osalta. Minun sukunimestä löytyy muun muassa Manninen väestörekisterissä, Hesarissa, sotapolulla, valokuvissa ja merimiehissä.
Pääset perehtymään omasi tai muiden sukunimiin Tuomas Salsteen erinomaisilla nettisivuilla seuraavan linkin kautta:
www.tuomas.salste.net/suku/nimi/
Kuulin joku aika sitten, että Korkeasaaressakin on löytynyt Manninen. Luulin ensin, että se on ollut siellä apinoiden puolella, vaikken minä uskokaan siihen serkkutarinaan ja darwinismiin yleensäkään, sillä sehän on ollut pitkään vain teoriaa. Siellä on asunut Leipzigissa vuonna 1993 syntynyt Siperian tiikeri, jota myös Amurin tiikeriksi kutsutaan. Manninen syntyi Leipzigin eläintarhassa ja tämä nuori uros muutti Korkeasaareen vuonna 1995. Se sai elinaikanaan viisi pentua ja se oli usean syksyn ajan Kissojen yö-tapahtuman keskeisessä osassa. Manninen lopetettiin 13-vuotiaana marraskuussa 2006. Syynä sille oli se, että Mannisen terveys oli alkanut heiketä, sillä se ontui ja sen selkä oli viallinen. Tarhassa ei olisi myöskään ollut tilaa kolmelle tiikerille, sillä Korkeasaari oli aiemmin tehnyt sopimuksen englantilaisen eläintarhan kanssa siitä, että keväällä 2006 muuttanut Lara-naaras saisi seurakseen nuoren uroksen Britanniasta.
Ohessa on muutamia mainoksia, joissa on mahtavia tarjouksia. Klikkaa ja katso!
- Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi vitamiinitasot ja rautavarastot vaikuttavat siihen, miten jaksamme. Kolesteroliarvot ja verensokeri vaikuttavat terveyteemme, vaikka näiden vaikutus ei välittömästi tunnukaan. Siksi Puhti-terveystarkastus on hyvä tapa selvittää, miten oma keho jaksaa ja mihin oman terveyden ylläpito kannattaa suunnata. Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-terveystarkastus sisältää 30 eri mittaria, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana on mm. täydellinen verenkuva, kolesteroli, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toiminta. Palvelun tarkoitus ei ole etsiä sairauksia tai selvittää erilaisten oireiden syytä, vaan edistää hyvinvointia ja jaksamista sekä kiinnittää huomiota tekijöihin, joilla voi vaikuttaa elintapasairauksien ehkäisyyn.
Muutamien vuosien jälkeen on aina hyvä tarkistaa vakuutusturva ja katsoa samalla puutteet ja lisät sen myötä, mutta joskus voi jotain karsiakin. Jos esim. osamaksuauto muuttuu omaksi, niin vakuutuksenkin saa edullisemman. Vakuutustiedot.fi on palvelu, jossa jokainen voi ilmaiseksi kilpailuttaa mitä tahansa vakuutuksia. Täältä saa apua vakuutuksen hankintaan, säästöjen hakemiseen tai vakuutusturvan parantamiseen.
Partioaitta palvelee luonnossa liikkuvia ympäri Suomen. Partioaitan valikoimassa olevissa tuotteissa korostuu toiminnallisuus, pitkäikäisyys, ympäristöystävällisyys ja huollettavuus.