Muistoja Iisalmesta vuosikymmenien ajalta

 Tunnen lukkarin rakkautta Iisalmea kohtaan vaimoni kautta. Hän on  sieltä päin kotoisin, tarkemmin Sonkajärveltä. Iisalmessa minulla oli anoppila yli 30 vuoden ajan. Nyt on aika jättänyt molemmista appivanhemmista sekä Aunesta että Ollista. Muistot kuitenkin elävät vielä pitkään. Aune on alun perin lähtöisin Varpaisjärveltä ja Olli Sonkajärveltä. Lukkarin rakkaus tarkoittaa ranskalaisen merkityksensä kautta kotiseuturakkautta.

Appivanhempani Aune ja Olavi ovat kotipihallaan koivun juurella kauniina kesäisenä päivänä.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Ensimmäinen yhteinen koti heillä oli heillä Mynninmäellä Sonkajärvellä. 1950-luvun alkupuolilla he menivät naimisiin ja saivat viisi tytärtä, joista toiseksi vanhin on minun vaimoni. Toinen yhteinen koti heillä oli Hernejärvellä, jonne he muuttivat 1970-luvulla. Olli oli pienviljelijä, kuten niin monet olivat maaseudulla tuohon aikaan. Talvisin käytiin sitten metsähommissa saloilla puita kaatamassa.

Tässä on iisalmelaista järvimaisemaa 1950-luvulta maalaiskunnan puolelta. Kuvan on ottanut Matti Poutvaara. Hän on ollut yksi maisemakuvien mestareista valokuvauksessa maassamme.

Tuon tämän ja tulevien Iisalmi-blogien myötä näytille vanhoja valokuvia tältä tienoolta. Suurin osa niistä on muiden ottamia. Tuon sitä kautta esille paikallishistoriaa siinä samalla. Osa niistä kuvista on Museoviraston kuvakokoelmista. Olen niitä kuvia jakanut näytille muutamissa facebook-ryhmissä, kuten esimerkiksi Helsinki vanhoissa kuvissa ja Miun vanha Mikkeli-ryhmässä. Iisalmesta olen löytänyt noin sata mielenkiintoista ja nostalgista kuvaa, joita muutamissa erissä blogieni myötä esittelen myös teille.

En osannut vielä luisteluhiihtoa 1980-luvulla, kun hiihtelin Hernejärven koulun lähimaastossa.

Olen tutustunut Iisalmen historiaan yli 30 vuoden käyntien myötä. Appiukko Ollin kanssa olemme käyneet Iisalmen museoiden lisäksi myös Pielavedellä Lepikon torpassa ja siellä olimme Urho Kekkosen kuoleman jälkeen aivan lähipäivinä. Olen itse kotoisin Mikkelin tienoolta, tarkemmin Ristiinasta, joka kuitenkin kuntaliitoksen myötä on tänä päivänä osa Mikkeliä.

 

Mikkelillä ja Iisalmella on yhteisenä tekijänä Johan Ludvig Runeberg ja ”Vänrikki Stoolin tarinat”. Niiden kautta tulee esille suuria sankareita niin Koljonvirran taistelusta (1808) Iisalmessa kuin Porrassalmen taistelusta Mikkelissä (1789).  Sama vihollinen oli molemmissa taisteluissa vastassa. Minä jatkan näitä perinteitä kirjoittamalla blogien muodossa ”Vänrikki Mannisen turinoita”.

Koljonvirran taistelun muistomerkki on kuvassa, jonka on ottanut M.L.Carstens vuonna 1909. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista,

Hernejärvi sijaitsee Iisalmesta itään 20 km. Se oli aiemmin vielä Iisalmen maalaiskuntaa, mutta vuonna 1970 se jo liitettiin kaupunkiin. Iisalmesta tuli kauppala vuonna 1860. Kaupungiksi se muuttui vuonna 1891. Silloin siellä oli noin tuhat asukasta. Iisalmi perustettiin pitäjänä vuonna 1627. Kaupungin perustamiseen oli suuresti vaikuttamassa valtiopäivämies Petter Kumpulaisen panos. Iisalmi sijaitsee valtatie 5:n ja Savonradan varrella.

Tässä on näkymää Iisalmen keskustasta vuodelta 1966. Olemme kuvan myötä Riistakadun ja Savonkadun risteyksessä. Kuvan on ottanut Teuvo Kanerva ja se on Museoviraston kuvakokoelmista.

Rautatie rakennettiin Iisalmeen vuonna 1902. Se oli pitkään useiden VR:n pikajunien pääteasema, koska sähköistystä radalla ei ollut vielä pitemmälle. Sähköistys Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun valmistui vasta vuonna 2006. Iisalmen alueella on kaikkiaan 111 järveä. Itse kaupungin keskusta on Poroveden itärannalla. Kiinteää asutusta on Iisalmessa ollut 1500-luvulta asti.

Iisalmen Rautatieasema on kuvassa vuonna 1909. Sen on ottanut M.L.Carstens. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Iisalmen Asemaravintola on kuvassa. Se on rakennettu vuosien 1900-1902 aikana Bruno Granholmin piirustusten mukaisesti. Kuva on Suomen Rautatiemuseosta.

Asukkaita Iisalmessa on tällä hetkellä noin 21 000. Väestöntiheys on 27,5 asukasta neliökilometrillä, kun keskiarvo koko Suomessa on 18,2. Kun aikoinaan asuimme Helsingissä, niin appiukko Olli joskus totesi, että kyllä Helsinki on ihan hyvä paikka, mutta on se vähän syrjässä. Voisin nyt itse sanoa päin vastoin, mutta kuvien ja muistojen myötä sitä pääsee kyllä lähelle. On ilo omistaa myös useita facebook-kavereita Iisalmesta ja sen lähiympäristöstä. Sen myötä pysyy vähän ajan tasalla tapahtumista, kun harvemmin tulee enää muutoin käydyksi.

Marja-Terttu Knapas on kuvannut Vanhaa kirkkoa vuonna 1974. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Puistoakselia ja Juhani Ahon patsas on kuvassa, jonka on ottanut Soile Tirilä vuonna 2007. Se on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Kaupungin uimarantaa vuodelta 1958 on Matti Poutvaaran ottamassa valokuvassa. Takana on Luuniemi. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Tässä poseeraa Suomen ensimmäinen naispuolinen asemapäällikkö Emelie ”Tilly” Tojkander 1930-luvulla. Hän toimi Iisalmen maalaiskunnan Kauppilanmäen asemapäällikkönä 6.3.1916 alkaen ja sen jälkeen Viipurin maalaiskunnan Talissa 15.7.1920 lähtien. Kuva on otettu E.M.Andersenin Ateljeessa.

 

Lopuksi muutamia mainoksia, joissa on hyviä tarjouksia. Katso ja klikkaa!

*

Jos sinulle on kertynyt useita lainoja, niin kannattaa harkita yhdistelylainaa, jota ohessa esitellään. Lainat yhdistämällä voi saavuttaa satojen eurojen säästöt joka kuukausi. Suomen yhdistelylaina.fi on 100 % kotimainen palvelu, joka kilpailuttaa puolestasi jopa 30 pankin ja rahoituslaitoksen korot. Hakemus käsitellään välittömästi ja saat lainarahat tilillesi parhaimmillaan heti saman päivän aikana. Lainahakemus on ilmainen eikä sido sinua mihinkään, joten hae rohkeasti yhdistelylainaa. Katso ja klikkaa!

 

*

  • Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi vitamiinitasot ja rautavarastot vaikuttavat siihen, miten jaksamme. Kolesteroliarvot ja verensokeri vaikuttavat terveyteemme, vaikka näiden vaikutus ei välittömästi tunnukaan. Siksi Puhti-terveystarkastus on hyvä tapa selvittää, miten oma keho jaksaa ja mihin oman terveyden ylläpito kannattaa suunnata.  Katso ja klikkaa! 

*

Kannattaa kilpailuttaa aina muutamien vuosien välein vakuutukset ja samalla katsella, onko mitään lisättävää tai poisotettavaa.  Vakuutustiedot.fi on palvelu, jossa jokainen voi ilmaiseksi kilpailuttaa mitä tahansa vakuutuksia. Täältä saa apua vakuutuksen hankintaan, säästöjen hakemiseen tai vakuutusturvan parantamiseen. Katso ja klikkaa!

*

Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia. Katso ja klikkaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.