Tuusulan taideyhteisöön on kuulunut myös runoilija J.H. Erkko. Hänen taiteilijakotinsa sijaitsee Tuusulan Rantatien varressa. Olen siellä kahdesti käynyt kiertävässä näyttelyssä tämän vuoden aikana. Ihan alkuvuodesta sain tutustua Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun jouluaiheisiin kuvituksiin perustuvaan näyttelyyn. Tammikuun lopussa kävin siellä uudestaan ja silloin siellä oli ”Tuntematon suunnittelija Martta Wendelin”- näyttely. Samalla tietysti kiinnosti nähdä, millaisessa kodissa Johan Henrik eli suomennettuna Juhana Heikki Erkko asusteli.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Erkon taiteilijakoti valmistui vuonna 1902. Se on ikään kuin pienoiskoossa oleva Halosenniemi, missä Pekka Halonen perheineen asui muutamia kilometrejä pohjoisen suuntaan tästä Erkkolasta. Pekan omaa taloa rakennettiin samoihin aikoihin. Siellä oli apuna sukulaisia ja ystäviä. Välillä sama porukka kävi rakentamassa Erkon taloa. Materiaalitkin tulivat yleensä samasta paikasta kuin Pekalle. Punaiset hirret tulivat esimerkiksi mainittuna Konginkankaalta. Pekka ja Antti toimivat siis Erkkolan talon suunnittelijoina samalla.
Omaa perhettä Johan Henrik Erkko ei koskaan saanut. Yrittämisestä häntä ei voi kuitenkaan syyttää, sillä kuusi kertaa hän ehti olla kihloissa. Kaikki hänen kihlattunsa olivat herkkiä ja runollisia, taiteesta kiinnostuneita neitoja. He olivat kaikki nuoria ja kauniita. Naapureitaan runoilija tapasi usein. Hän ehti asua Erkkolassa vain viisi vuotta ennen varhaista poismenoaan. Hän kuoli aivohalvaukseen. Hänelle myönnettiin vuonna 1906 taiteilijaneläke, josta hän ei kuolemansa johdosta ehtinyt juuri nauttia.
J.H. Erkko syntyi Orimattilassa vuonna 1849 ja kuoli Helsingissä vuonna 1906. Monella paikkakunnalla hän ehti lyhyen elämänsä aikana vaikuttaa. Kansansivistystyö tuli hänelle rakkaaksi monissa muodoissaan. Hän sai kansakoulunopettajan pätevyyden Jyväskylän seminaarissa vuonna 1872. Syvä into kansan sivistämiseksi syntyi heti 1870-luvun alussa opintojen yhteydessä. Orimattilan ja Jyväskylän jälkeen Erkko ehti asua Viipurissa, Käkisalmessa ja Tampereella. Viipurissa hän toimi opettajana ja rehtorina Wilken koulussa vuosina 1872-1892. Siellä hän oli perustamassa suomenkielistä kirjastoa ja hän järjesti myös teatteriesityksiä. Kaiken aikaa hän tuolloin runoili ja toimitti useita lehtiä. Hänen esikoisteoksensa Runoelmia syntyi vuonna 1870.
Vuosina 1877-1902 aikana Erkko teki ulkomaanmatkoja sivistäen myös itseään muiden kansojen suhteen. Hän kävi Euroopassa eri maissa, Egyptissä ja Palestiinassa. J.H. Erkko oli suomalaisuusaatteen kannattaja kuuluen nuorsuomalaisiin. Erkko toimi valistuksen ja kansansivistyksen hyväksi monin eri tavoin. Työ opettajana oli sivistystyötä parhaimmillaan ja aivan ruohonjuuritasolla. Laajempaa vaikutusta ajamilleen asioille Erkko sai kirjoittamalla runoja ja näytelmiä. Hän sanoitti myös kuorolauluja ja teki sanomalehtityötä. Hän oli pidetty ja pyydetty juhlapuhuja. Monet hänen tekstit elävät edelleen lauluin ja aforismein.
Jotkut Erkon tekemistä lauluista saattavat olla meille kaikille tuttuja. Näitä ovat esimerkiksi ”Hämäläisten laulu” ja ”No onkos tullut kesä” ja tietenkin ”Kansalaislaulu” myös, joka alkaa: ”Olet maamme armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa..”
Käydessäni viimeksi Erkkolassa sain ottaa itselleni korista J.H. Erkon kirjoittaman runon. Minulle sattui tulemaan seuraava runo, jonka Erkko on kirjoittanut 17.5.1900:
Kukka kalliossa
Kysyin:
Miksi, pieni, hento kukkanen,
Juurruit kylmään kallioon?
Salli, etsin poven lämpöisen,
Vien sun mustan mullan uumentoon.
Siellä kaunihimmin kukkisit.
Mietihän, jos siihen suostuisit!
Vastasi:
Lämmin rakkaus mun kiinnitti
Tähän kylmään pohjahan.
Sydänvereni sen pehmitti,
Että nytkin näät sen kukkivan.
Vieras multa voi mun kuolettaa,
Suo mun kalliota kaunistaa!
Kansansivistämiseksi Erkko oli tukemassa nuorisoseurojen perustamisia. Hän tuki myös raittiusseurojen ja työväenyhdistysten perustamista ja toimintaa. J.H. Erkko oli ihmisenä ystävällinen ja seurallinen. Hän tarttui ajamiinsa epäkohtiin suurella tarmolla ja vailla pelkoa. Vuonna 1893 Erkko ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1896 ja 1901. Ensimmäinen tuli näytelmistä Aino ja Kullervo. Toinen tuli runo- ja mietekokoelmasta Runoelmia ja ajatelmia. Kirjailijana Erkko oli viimeisinä vuosinaan arvostettu niin, että hänet valittiin useamman kerran Suomen kaunokirjailijaliiton puheenjohtajaksi. Hän oli toimittajana useissa eri lehdissä 1870- ja 1880-luvuilla.
Vuonna 1889 oli J.H. Erkko perustamassa yhdessä veljensä Eero Erkon kanssa nuorsuomalaista Päivälehteä. Se lopetettiin vuonna 1904 ja sen jälkeen syntyi Helsingin Sanomat. Siitä alkoivat Erkon suvun vaiheet tässä valtakunnallisesti tärkeässä mediavälineessä. Eero Erkon poika oli Eljas Erkko ja tämän poika Aatos Erkko. Tässä lyhyt sukuselvitys dynastialle.
Viimeisen vuotensa aikana J.H. Erkko sairasteli paljon. Hänellä oli muun muassa kurkku- ja rintakatarria sekä vaikeahkoa reumatismia. Hän sai myös halvauskohtauksia kevään ja syksyn aikana, mutta varsin lyhyiden sairaalassaolojaksojen jälkeen lopullinen pitkäaikaisen verenpaineen johdosta tapahtunut aivohalvaus 16.11.1906 katkaisi hänen elämän lankansa.
Erkon hautajaiset 19.11.1906 oli kansallinen surujuhla. 57 vuotiaana kuolleen Johan Henrikin arkkua olivat kantamassa veljensä Eero Erkko sekä Juhani Aho, Pekka Halonen, E.N. Setälä, K.A. Castren ja Juho Lallukka. Haudalla oli tehty mielenkiintoinen havainto. Kukkaseppeleitä laskiessa pieni lintu lensi haudan vierellä kasvavaan kuuseen, josta se vienosti viserteli ikään kuin jäähyväisiksi lämminsydämiselle lauluntekijälle. Monelle muistui mieleen Erkon runo lintusesta, joka kerran lensi hänen olkapäälleen laulamaan.
Tässä on muutamia hyviä tuotteita ja palveluita tarjolla! Klikkaa ja katso!
Jos sinulle on kertynyt useita lainoja, niin kannattaa harkita yhdistelylainaa, jota ohessa esitellään. Lainat yhdistämällä voi saavuttaa satojen eurojen säästöt joka kuukausi. Suomen yhdistelylaina.fi on 100 % kotimainen palvelu, joka kilpailuttaa puolestasi jopa 30 pankin ja rahoituslaitoksen korot. Hakemus käsitellään välittömästi ja saat lainarahat tilillesi parhaimmillaan heti saman päivän aikana. Lainahakemus on ilmainen eikä sido sinua mihinkään, joten hae rohkeasti yhdistelylainaa.
Laatukoru.fi on kotimainen koru- ja kelloalan verkkokauppa. Valikoimiimme kuuluu sekä kotimaisten että kansainvälisten brändien kelloja, koruja ja älykelloja. Lisäksi Laatukorulla on oma kultasepänverstas Hyvinkäällä, jossa valmistetaan Laatukorun omia Silván-brändin timanttikoruja, kuten vihkisormuksia, kihlasormuksia, korvakoruja ja riipuksia. Silván-timanttikoruja on saatavilla vain Laatukorusta. Laatukorun omien Silván-timanttikorujen lisäksi valikoimistamme löytyy mm. seuraavia brändejä: TAG Heuer, Longines, Tissot, GARMIN, Kalevala, Raymond Weil, Seiko, GANT, Swarovski, Lumoava sekä monia muita!
Kannattaa aika ajoin tarkistaa hinta ja vakuutusturva. Itse tein sen keväällä. Minulla vaihtui firma ja hinta tippui. Vakuutustiedot.fi on palvelu, jossa jokainen voi ilmaiseksi kilpailuttaa mitä tahansa vakuutuksia. Täältä saa apua vakuutuksen hankintaan, säästöjen hakemiseen tai vakuutusturvan parantamiseen.