Kävelykisaa ja luonnon heräämistä

Kävelen vähintään 14 kilometriä keskimäärin joka päivä. Tuo määrä jäi päälle, kun vuonna 2015 päätin kiertää maapallon ympäri 8 vuodessa. Jules Verne kirjoitti vuonna 1872 romaanin ”Maailman ympäri 80 päivässä”. Siinä englantilainen herrasmies löi vetoa Lontoossa, että hän tekee sen. Mies oli Phileas Fogg nimeltään. Hän sai käyttää kulkuneuvoja. Minä lähdin matkaan apostolin kyydillä eli jalkaisin. Minun kierrokseni kestikin vain 6 vuotta ja 8 kuukautta. Se johtui siitä, että vuosien 2019-2021 aikana otin osaa Traficomin ja HSL:n järjestämään kilpailuun. Siinä tuli enimmillään käveltyä yli 50 km vuorokaudessa. Maailman ympäri tulee matkaa 40 075 km. Viime vuoden elokuun puolivälin jälkeen lähdin suoraan toiselle kierrokselle. Jos ette jaksa lähteä vastaavaan, niin annan teille kotitehtävän, joka ei liity liikuntaan. Paljonko minun pitää ottaa narua matkaan tälle maapallokierrokselle, jos aion metrin korkeuteen virittää tämän narun koko matkani pituudelle?

Vielä ei ollut ihan paras mahdollinen kukinta Roihuvuoren kirsikkapuistossa, kun siellä olin kävelemässä tyttärieni kanssa 14.5.2022. Upeaa siellä oli!

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Tämänvuotinen kävelykilpailu alkoi vappuna ja se kestää viisi kuukautta. Nyt järjestäjinä toimivat Suomen latu ja Tahko Pihkala-seura. Minä osallistuin nyt neljättä kertaa tähän kilpailuun. Aikaisempina vuosina olen kävellyt nimellä Jäken tallaajat. Keksin tuon nimen monikkomuotoisena siksi, että tässä kisassa on mahdollistua osallistua yksilösarjan lisäksi parisarjaan, piensarjaan ja suursarjaan. En onnistunut saamaan kuitenkaan ketään muita joukkueeseeni. Täksi vuodeksi vaihdoin kilpailunimeksi Mannari68. Kenkiä en ole vielä vaihtanut. Samat kolme tossuparia ovat käytössä, joilla viime syksynä kisan lopetin. Sama tahti on kuitenkin askelten. Viime vuoden keskiarvoni päivää kohden oli pikkuisen alle 35 km päivässä. Samaan olen nyt päässyt, kun 17 päivää kisaa on jo takana päin. 580 kilometriä olen kävellyt. Tänä vuonna on osallistujia kaikkiin sarjoihin yhteensä yli 4000. Käy katsomassa sivuja ja tuloksia. Reali-aikainen tilanne on näkyvissä https://kavelykilometrikisa.fi/

Leskenlehdet olivat entiseen tapaan niitä kevään ensimmäisiä heränneitä kukkijoita.

Yksi kiva puoli tässä kävelyssä on nähdä kasvi- ja eläinkunnan herääminen talvesta. Nyt olemme Suomessa noin 2-3 viikkoa myöhässä kevään suhteen viime vuoteen verrattuna. Vappuna oli vielä melko karua kasvimaailmassa. Ei ollut vielä kasveja kukissaan, eikä lehtiä puissa. Nyt kun kohta kolme viikkoa on siitä kulunut, niin paljon on muutosta näkynyt. On ollut valko- ja sinivuokkoja, leskenlehtiä ja voikukkia. Kirsikkapuut ovat juuri kukkimisvaiheessa parhaimmillaan. Näin juuri tänään kävelylenkillä tuomessakin jo orastavia kukintoja. Puiden kukintojen suhteen on se huono asia, että pääosin juhannukseen mennessä ne ovat jo kukkineet ja ehtineet jo lakastuakin. Näin on täällä eteläisessä Suomessa esimerkiksi juuri tuomien ja sireenien suhteen.

Terijoen salavat ovat vihdoin saaneet uusia lehtiä runkoonsa Järvenpään Rantapuistossa.

 

En ole mikään lintubongari, mutta yleisimmät lajit kuitenkin tunnen. Pesien rakentelua on käynnissä kottaraisilla, rastailla, västäräkeillä sekä isommista linnuista sorsilla ja lokeilla. Taitaa olla sama puuha menossa variksilla ja harakoilla. Järvenpään nimikkolintu on silkkiuikku.

Komeat urossorsat ovat rantautuneet ja tulleet katselemaan tyttöjä. Eipä niitä näy!

Viime kesänä innostuin toden teolla valokuvaamisesta kävelyn lomassa. Kun kävelin 6000 km puolen vuoden aikana, niin otin samalla aikaa noin 2000 kuvaa. Siitä innostuin lokakuussa niin, että aloin tekemään kuvapainotteisia blogeja. Nyt olen tätäkin harrastanut jo reilun puoli vuotta ja laajentanut vähän reviiriä myös omien kuvien ulkopuolelle. Olen itse kiinnostunut historiasta ja erikoisesti paikallisella tasolla, kuten Mikkeli, Ristiina, Iisalmi, Helsinki ja Keski-Uusimaa. Kulttuuripuolikin on alkanut enemmän ja enemmän kiinnostaa. Siihen on loistavat olosuhteet täällä Järvenpäässä. Tuusulan taiteilijayhteisö on tunnettu kautta Suomen ja heidän taiteilijakodeissaan on ollut ilo vierailla, missä se vaan on ollut mahdollista. 1990-luvulla sain työni puolesta tutustua taiteisiin eri muodossaan ihan Helsingin ydinkeskustaa myöten. Tutuiksi tulivat tuolloin mm. Ateneum, Sinebrychoffin taidemuseo, Gygnaeuksen galleria, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia. Useat valtion virastot arkkitehtuureineen ja kaikkine koriste-esineineen tulivat tutuiksi. Viimeisimpiä päivittäisiä ihailujeni kohteita olivat Kansallisarkistossa Salomon Wuorion kattomaalaukset vanhassa tutkijasalissa ja seinädekoraatiot vanhan sisäänkäynnin seinillä.

Tässä on näkymä Vesipisaroiden puistoon Järvenpäässä. Tämä on ehkä yleisin kohteeni. Tänne tulo, täällä 4 kierrosta ja kotiin meno tekevät tasan 10 km.

Kävelylenkeilläni tapaan eläinten ja kasvien lisäksi myös ihmisiä. Aamulenkeilläni en heitä juuri paljonkaan kohtaa, mutta päivän mittaan muilla lenkeillä sitäkin enemmän. On kiva joskus jäädä rupattelemaan, kun pitkästä aikaa tapaa jonkun tutun. Myös tuntemattomien kanssa tulee joskus rupateltua. Viime vuoden lenkeillä sain kaksi kertaa varoituksen, mutta ihan aiheesta. Ensimmäinen varoitus oli, että parin sadan metrin päässä oli kaksi hirveä juoksemassa pellolla. Ehdin saada niistä silloin kuvan, ennen kuin tein uukkosen. Toinen varoitus tuli metsäpolulla nähdystä käärmeestä eräältä koiranulkoiluttajalta.

Niin kauan minä tramppaan tämän kylän polkuja , kun kenkäni pohjat kestää.

Talviaikaisesta liikunnasta huolimatta paino aina vähän nousee, koska olen vähän  lähempänä jääkaappia ja pakastinta. 2-3 jäätelötuuttia päivässä tekee jo varmasti yksistään sen 4-5 ylimääräistä kiloa puolen vuoden ”talvihorrokseni” aikana. On ilo huomata, että keväällä se alkaa myös mukavasti tippua. 17 päivän aikana on 1-1,5 kg tippunut sen johdosta, kun kävelee kolme tuntia enemmän kuin normaalisti.

Tässä on vielä kuva Roihuvuoresta vajaa viikko sitten. Tästä se kesä pikku hiljaa alkaa!

 

Tähän loppuun vielä yksi kilpailu kyselyineen sekä hyviä mainoksia, joissa on erinomaisia tarjouksia! Katso ja klikkaa!

 

*

Björn Borg perustettiin 1980-luvulla ja tänä päivänä on toimintaa 20 Euroopan maassa. Vuonna 2010 alkoi verkkokauppamyynti ja sen kasvu on ollut erittäin nopeaa. Björn Borg on synonyymi korkealaatuisille tuotteille. Björn Borgin edustama urheilullinen perintö tarkoittaa värikkyyttä, luovuutta ja hauskuutta. Alusvaatteiden lisäksi myydään myös muita vaatteita, kenkiä, laukkuja ja aurinkolaseja.

*

Vallila on suomalainen sisustus- ja tekstiilialan perheyritys, joka on perustettu Helsingin Vallilaan vuonna 1935. Mallisto uudistuu kahdesti vuodessa. Se on aina sekä ajankohtainen että leimallisesti vallilalainen: rohkea, värikäs ja eri tyyleillä leikittelevä. Mallisto kattaa astiat, tapetit, sekä sisustus- että käyttötekstiilit aina metritavarasta suihkuverhoihin ja torkkupeittoihin asti, sillä kodin jokainen nurkka on erinomaisen muotoilun arvoinen – tai kuten vallilaisilla on tapana sanoa – Vallilaa vaille valmis. 

2 kommenttia artikkeliin ”Kävelykisaa ja luonnon heräämistä

  1. Hyvä kirjoitus, olisimme hyvä parisarja

  2. Kiitos! Hyvin olet kävellyt! Terveyttä ja varjelusta kävelyihisi myös jatkossa toivotan! Viime vuonna tähän aikaan taisi olla jo kunnon kesää! Tsemppiä sulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.