Kävin eilen vaimoni kahden siskon kanssa kulttuurikierroksella Tuusulan Rantatien varrella. Pääkohteena meillä oli Erkkola ja siellä Martta Wendelinin kiertävä näyttely Täällä jossain – Martta Wendelinin elämää ja taidetta sotien aikaan (kestää muuten 11.9.22 saakka). Erkkolassa ei ole autoille omaa parkkipaikkaa, joten auto piti viedä lähelle Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Erkkolassa aikamme kierrettyä lähdimme kävelemään auton luokse. Silloin päätimme saman tien käydä tutustumassa tähän toiseen kulttuurikohteeseen.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Eipä sitä ennalta osannutkaan arvata, miten paljon tuo pieni torppa sisälsikään tragediaa. Aleksis Kivi kuoli 31.12.1872 tässä veljensä omistamassa pikku talossa. Elämänsä viimeisinä vuosinaan Aleksis kärsi alkoholismista, migreenistä ja skitsofreniasta. Hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan vuonna 1871. Sieltä hän muutti seuraavan vuoden maaliskuussa tänne veljensä Albert Stenvallin perheen luokse Syvälahden kylään. Albert oli pari vuotta aikaisemmin ostanut mökin Krapin tilalta Tuusulassa perheensä asuinsijaksi. Hän oli samassa yhteydessä vuokrannut myös parin hehtaarin maa-alueen viljelyä varten. Albert oli isänsä tapaan räätäli ammatiltaan. Nurmijärven kunta lupasi maksaa Albert Stenvallille neljä tynnyriä rukiita, jos hän ottaisi veljensä hoitoonsa. Kirjailija-veli Aleksis oli aivan varaton. Lapinlahden sairaalakustannukset oli maksanut J.W. Snellman. Hän oli suomalainen filosofi ja valtiomies ja yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän otti aikanaan markan käyttöön, mikä sitten EU:n myötä menetettiin.
Eipä ehtinyt Aleksis asua veljensä luona vuottakaan. Hoito Lapinlahdellakaan ei tainnut tehota, koska kirjailijasuuruus sai täällä veljensä kodissa juoppohulluuskohtauksia, jonka vuoksi hänet jouduttiin telkeämään ylös vintille. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven kuolemasta. Kuolinsyystä ei ole ollut aivan varmaa tietoa, mutta sen on arveltu osaltaan johtuneen mm. borrelioosista. Melko oudoltahan se tuntuu, kun kyseessä on ollut sentään vuoden viimeinen päivä ja punkithan sitä ainakin nykyisin levittävät. Kuollessaan Aleksis oli vain 38 vuotias. Kuolinmökissään Kiven kerrotaan myös lausuneen kuuluisat viimeiset sanansa: ”Minä elän!” Tämän vuotisen 150-vuotisen merkkivuoden teemaksi on juuri valittu nuo sanat ”Minä elän”.
Tämä Aleksis Kiven kuolinmökki toimii kotimuseona. Albert möi torppansa vuonna 1908 Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnalle. Hänelle taattiin asumisoikeus. Tätä nykyä ylläpidosta vastaa Tuusulan historiallinen museo. Museoksi tätä ehdotti ensimmäisenä tiettävästi kansansivistäjä ja runoilija J.H. Erkko, jonka taiteilijakoti 1900-luvun alkupuolilla valmistui aivan lähelle tätä. Hän oli huolissaan mökissä asuvan pariskunnan toimeentulosta ja ajatteli Albertin saavan hieman rahaa opastaessaan paikalle tulevia matkailijoita. Ajatus toteutui pari vuotta J.H. Erkon kuoleman jälkeen.
Traagisia tapahtumia sattui vielä Aleksis Kiven juoppohulluuden lisäksi. Albertin ensimmäinen vaimo Karoliina kuoli vuonna 1886. Hän putosi vintille vieviltä tikkailta ja löi päänsä eteisessä olleeseen saaviin.
Raaka elämänkohtalo oli sittemmin uudelleen avioituneella Albertilla ja hänen toisella vaimollaan Vilhelmiinalla. Stenvallin pariskunta surmattiin 2.12.1913 omassa mökissään. Kyseessä oli ollut ryöstömurha. Oli oletettu varmaankin, että heillä oli vielä rahoja jäljellä mökin myynnistä. Paikalta löydettiin puukko, jolla verityö oli tehty. Eräs irtolainen vangittiin, mutta pitäviä todisteita ei löytynyt, joten hänet vapautettiin. Rikos jäi selvittämättä.
Aleksis Kiveä on kuvailtu uteliaaksi, intohimoiseksi ja rohkeaksi mieheksi. Hän uskalsi tehdä omia valintojaan. Kuten muistamme, niin arvostusta hän ei ehtinyt saada elinaikanaan suuresta kirjallisesta työstään. Ystävänä Aleksis oli vilpitön ja uskollinen, mutta hän avautui vain harvoille.
Kuolinmökki Tuusulassa kertoo Kiven muiston lisäksi tuon ajan maaseudun käsityöläisten ja muiden vähävaraisten elinoloista 1800-luvun loppupuolella. Suomi oli Venäjän vallan alla ja 1900-luvulle tultaessa alkoi suomalaisuus nostaa päätään. Se näkyi myös kulttuurin puolella niin kirjallisuudessa kuin kuvaamataiteessa. Pienikokoinen ja maalaamaton hirsimökki antaa myös kuvaa ympäristöineen siitä, millainen Tuusulan Rantatien alue oli ennen nykyistä asutusta ja ennen kuin varsinainen taiteilijayhteisö oli syntynyt.
Tässä on hyviä tuotteita ja palveluita tarjolla! Katso ja klikkaa!
Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia.
Käypä kurkistamassa Vallilan tuotteita. Sieltä löytyy verhoja, mattoja ja kaikkea kodin sisustamiseen liittyvää. Huomio myös tämä KESÄALE!
Kesällä vietetään paljon juhlia eri puolilla Suomea. Joskus sattuu vaan käymään niin, että menee päällekkäin synttärit ja rippijuhlat tai muuta vastaavaa. Silloin on todella hyvä olemassa tämä Interfloran palvelumuoto ostaa kukat ja yllättää sankari! Interflora on Suomen johtava kukkatervehdysten toimittaja. Interflora välittää päivittäin satoja tunteita ja tuoksuja kukkatervehdyksillä ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Kotimaassa kukkatervehdyksiä toimittaa lähes 300 Interfloran kukkakauppaa. Interflora on maailmanlaajuisesti noin 140 maassa toimiva itsenäisten kukkakauppayrittäjien vapaaehtoinen organisaatio. Suomessa se on toiminut jo vuodesta 1927.
Suuri suomalainen runoilija!
Nousi arvoon arvaamattomaan vasta kuolemansa jälkeen!
Kiitos kertomastasi!