Kävin vaimoni kahden siskon kanssa tutustumassa Erkkolassa kiertävään näyttelyyn 19.6.2022 ja aiheena oli Täällä jossain – Martta Wendelinin elämää ja taidetta sotien aikaan. Martta Wendelin, kuvittaja ja taidemaalari, (1893-1986) eli kaikkien 1900-luvun Suomea koskettavien sotien aikana. Näitä olivat: I maailman sota, sisällissota, talvisota, jatkosota ja lopulta Lapin sota. Toisen maailmansodan aikana Martta Wendelin asui Tuusulassa. Talvikauden 1937-38 hän vietti Lotta Svärdin lepokodissa. Keväällä kuvataiteilija Pekka Halosen vaimo Maija Halonen ehdotti Martalle ja hänen äidilleen Suopellon huvilaa vuokralle. Huvilan omistivat Anni ja Paavo Paloheimo, jotka asuivat sodan aikana Öljymäellä samassa pihapiirissä.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Suopellon villiintynyt puutarha lumosi Martan. Kasvimaan ja kukkapenkkien suunnittelu oli jatkossa ihan arkipäivää Martan elämässä ja hän kehitti itseään tässä niin paljon, että pystyi auttamaan puutarhasuunnitelmissa muitakin. Jatkosodan alkaessa Martta kirjoitti ystävälleen Viena Sotavallalle Lempäälään: ”Ihmeitä taas tapahtuu! Tekisi mieli olla siellä jossakin mukana ”tärkeissä paikoissa”, mutta täällä minä vaan istuskelen kotinurkissa.” Syksyllä 1941 Martta kirjoitti: ”Minua ei suorastaan mikään pidättänyt metsistä, ei lentokoneet, jotka tuon tuostakin surisivat ylitseni, eivät edes desantit, joita tipahti marjamailleni.” Sodan loppuvaiheessa Martta Wendelin osti oman tontin Annivaarasta ja rakennutti sinne itse suunnittelemansa taiteilijakodin 1946-1947.
Palaan vielä ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Herrasväki Wendelin muutti Helsinkiin Kotkan seuduilta syksyllä 1914. Heitä oli isä Wilhelm, äiti Ida, veljet Eino ja Oiva. Martta oli tullut opiskelemaan jo aikaisemmin, mutta muutti nyt heidän luokseen. Aluksi he asuivat aivan Helsingin keskustassa, josta he muuttivat Pitäjänmäelle ensimmäisen maailmansodan puhjettua. Opintojen viimeiset vuodet 1914-1916 Martta kävi junalla keskustassa.
Nuoren Martan elämään sota vaikutti vähän. Rajat tosin sulkeutuivat. Hän ei päässyt tekemään opintomatkoja haluamiinsa kohteisiin Berliiniin, Pariisiin ja Kööpenhaminaan. Hänen piti sen sijaan alkaa miettiä elannon hankkimista. Sota näkyi sotilaiden määrän kasvussa katukuvassa ja naapurissa asui venäläisiä sotilaita. Syksyllä 1917 Suomi alkoi irtautua vallankumouksen ravisuttamasta Venäjästä. Samoihin aikoihin alkoi Martan oma ura pikku hiljalleen selkiytyä. Hän oli laittanut veljensä Oivan kehotuksesta näytekuvia kustannusosakeyhtiö WSOY:lle lastenkirjaa varten. Ne herättivätkin kiinnostusta. Ne julkaistiin vasta 1921 ”Kultaisilta päiviltä”- lastenkirjassa. Perhe ei osallistunut sisällissotaan vuonna 1918. Sodan jälkeen Wendelinien naapureiksi tuli saksalaisia sotilaita.
Martan ensimmäiset kuvitukset painettiin Anni Swanin toimittamaan Joulukukka-lehteen vuonna 1918. Martalle tarjottiin siirtymistä kokoaikaiseksi kuvittajaksi WSOY:lle Porvooseen vuoden 1919 alusta. Se oli suuri askel nuoren kuvataiteilijan ja perhetytön elämässä ja sisäisessä itsenäistymisessä, kun piti muuttaa pois kotoa. Martan isä Wilhelm oli kuollut alkusyksystä 1918 sydänkohtaukseen. Kotona asuivat äidin kanssa veljet Eino ja Oiva.
Suomalaiset olivat sisällissodan väsyttämiä ja ravinnosta oli pulaa. Melko tasan sata vuotta koronapandemian alkamista aiemmin tuli maahamme keväällä 1918 espanjantauti. Se oli erittäin tuhoisa kulkutauti. Siihen sairastui vuosien 1918-1920 aikana yhteensä ainakin 210 000 ihmistä. Siihen kuoli samaan aikaan arviolta noin 20 000 suomalaista. Taudin neljäs aalto levisi keväällä 1919 Helsingissä. Martan veli Oiva sairastui siihen ensin ja menehtyi 1. huhtikuuta. Parin viikon sisällä kuoli myös Eino. Tuolloin Martan huoleton nuoren naisen elämä Porvoossa päättyi. Sen tilalle tuli vastuu vanhasta Ida-äidistä. Porvoon ajan maalauksissa näkyy taiteilijan kokema lohduttomuus.
1930-luvulta alkaen Martta Wendelin alkoi tehdä maalausmatkoja kotimaassa. Hän sai maalauksiinsa ikuistetuksi useita sellaisia kohteita, jotka myöhemmin menetettiin itänaapurille rauhan neuvotteluissa. Kotkan lähellä sijaitseva Suursaari oli varsin suosittu taiteilijoiden keskuudessa jylhine kallioineen ja idyllisine kalastajakylineen. Martta Wendelin ikuisti saaren näkymiä herkin valöörein akvarelleihinsa. Martta teki maalausmatkoja myös Valamoon ja Suistamoon Karjalaan vuosina 1934-1936. Suistamosta löytyi malliksi kanteleensoittaja ja itkijänainen Maria Ryynin. Wendelin maalasi Valamon kortit vuonna 1938 ja lahjoitti niiden tuoton luostarille. Lähes koko painos tuhoutui talvisodassa.
Petsamon sinisenä siintävät tunturit ja vuonot Lapissa tulivat aiheiksi kesällä 1937. Petsamon Salmijärvellä Wendelin tutustui kolttasaamelaiseen Titoffin perheeseen. 7-vuotiasta Helena Titoffia Martta kuvasi piirroksin ja pastellitöin. Petsamossa oli tuohon aikaan saksalaisia sotilaita. Petsamon nikkelikaivos kiinnosti kovasti myös venäläisiä. Kuusi vuotta myöhemmin Helena muutti Tuusulaan ja hänestä tuli Martan kasvattitytär.
Matkoillaan Martta Wendelin ammensi aiheita kuvitustyölleen. Kotilieden kansissa ja Valamo-aiheisissa postikorteissa toistuvat samat aiheet kuin maalauksissa. Nykypäivänä hänen maalauksensa ovat arvokasta dokumenttia kadonneesta elämänmuodosta ja asutuksesta.
Poikkeusajoista huolimatta Martta Wendelin jatkoi tasapainon ja idyllin etsimistä arjessa. Ensimmäinen maailmansota ei näkynyt kuvituksissa, eivätkä sotatoimet koskettaneet Suomea. Kotilieden kansikuvissa 1939-1944 sota on kaukana rintamalla, ja äiti sekä lapset tarkkailevat Suomen karttaa. Kuvissa on työpalveluksessa olevia nuoria naisia menossa pellolle, kitkemässä sokerijuurikkaita tai nuoria poikia metsätöissä.
Postikorttien maailmassa sota näkyi parhaiten äitienpäivä-korteissa, joissa on kuvattuna sankariäitejä kiväärin koristamassa kehyksessä. On myös leikkisä pikkupoika miekka kädessä lähdössä sotaan keinuhevosella talvisotajouluna 1939. Pojalla on neliapiloin koristeltu kilpi suojanaan. Sodan loppuvaiheessa enkeli soittaa harppua mustaa yötaivasta vasten. Sotaisuutta voi olla myös poikien lumipalloleikeissä.
Olen 8.4.2022 tehnyt blogin Martta Wendelinistä aiemmin. Sen nimi on Kuvataiteilija Martta Wendelin Tuusulasta. Siinä on vähän enemmälti Martan elämänkertaa ja kuvia joulukorteista ja joulumerkeistä. Olen niin innokas Martan korttien kerääjä ja ihailija, jotta uskon, että vielä jatkossa palaan hänen tuotantoonsa kuvittajana.
Tässä on hienoja tarjouksia näissä mainoksissa! Katso ja klikkaa!
Björn Borg perustettiin 1980-luvulla ja tänä päivänä on toimintaa 20 Euroopan maassa. Vuonna 2010 alkoi verkkokauppamyynti ja sen kasvu on ollut erittäin nopeaa. Björn Borg on synonyymi korkealaatuisille tuotteille. Björn Borgin edustama urheilullinen perintö tarkoittaa värikkyyttä, luovuutta ja hauskuutta. Alusvaatteiden lisäksi myydään myös muita vaatteita, kenkiä, laukkuja ja aurinkolaseja.
Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia.
Käypä kurkistamassa Vallilan tuotteita. Sieltä löytyy verhoja, mattoja ja kaikkea kodin sisustamiseen liittyvää. Huomio myös tämä KESÄALE!
Kesällä vietetään paljon juhlia eri puolilla Suomea. Joskus sattuu vaan käymään niin, että menee päällekkäin synttärit ja rippijuhlat tai muuta vastaavaa. Silloin on todella hyvä olemassa tämä Interfloran palvelumuoto ostaa kukat ja yllättää sankari! Interflora on Suomen johtava kukkatervehdysten toimittaja. Interflora välittää päivittäin satoja tunteita ja tuoksuja kukkatervehdyksillä ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Kotimaassa kukkatervehdyksiä toimittaa lähes 300 Interfloran kukkakauppaa. Interflora on maailmanlaajuisesti noin 140 maassa toimiva itsenäisten kukkakauppayrittäjien vapaaehtoinen organisaatio. Suomessa se on toiminut jo vuodesta 1927.