Hämytsaaren isäntä eli Eero Johannes Kolehmainen syntyi 24.3.1918 ja kuoli 7.12.2013. Hän oli anttolalainen huippuhiihtäjä ja olympiamitalisti vuosikymmenien takaa. Eeron vanhemmat olivat Kalle ja Malviina Kolehmainen. Vaimo Bertta löytyi omasta pitäjästä. Eerosta olisi voinut hyvin kehittyä olympiatason soutajakin, sillä monet matkat, kuten myös riiausreissut hän teki veneellä. Bertan luokse oli 9 km veneellä matkaa yhteen suuntaan. Soutu oli myös hyvää harjoitusta hiihtäjälle käsivoimien kehittämisessä.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Eero Kolehmainen osallistui kaksi kertaa olympiakisoihin. Hän oli mukana Oslossa 1952 ja Cortinassa 1956. 50 km oli hänen päämatkansa koko hiihtouran ajan. Oslossa Eero voitti hopeaa miesten 50 km:n hiihdossa Veikko Hakulisen voittaessa kultaa ajalla 3.33,3. Cortinan olympialaisissa Eero oli neljäs. Falunin MM-kisoissa 1954 Eero oli 11. Lahden MM-kisoissa 1958 Eero oli viides. Holmenkollenilla Eero Kolehmainen voitti kahdesti. Vuonna 1950 hän oli nopein 18 km:llä ja vuonna 1957 hän voitti 50 km. Siellä hän sai myös vuonna 1951 kolmannen sijan 18 km:llä ja samana vuonna hän oli kakkonen 50 km:llä. Salpausselällä tuli myös kaksi voittoa paraatimatkallaan vuosina 1956 ja 1957. Vuonna 1959 hän voitti Suomen mestaruuden 50 km:llä. Eeron ensimmäinen suurempi voitto tuli Puijolla hiihtokisoissa vuonna 1947, kun hän siellä voitti 50 km.
Tässä on mahdollisuus kuulla selostusta Oslosta vuodelta 1952 Pekka Tiilikaisen ja Niilo Tarvajärven selostaessa 50 kilometrin hiihtoa. Eero on lopun tullut todella lujaa, sillä ei siellä hopeaa uskallettu odottaa. Kuuntelepa kahden legendaarisen selostajan noin vajaan tunnin kooste kisasta. Niilo oli vielä oppipoika tässä vaiheessa Pekan rinnalla. Selostus löytyy tästä: Suomen tuplavoitto Oslon 50 kilometrillä | Elävä arkisto | yle.fi
Eero edusti koko ikänsä Anttolan Urheilijoita. Nykyisin kuntaliitoksen myötä Anttola kuuluu Mikkeliin. Eero perheineen asui Hämytsaaressa, joka sijaitsee Saimaalla, Anttolan Pitkälahdella. Hämytsaari kuuluu Rasankylään. Sinne pääsee nykyisin jo autolla. Tie sinne saatiin 1950-luvulla. Hämytsaari on nykyisin kahdella yyllä eli Hämyytsaari.
Olemme joka kesä vuokranneet kesämökin Suomesta eri paikkakunnilta viikoksi. Tänä kesänä vietämme sen kolmen sukupolven kesken Urjalassa. Olimme ehtineet tuon mökin vuokrata ennen kuin tein mainossopimuksen Lomarenkaan kanssa. Edullisia mökkejä löytyy heiltä eri puolilta Suomea myös.
Eerolla on aina ollut intohimoinen suhde työntekoon. Kesällä oli maanviljelyä ja karjanhoitoa. Talvella tehtiin metsätöitä. Myös rakennusmiehenä Eero pystyi työllistämään itseään talvisin. Yhdessä tyttärensä Reetan kanssa he tekivät myös lomamökkejä. Eero on itse haastattelussa aikoinaan kertonut, että ojalapio toimi hänellä voiman lisääjänä ja Saimaan vesi uimaretkillä hierojana. Soudusta äsken jo mainitsinkin, että sekin meni harjoituksesta. Maanviljelyn ja karjankasvatuksen myötä hän sai sitten myös koko kansan käyttämän lempinimensä Hämytsaaren isäntä.
Kilpahiihdon aivan tosissaan Eero Kolehmainen aloitti vanhemmalla iällään. Viisi vuotta hänellä kului aikaa sodassa. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan. Hän oli sissipataljoonassa. Eräs partioreissu sodan aikana tapahtui rintamalinjojen taakse. Kun muut olivat palanneet jo komppaniaan, ei Eeroa kuulunut ja huhut hänen katoamisestaan olivat lähteneet liikkeelle. Eero itse on kertonut sodasta, että suomalaisilla oli venäläisiin verrattuna talvisodassa parempi hiihtotaito. Suomalaiset sissit pystyivät kiertämään metsässä pitkiäkin lenkkejä venäläisten selustaan. Urheilutaustansa ja hyvän ampumataitonsa ansiosta Eero oli päässyt sissipataljoonaan. Sodan jälkeen Eero aloitti hiihtämisen ihan tosissaan.
Eero ja Bertta pärjäsivät hyvin myös karjankasvattajina. Mitaleita tuli siinäkin lajissa. He kiersivät maatalousnäyttelyissä ja Kolehmaisen karja on palkittu Suomen parhaana vuosina 1973-1974. Näissä näyttelyissä tuli joskus keskustelua myös tasavallan presidentti Urho Kekkosen kanssa ja puhe kääntyi tuolloin Holmenkollenin hiihtoihin. Urkkihan oli henkeen ja vereen urheilumies. Eräässä näyttelyssä oli ohjelma jotenkin seuraavan tapaan: 11.00 kanat saapuvat, 12.00 lampaat saapuvat, 13.00 lehmät saapuvat ja 14.00 Tasavallan presidentti saapuu.
Opetusministeriö myönsi Eero Kolehmaiselle vuonna 2003 Pro-urheilutunnustuspalkinnon. Eeron hiihto järjestettiin vuosittain Anttolassa. En tiedä, onko perinne vielä voimassa. Eeron tytär Reetta Vauhkonen os. Kolehmainen jatkoi isän hiihtoinnostusta ja menestyi myös edustaen Suomea mm. nuorten EM-hiihdoissa vuosina 1972-1973. Hän tykkäsi hiihtää pitkiä matkoja isänsä tapaan. Äsken sain kuunnella, kun hän kertoi kunnioittavia sanoja isästään. Arto Terosella ja Jouko Vuolteella on ollut radiossa erinomaisen hyvä sarja nimeltä Kiveen hakatut. Tämä sarja löytyy elävästä arkistosta ja on todella mielenkiintoista kuunnella heidän asiantuntevaa keskustelua jonkun urheiluihmisen haudan äärellä vuorollaan vieraillessaan. Reetta kertoi isänsä tuoneen kotiin palkintoina mm. polkupyörän ja lypsykoneen. Hänen mielestään isä oli suuri, vaatimaton mies! Tästä voit kuunnella Terosen ja Vuolteen ohjelman Eerosta https://areena.yle.fi/audio/1-62237868
Eero kierteli Karhun suksien esittelijänä eri puolilla Suomea reilun 20 vuotta. Hän oli siinä työssä loistava. Helsingissä esimerkiksi Stockmann ja Sokos kilpailivat siitä, kumpi onnistui ensiksi saamaan Eeron esittelemään. Valkealla mersullaan kiertäen hän hoiti tätä työtään.
Sotaveteraani Eero Kolehmainen pysyi hyvässä kunnossa aivan loppumetreille asti. Hän oli saanut asua kotonaan. Viimeisen viikon elämästään hän oli Suosaaren vanhainkodissa Mikkelissä. Kuollessaan 7.12.2013 hän oli vanhin olympiamitalisteista. Hän kuoli 95 vuotiaana. Tyttärensä Reetan mukaan isä oli positiivinen ja mukava ihminen. Hän oli rauhallinen ja kannustava hänenkin hiihtouran suhteen. Eero oli tykännyt näpräillä puutöitä. He olivat olleet yhdessä isän kanssa sorvauskurssilla. 50 ensimmäistä elinvuotta meni Eerolla ilman alkoholia. Sitten alkoi lipsahdella niin, että tilkka konjakkia silloin tällöin terveydeksi tuli napattua.
Vähän mainoksia tähän loppuun. Katso ja klikkaa!
Puhdista saa edullisia terveystarkastuksia! Kaikki laboratoriotestit voi tilata ilman lääkärin lähetettä. Näytteitä otetaan Mehiläisen toimipisteissä 75 paikassa 50 eri paikkakunnalla. Puhti-terveystarkastus maksaa 99 euroa. Testitulokset laboratoriokokeista tulevat yleensä seuraavana arkipäivänä. Klikkaa ja katso itse lisää!
Lomarengas-konserni on Suomen kokenein mökkivuokraaja ja markkinajohtaja. Tarjolla on ylivoimaisesti Suomen suurin valikoima mökkejä – yli 4000. Niitä on rantamökeistä hiihtomökkeihin ja luksusmökeistä erähenkisiin asumuksiin. Lomarenkaan mökit ovat tunnettuja laadusta, hyvästä varustetasosta ja ystävällisestä isäntäväestä. Mökkien vuokraus onnistuu kätevästi verkosta Suomen suurimmasta mökkiportaalista, joissa vierailee yli 50 000 käyttäjää viikossa. Klikkaa ja katso!
Kiitos jutusta.
Eipä kestä! Hämytsaaren isäntä eli pitkän ja kunniakkaan elämän!
Meillä oli 1959-luvulla kesämökki Hämytsaaressa. Eero oli sen muistaakseni rakentanut. Olin kyllä niin pieni, että muistikuvat ovat hieman hatarat. Kolehmaisen tila oli saaren toisella puolella. Usein siellä käytiin kylässä ja jäi mukavat muistot koko perheestä.
Hei!
Kiitokset kiinnostuksesta blogiini! Niin taisi Eero itse rakentaa. Myöhemminkin teki paljon puutöitä, myös tyttärensä kanssa yhdessä.