Aino ja Jean Sibeliuksen tyttäret

 Jean ja Aino Sibelius ovat monille suomalaisille tulleet tutuiksi. Heille syntyi pitkän avioliiton aikana kuusi tytärtä, joista tässä blogissa aion vähän kertoa. Aion paneutua enemmän heidän Ainolan aikaansa ja kertoa sitten pääpiirteittäin lyhyesti heidän elämästään sen jälkeen. Siteet Ainolaan säilyivät kiinteinä ja hyvinä tyttärien vaiheittain muuttaessa pois lapsuudenkodistaan. Vanhemmat Jean ja Aino saivat usein vastaanottaa tyttäret perheineen pitemmäksikin aikaa vieraikseen Ainolaan. Jean Sibeliuksen kuoltua tyttäret asuivat vuorotellen Ainolassa äitinsä luona ja tukena, jottei hänen tarvinnut lähteä mihinkään hoivakotiin tai jäädä kotonaan pelkästään palvelijoiden avun varaan.

Tyttäret ovat kaikki koolla Ainolassa vuonna 1971. Kuvassa vasemmalta Eva Paloheimo, Ruth Snellman, Katarina Ilves, Margareta Jalas ja Heidi Blomstedt. Tyttäret ovat siis ikäjärjestyksessä. Kuva on Åbo Akademin säätiön taltioima.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Isä Jeanin työskentelyllä oli merkittävä vaikutus perheen elämään. Kun hän sävelsi, talossa piti olla hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Hiljaisuus ulottui myös sisarusten soittoharrastuksiin. Koska pianonsoitto ei saanut häiritä isän työtä, niin tyttöjen piti harjoitella soittamista jopa kellarissa turkit päällä. Sormet siinä kylmästä sinertivät.

Jean Sibelius katselee perhettään tarkkailijan roolissa vuonna 1915 Ainolan salissa. Kuvassa on hänen lisäkseen Aino ja lapset Heidi, Margareta sekä Katarina. Kuvan on ottanut Eric Sundström. Kuva on Helsingin kaupungin museosta.
Ainolan puutarhassa Jean Sibelius ja Aino sekä tyttäret Heidi, Margareta ja Katarina. Kuvan on ottanut Eric Sundström vuonna 1915. HKM

Tyttöjen ollessa pieniä he pitivät Ainolaa purjelaivana, joka purjehti yksin aavalla merellä flyygelin suuntaan. Isä hoiti purjeita ja äiti ohjasi peräsintä. Laivan ympärillä mikään ei ollut varmaa; perheen rahatilanne oli usein epävakaa ja lisäksi isän teosten vastaanotto jännitti myös lapsia.

 

Jannella on tyttäret Heidi ja Margareta sylissään.

Luettelen tässä sisarukset ikäjärjestyksessä syntymä- ja kuolinaikoineen sekä avioliiton kautta saatuine sukunimineen. Vanhin tyttäristä on Eva. Hänestä tuli Paloheimo. Eva syntyi vuonna 1893 ja kuoli 1978. Toiseksi vanhin sisarusparvesta on Ruth. Hänestä tuli Snellman. Ruthin elämänkaari mahtuu vuosien 1894-1976 väliin. Kolmas tyttö Kirsti eli vain kaksi vuotta 1898-1900, sillä lavantautiin sairastuminen oli hänen kohtalonsa. Neljänneksi vanhin tytär oli Katarina, josta tuli avioliiton myötä Ilves. Hän eli vuosina 1903-1984. Toiseksi nuorin tyttäristä oli Margareta, joka sai nimen Jalas avioituessaan. Nuorin sisaruksista oli Heidi ja hänestä tuli Blomstedt. Hän syntyi vuonna 1911 ja kuoli 1982.

 

Tässä on Ruth äitinsä Ainon sylissä.

Aino Sibelius omistautui yksinomaan perheelleen omassa elämässään. Hänen tyttäriensä elämään liittyivät aikuisina myös työ ja ammatti. Eva oli sisaruksien silmissä nerokas moniosaaja. Vaikkei hänellä varsinaista ammattikoulutusta ollutkaan, ehti hän perheen hoitamisen ohella työskennellä muun muassa helsinkiläisessä sisustustoimistossa. Ruthista tuli jo lapsuuden rakkaan harrastuksen mukaisesti näyttelijä. Katarina puolestaan opiskeli Stuttgartissa pianonsoittoa ja toimi myöhemmin Ainolan kotimuseon avattua ovensa yhtenä talon oppaista. Margareta suoritti sisaruksista ainoana akateemisen loppututkinnon ja valmistui filosofian maisteriksi. Hän työskenteli pitkään mm. Sibelius-Akatemian kanslistina. Heidi opiskeli Ateneumissa muotoilua ja valmistui keramiikkataiteilijaksi.

Eva oli siskojen kesken ”Valpu”. Hän oli 11-vuotias, kun perhe muutti Ainolaan. ”Kyllähän meillä oli harvinaisen hauska ja onnellinen lapsuus sekä nuoruus, se täytyy myöntää”, muisteli Eva myöhemmin. Eva muutti Ainolasta Helsinkiin tammikuussa 1906 siirryttyään Suomalaiseen yhteiskouluun. Hän asui Sibeliusten perheystävän Martha Torrellin luona. Hän vietti toki suuren osan viikonlopuistaan ja lomistaan Ainolassa. Amor iski Evaan ja Paloheimon Arviin jo varhain. Kihloihin mentiin kesällä 1911, kun Eva oli päättänyt koulunsa ja saatuaan ylioppilastutkintonsa suoritetuksi. Tytär sai isältään kihlajaislahjaksi Etydin pianolle. Eva ja Arvi menivät naimisiin Jannen ja Ainon hääpäivänä 10. kesäkuuta , mutta vuosi oli heillä 1913. Ainolassa järjestettiin suuret häät ja illallista tarjottiin noin 80 hengelle. Seuraavina vuosina Eva asui liikemiehenä toimineen Arvin kanssa mm. Käkisalmella ja Pietarissa. Vallankumous siellä toi Evan väliaikaisesti Ainolaan asumaan. Pariskunta asettui lopulta Helsinkiin, josta Eva ja Arvi usein kävivät Järvenpäässä vanhempiaan tapaamassa. Arvihan oli kotoisin noin 1-2  kilometrin päässä Ainolasta. Eva hoiti rautaisella kädellä isänsä perheen raha-asioita säveltäjän ikääntyessä ja antoi myös viralliset lausunnot julkisuuteen perheen ja suvun asioista. ”Valpu valjaissa” oli ollut siskojen tunnuslause tiukan paikan tullen jo lapsuudessa.

Kuvassa on Eva Paloheimo. Kuvan on ottanut 1940-luvun alkuvuosien aikana Santeri Levas. Kuva on Suomen valokuvataiteen museosta.

Ruth oli jo lapsena kiinnostunut teatterista. Hän järjesti taiteilijayhteisön lapsien kanssa usein omia pieniä teatteri-iltoja mm. Aholassa Juhani Ahon perheen kotona. Vuosi 1912 oli neiti Sibeliukselle toiveiden täyttymys. Isä päästi hänet teatterikouluun, vaikkei hän ollut vielä käynyt yhdeksättä luokkaa. Teatterissa  Ruth tapasi tulevan aviomiehensä näyttelijä-ohjaaja Jussi Snellmanin, joka oli 15 vuotta häntä vanhempi. Pariskunta kihlautui joulun alla 1915. Kihlautumisen jälkeen Ruthille sattui onnettomuus, kun hevonen heitti hänet selästään. Hän sai aivotärähdyksen ja menetti hetkeksi muistinsa. Kihlasormuskin hävisi. Muisti kuitenkin palautui ja pariskunnan häitä vietettiin vuonna 1916. Ruth muutti pysyvästi Helsinkiin, mutta piti tiiviisti yhteyttä Ainolaan.

Ruth Snellman on Santeri Levaksen ottamassa kuvassa 1940-luvun alussa. Kuva Suomen valokuvataiteen museo.

Katarina oli kirjallisesti lahjakas. Hän oli varhaiskypsä ja omaehtoinen ajattelija. Hän oli erinomainen pianisti ja ehkä sen kautta isänsä lemmikki. Hänestä tuli ladylike edustusrouva, jonka lahjakkuus ei koskaan realisoitunut omana taiteellisena urana. Katarina oli 21 vuotias, kun hän meni naimisiin 37 vuotiaan varatuomari Eero Ilveksen kanssa 30.8.1924. Eerosta tuli Jean Sibeliuksen uskottu raha-asioissa ja vuosikymmenien ajan hän hoiti Jannen veroilmoitukset. Perheen yhteys Ainolaan säilyi tiiviinä. Katarina oli isänsä vierellä, kun tämä nukkui pois 20.9.1957.

Katarina Ilves on kuvassa, jonka on ottanut Santeri Levas 1940-luvun alussa. Suomen valokuvataiteen museo

Margareta syntyi syyskuussa 1908, kun Ainolassa oli asuttu neljä vuotta. Margaretaa ja hänen pikkusiskoa Heidiä kutsuttiin ”pulmusiksi”. Heille rakennettiin leikkimökki 1910-luvun alussa ja tenniskenttä nykyisen kahvilan luokse kesällä 1928. Margareta opiskeli pianonsoittoa sisartensa tavoin, mutta valitsi pääinstrumentikseen viulun. Hän sai soittimen isältään, joka ei omaansa juuri enää käyttänyt. Syksyllä 1922 Margareta aloitti koulunsa Helsingissä. 15 vuotiaana hän ihastui ikätoveriinsa Jussi Blomstedtiin (myöhemmin Jalas) ja tämä esiteltiin Ainolassakin 1924, kun Margareta sai pitää suuret kutsut nuorille. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1927. Myöhemmin hän valmistui filosofian maisteriksi ja oli ainoa sisaruksista, joka suoritti akateemisen loppututkinnon. Jussi ja Margareta menivät naimisiin elokuussa 1929. Myös hänen yhteys säilyi kiinteänä Ainolaan. Jussi oli kapellimestari.

Margareta Jalas on 1940-luvun alussa Santeri Levaksen ottamassa kuvassa. Suomen valokuvataiteen museo

Heidi oli suomalainen muotoilija. Hän valmistui keraamikoksi taideteollisuuskoulusta Ateneumista vuonna 1932. Hänen puoliso oli arkkitehtiprofessori Aulis Blomstedt. Kesällä 1929 Heidi tanssi Margareta-siskonsa häissä sulhasen veljen Auliksen kanssa. ”Noista taitaa tulla pari”, sisaret kuiskuttelivat. Häät pidettiin maaliskuussa 1932. Heidän yhteys Ainolaan säilyi yhtä kiinteänä kuin siskoillakin.

Heidi Blomstedt on Santeri Levaksen ottamassa kuvassa 1940-luvun alkupuolella. Suomen valokuvataiteen museo
Sibeliuksen tyttäret vasemmalta alkaen Katarina Ilves, Eva Paloheimo, Heidi Blomstedt, Ruth Snellman ja Margareta Jalas.

Koska tulen vielä kirjoittamaan Sibeliuksista blogeja, jos Luoja vain suo, niin uskon, että siinä yhteydessä myös tyttärin osuutta tulee vielä esille. Kuvatiedostoja minulla heistä vielä ainakin löytyy.

 

Tässä on vielä hyviä tarjouksia näissä mainoksissa! Katso ja klikkaa!

*

Puhdista saa edullisia terveystarkastuksia! Kaikki laboratoriotestit voi tilata ilman lääkärin lähetettä. Näytteitä otetaan Mehiläisen toimipisteissä 75 paikassa 50 eri paikkakunnalla. Puhti-terveystarkastus maksaa 99 euroa. Testitulokset laboratoriokokeista tulevat yleensä seuraavana arkipäivänä. Klikkaa ja katso itse lisää!

*

Vallila on suomalainen sisustus- ja tekstiilialan perheyritys, joka on perustettu Helsingin Vallilaan vuonna 1935. Mallisto uudistuu kahdesti vuodessa. Se on aina sekä ajankohtainen että leimallisesti vallilalainen: rohkea, värikäs ja eri tyyleillä leikittelevä. Mallisto kattaa astiat, tapetit, sekä sisustus- että käyttötekstiilit aina metritavarasta suihkuverhoihin ja torkkupeittoihin asti, sillä kodin jokainen nurkka on erinomaisen muotoilun arvoinen – tai kuten vallilaisilla on tapana sanoa – Vallilaa vaille valmis. 

*

Lomarengas-konserni on Suomen kokenein mökkivuokraaja ja markkinajohtaja. Tarjolla on ylivoimaisesti Suomen suurin valikoima mökkejä – yli 4000. Niitä on rantamökeistä hiihtomökkeihin ja luksusmökeistä erähenkisiin asumuksiin. Lomarenkaan mökit ovat tunnettuja laadusta, hyvästä varustetasosta ja ystävällisestä isäntäväestä. Mökkien vuokraus onnistuu kätevästi verkosta Suomen suurimmasta mökkiportaalista, joissa vierailee yli 50 000 käyttäjää viikossa. Klikkaa ja katso!

 

 

 

7 kommenttia artikkeliin ”Aino ja Jean Sibeliuksen tyttäret

  1. Hieno ja tärkeä historian oppitunti. Kiitos!

  2. Enpä ole ennen huomannut näin seikkaperäistä Sibeliuksen tyttärien esittelyä.Enemmänkin mielelläni haluaisin tietää heistä.kiitos!

  3. Olen saanut käsityksen, että Jussi Jalas käyttäytyi narsistisesti välillä. Kunnioitukseni puolisolleen, että jaksoi olla yhdessä pitkän avioliiton. Ehkä kuviot olivat hänelle tuttujakin lapsuuden perheestä.

  4. Hei! Mahtavaa kun löysin tämän tarinasi Sibeliuksen tyttäristä. Kiitos tästä.
    Olen juuri kuunnellut äänikirjaa, jossa Aino Sibeliuksen elämän kuvausta.
    Ymmärsin tuosta omasta tarinastasi, että lisää Sibeliuksen tyttäristä olisi tulossa. On tullut?

  5. Kiitokset kiinnostuksesta! En ole Sibeliuksen tyttäristä vielä kirjoittanut lisää, mutta aika monta olen tehnyt Sibelius-aiheista. Pidin vähän kirjoitustaukoa. Nyt olen taas muita tehnyt, mutta suuri osa on Helsinkiä vanhoissa kuvissa. Palaan tyttäriin jossakin vaiheessa kevään aikana. Hyvää Kevään odotusta!

  6. Olen juuri lukemassa Sibeliuksen elämäkertoja. Tutkin siksi valokuvia tarkkaan tästä sinunkin tarinastasi. Ensimmäisessä kuvassa tyttäret eivät mielestäni ole aivan ikäjärjestyksessä, joten enkä tarkistat. Esim. Ruth on keskellä ja Heidi toinen oikealta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.