Kuvia ja tarinoita Iisalmesta vuosikymmenien ajoilta

 Aloitan Iisalmen blogini jälleen sieltä idän suunnasta eli Hernejärveltä. Siellä tuli monet kesälomat käytyä anoppilassa. Itse Hernejärvi on pinta-alaltaan 261 hehtaaria. Syvin kohta on 12,1 metriä keskisyvyyden ollessa 2,3 metriä. Järven ekologinen tila on tyydyttävä. 1990-luvulla minulla oli sellainen tunne, että järvi vuosi vuodelta vain rehevöityi entisestään. Väitettiin, että kun kepulaiset on vallassa, niin vettä säännösteltiin, että maajusseilla olisi enemmän maata. Hernejärvi on kaupungin tiedotteen mukaan laajan valuma-alueen alapuolinen järvi, jonka viipymä on lyhyt. Matkusjoki laskee järveen pohjoisen suunnasta ja Varpasjoki etelän suunnasta. Hernejärvestä vedet jatkavat Iisalmen suuntaan Koukunjoen kautta. Järven vedenpinnan korkeutta on laskettu 1,4 metriä vuonna 1933. Vuonna 2000 järven vedenpinnan korkeutta nostettiin 11 senttiä tavoitteena umpeenkasvun estäminen, vesitilavuuden lisääminen ja järven happitalouden parantaminen. Hernejärvi on rehevä ja erittäin humuspitoinen järvi. Sitä on kunnostettu vuosina 1998-2005. Vedenpinnan korkeuden noston lisäksi on järvellä tehty ruoppauksia, vesikasvillisuuden poistoa sekä toteutettu kalataloudellinen kunnostus. Järveen on muun muassa 2010-luvulla istutettu kuhaa.

Pidimme aika usein polttopuutalkoita lankomiesten kanssa ja olihan välillä mukana muitakin. Tässä tehdään appiukolle polttopuita 2000-luvulla. Piti aina varoa, ettei tullut pölkystä piähän.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Historiallinen kuvakatselmus alkaa Peltosalmen karjanhoitokoulusta. Useimmat karjanhoitokoulut perustettiin 1800-1900-lukujen vaihteen molemmin puolin. Ne jakaantuivat yleensä tietopuolisiin, käytännöllistietopuolisiin ja kiertäviin karjanhoitokouluihin. Näissä kouluissa annettiin harjaantumista kaikissa karjan-, sian-, lampaan- ja siipikarjan hoitoon kuuluvissa töissä näihin tarkoituksiin hyväksytyillä tiloilla. Karjanhoitoharjoittelu kesti vähintään yhden vuoden.

Tässä on Peltosalmen karjanhoitokoulun väkeä vuonna 1909. Kuvan on ottanut Viktor Barsokevitsch ja se on Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kuva-arkistossa.

Seuraava kuva on Runnin kylpylästä. Runnin terveysvettä pulppuava lähde tuli tunnetuksi jo 1700-luvulla. Kuopion piirilääkäri Emanuel Elfvenberg kulki virkamatkallaan 1770-luvulla pitkin Kiurujokea. Hän kohtasi paimenen, joka kaitsi lampaitaan. Tohtori kummasteli lampaiden sorkkia peittävää paksua ja punaisenruskeaa savikerrosta. Paimen kertoi lähellä olevasta ehtymättömästä lähteestä, jonka vettä juodessaan lampaat likasivat itsensä. Tarkemmin kyseltyään ja tutkittuaan tämä lääkäri Elfvenberg sai kuulla, että lähteen vedellä oli suorastaan ihmeitä tekevä, parantava vaikutus. Eräs kalastajamökissä asuva vaimo oli kitunut pitkään sairaana, mutta juotuaan vettä hän oli parantunut kivuistaan ja vaivoistaan. Toinen tarina kertoi kuuromykästä, joka oli vettä juotuaan vaipunut pariksi vuorokaudeksi syvään uneen. Hänen herättyään kuulo ja puhekyky olivat palanneet. Nykyisin toimiva Runnin kylpylä on perustettu vuonna 1904. Siellä ovat käyneet erityisesti reumaattisista kivuista kärsivät vieraat.

Nyt kun polttoaineen hinta on Euroopan korkeinta, niin kannattaa kokeilla tuuria. Tässä voi voittaa valitsemaasi polttoainetta tuhannella eurolla. Johan se pikkuautonkin tankillinen jo maksaa liki satasen.

 

Mannerheim vieraili Runnilla vuonna 1919. Hänen vasemmalla puolella on Odd Vatanen ja oikealla puolella Kaj Linge. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Iisalmen reaali- ja porvarikoulu aloitti vuonna 1896 toimintansa vuokratiloissa Kirkkopuistonkadun ja Louhenkadun risteyksessä sijainneessa talossa. Vuonna 1899 valmistui ensimmäinen oma koulurakennus nykyiselle Raatihuoneenkadulle. Vuonna 1906 nimi muuttui Iisalmen suomalaiseksi yhteiskouluksi. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat koulusta 1907. Vuonna 1927 nimi muuttui Iisalmen yhteislyseoksi ja koulu siirtyi valtion hallintaan.

Iisalmen yhteislyseon 8. luokka viettää penkinpainajaisia helmikuussa 1938. Kuva on Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta.
Tämä Postilinja-autokuva on 1940-luvulta. Reittinä sillä oli Oulu – Iisalmi. Kuvassa on Lauri Littow, Jonne Pelkonen ja neiti Korpela. Kuva on Postimuseosta.
VR työllisti henkilökuntaa radanvarsipaikkakunnilla eri puolilla Suomea. Tässä on iisalmelaisille rautatietyöntekijöille valmistunut talo. Kuva on vuodelta 1959 ja kyseessä on As OY Päiviönrinne. Kuva on Suomen Rautatiemuseosta.
Kaksi naista istuu puiston penkillä. Arvelisin, että ollaan kuvan myötä 1950-luvulla. Matti Poutvaara on kuvan ottanut. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Iisalmen pappila on kuvassa ennen sen siirtämistä Seurasaareen Helsinkiin. Kuvan on ottanut P.O. Welin. Se on peräisin Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Suomi-valimon tehdassalia on kuvattu vuonna 1976. Se sijaitsi Parkatintie 31. Kuva on Työväen arkistosta.
Sandelsin muistomerkkiä on kuvannut Soile Tirilä. Kuva on otettu vuonna 2006. Se on peräisin Museoviraston kuvakokoelmista. Tämä muistomerkki sijaitsee Iisalmessa Koljonvirralla. Tämä muistomerkki on paljastettu vuonna 1885.
Tässä on melko tuore kuva Hernejärven koulusta. Muutamien viime vuosien aikana on vasemmalla oleva lisärakennus tullut tuohon uutena mukaan.

 

Mietiskelin jokin aika sitten, että mistä on lähtöisin ”Ihmeen hyvää Iisalmesta”. Onko se juomatehtaan mainoksesta, mitä itse eniten muistelen? Minä löysin sieltä kotoisin olevan vaimon. Meille tuli toukokuun lopulla 40 vuotta avioliittoa täyteen. Rauta rautaa hioo ja ihminen toistansa hioo. Minä voisin ihan hyvin käyttää tuota tuttua lausetta omalla kohdallani.

Tässä on muutamia mainoksia, joissa on jyviä tuotteita tarjolla! Katso ja klikkaa!

*

Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia.

*

Tässä on minulle uusi miellyttävä kotimainen yritys Luin Living. Te saatatte sen tuntea. Bambua on käytetty aamutakkeihin, pyyhkeisiin, kaftaaneihin ja vuodevaatteisiin.  Katso ja klikkaa, mitä kaikkea löytyy! 

*

Offerilla on Suomen suurin paikallisten tarjousten markkinapaikka. Palvelun kautta voi ostaa poikkeuksellisen edulliseen hintaan lahjakortteja alueellisiin palveluihin kuten ravintoloihin, autokorjaamoihin, kauneushoitoloihin, kuntosaleihin ja moniin muihin arjessa sekä juhlassa tarvitsemiin palveluihin. Palvelulahjakorttien lisäksi myydään myös elämää piristäviä tuotteita. Alennusprosentti on yleisesti 50-90 %.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.