Monille urheilua seuraaville ihmisille saattaa Taisto Mäki tuntua melkoisen vieraalta entiseltä kestävyysjuoksijalta, kun ei olympiamitaleita ole kirjauttanut urheiluhistoriaan. Kyllä hän on historiaan päässyt Euroopan mestaruudella vuonna 1938 Pariisissa voittaessaan siellä 5000 metrin juoksun ajalla 14.26,8. Voidaan jälkikäteen arvella ja jossitella, että Taisto Mäki saattaisi olla neljän olympiakultamitalin mies, jos ensimmäistä maailmansotaa ei olisi syttynyt. Helsingissä piti olla vuonna 1940 omat olympiakisamme, jossa Taisto aivan varmasti olisi taistellut kultamitaleista sekä viisitonnisella että kymppitonnilla. Hän oli 1930-luvun lopulla näillä matkoilla voittamaton. Hänellä olisi sen jälkeen riittänyt innostusta varmaan myös seuraaviin kisoihin, ellei sota olisi niitä siirtänyt.
Taisto Mäki syntyi 2.12.1910 ja kuoli 1.5.1979. Hän asui lapsuutta Helsingissä Kaivopuiston lähettyvillä. Äiti kuoli, kun Taisto oli kuuden vanha ja isä kolme vuotta sen jälkeen vuonna 1919. Keuhkokuume kaatoi isän. Niin täytyi lasten muuttaa Rekolaan, Helsingin maalaiskuntaan isovanhempien luokse asumaan. Kansakoulun käytyään Taisto 13 vuotiaana teki kaikenlaisia metsähommia Rekolassa. Muutamien vuosien kuluttua hän lähti Viitasaarelle enonsa luokse tukkihommiin. Armeijan Taisto suoritti Santahaminassa. Taisto oli harrastanut monipuolisesti eri urheilulajeja lapsuudessaan ja nuoruudessaan. 400 metrin olympiakävijä ja toimittaja Martti Jukola houkutteli jossakin yhteydessä Taistoa vakavammin urheilun pariin ja ehdotti lajiksi jalkapalloa. Vuoden 1931 jälkeen Taisto innostui entistä enemmän harrastamaan kestävyysjuoksua. Noilta ajoilta lähtee hänen lempinimensä ”Rekolan paimenpoika”.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Roger Bannister on brittiläinen juoksija, joka veti haamumailin 6.5.1954 Oxfordissa juosten sen ensimmäisenä maailmassa alle neljän minuutin tarkemmin aikaan 3.59,4. Hänet aateloitiin myöhemmin sen johdosta. Taisto Mäki teki Helsingin olympiastadionilla aivan vastaavan suorituksen 17.9.1939 ollen maailman ensimmäinen puolen tunnin alittaja 10 000 metrin juoksussa. Hän juoksi upean maailmanennätyksen 29.52,6. (Tämän hienon ajan pisti paremmaksi Viljo Heino vuonna 1944). Toinen maailmansota oli alkanut reilun kaksi viikkoa aikaisemmin 1.9.1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Sillä oli kauaskantoiset seuraukset myös Taisto Mäen juoksijauraan. Olympiakisat peruuntuivat vuonna 1940 Helsingissä ja vuonna 1944 Lontoossa.
Upean puolen tunnin alitus ME-ajalla Helsingissä vuonna 1939 merkitsi Taistolle oman entisen maailmanennätysajan rikkomista. Vuotta aikaisemmin, tarkalleen 29.9.1938, hän juoksi Tampereella 10 000 metrin maailmanennätyksen ensimmäisen kerran. Aika oli tuolloin 30.02,0. Sillä ajalla hän rikkoi Ilmari Salmisen aikaisemman ME:n runsaalla kolmella sekunnilla.
Vuonna 1939 ”Taitsu” Mäki oli tosi hyvässä kunnossa. 7.6. hän juoksi kahden mailin maailmanennätyksen Helsingissä aikaan 8.53,2. Unkarilaisen Miklos Szabon aiempi ennätys vuodelta 1937 parani vajaalla kolmella sekunnilla. Ennätyksen rikkoi myöhemmin ruotsalainen Gunder Hägg vuonna 1942.
5000 metrin maailmanennätys syntyi myös vuonna 1939, 16.6. blogintekijän syntymäpäivänä, mutta tasan 14 vuotta aiemmin. Taisto juoksi Helsingissä ajan 14.08,8 ja sillä alittui Lauri Lehtisen vuonna 1932 tekemä ennätys runsaalla kahdeksalla sekunnilla. Ennätyksen rikkoi jälleen ruotsalainen Gunder Hägg vuonna 1942.
Vuonna 1939 Taisto Mäki kilpaili 37 juoksua. Niistä hän voitti 28 ja oli toinen 7 kertaa. Vitosella ja kympillä hän ei hävinnyt kertaakaan. Tuohon aikaan oli helpompaa voittaa Euroopan mestaruus, kuin Suomen mestaruus, koska maassamme oli lukuisia kovia juoksijoita. Arvokisoissa kutakin maata edusti vain tietty määrä juoksijoita. Taisto Mäki oli erittäin ahkera harjoittelija. Systemaattisesti hän treenasi kesät ja talvet. Jossakin vaiheessa hän oli töissä Helsingissä Katajanokalla Alkoholiliikkeen varastolla. Kolmasti viikossa hän juoksi sinne ja takaisin kotoaan Rekolasta. Matkaa tuli 23 km yhteen suuntaan.
Juoksijaurallaan Taisto edusti Rekolan Raikasta, Rekolan Urheilijoita ja Helsingin Kisa-Veikkoja. Hän saavutti kaikkiaan neljä Suomen mestaruutta. Kaksi tuli vitosella ja vuodet olivat 1934 ja 1937. Kaksi mestaruutta tuli kympillä vuosina 1939 ja 1940. Jos Taistolla olisi ollut mahdollisuus elää tässä ajassa, niin hänen ajoillaan olisi tullut paljon enemmän Suomen mestaruuksia. Siirtyessään Rekolasta isompaan seuraan Helsingin Kisa-Veikkoihin oli Taistolla mahdollisuus päästä kisamatkoille ulkomaita myöten. Omien myöhempien sanojensa mukaan rahan himo teki hänestä juoksijan. Hän juoksi talon pystyyn. Ruotsissa maksettiin tuohon aikaan melko suuriakin korvauksia urheilukilpailuissa.
Paavo Nurmi toimi Taistolla valmentajana ja neuvonantajana vuosikymmenen vaihtuessa 1930-1940. Taisto lähti vuonna 1940 Yhdysvaltojen kiertueelle Paavon kanssa keräämään rahaa Suomelle juoksuilla. Kyllä siellä jokunen miljoona markkaa kertyi rahaa. Sieltä takaisin Taisto tuli laivalla ja matka kesti viisi viikkoa. Hän teki laivalla töitä matkansa eteen. Sota otti veronsa Taistoltakin. Hän oli viestimiehissä. Taisto jatkoi vielä juoksijana ja pääsi mitaleillekin sodan jälkeisinä vuosina. Puhti oli kuitenkin nyt poissa. Varmasti masensi häntä se, että olympiakisat hänen parhaana aktiiviaikana peruttiin.
Vuonna 2010 muistettiin Rekolassa Taisto Mäkeä. Hän sai muistolaatan, kun hänen syntymästään oli kulunut 100 vuotta. Laitan tässä linkin Arto Terosen ja Jouko Vuolteen toimittamaan hienoon sarjaan Kiveen hakatut. Tässä jaksossa he kertovat 29 minuuttia Taisto Mäen tarinaa. Se löytyy tästä: https://areena.yle.fi/audio/1-50844653
Tässä muutamia mainoksia erikoistarjouksilla tähän loppuun: