Aarne Arvonen – pisimpään elänyt suomalainen – mies Järvenpäästä

 Yli vuosi sitten toukokuussa kävelin Järvenpäässä Terholan ja Satukallion suunnassa. Huomasin yllättäen kyltin Aarne Arvosen kuja ja vähän myöhemmin rakennustyömaan kohdalla Aarne Arvosen puisto. Tämä värikäs persoona ehti tulla minullekin tutuksi useista tarinoista, joita hänestä kirjoitettiin ja puhuttiin. Onpa hänestä tallella vielä Elävässä arkistossa dokumenttiakin.

Aarne Arvosen puistoa ja yli vuosi sitten ottamani kuva. Nyt siellä on jo rakennukset valmiina, kun toista vuotta on aikaa kulunut.

 

Aarne Arvonen ehti elää kolmella vuosisadalla. Hän syntyi tsaari Nikolai II:n valtakaudella 4.8.1897 Helsingissä. Kuollessaan 111 vuoden iässä Uuden vuoden päivänä 1.1.2009 hän oli Suomen vanhin ihminen. Hän oli samalla Euroopan kolmanneksi vanhin mies ja koko maailman 7. vanhin mieshenkilö. Käsitykseni mukaan ei kukaan suomalainen ole Aarnen ikäennätystä rikkonut täällä maallisessa vaelluksessa.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Amanda ja Heikki Arvonen ilmoittivat vanhimman lapsensa syntymästä Työmies-lehdessä 7.8.1897.

 

Lapsuudessa Aarne sai kokea sekä nälkää että köyhyyttä. Hän oli perheen vanhin lapsi. Hänen äitinsä Amanda, jota Mandiksi kutsuttiin, kuoli Aino-siskon synnytykseen Aarnen ollessa 14 vuotias. Isän ottaessa sitten uuden vaimon Aarne lähti kotoaan Helsingin Huopalahdesta maailmalle.

Tässä on Aarnen äidin kuolinilmoitus.

Aarne eli tuttavallisemmin Arska oli ehtinyt käydä kansakoulun sekä rippikoulun ja jopa yhden luokan Kuopion klassista lyseota.  Arska teki kotoaan lähtemisensä jälkeen nuorena satunnaisia töitä ja eli kuljeskelevaa elämää. Nälkä pisti hankkimaan leipää milloin milläkin keinolla. Näin on hän joskus kertonut Helsingin Sanomien haastattelussa. Töitä ei aina ollut, joten hänen piti elättää itseään joskus kerjäämällä ja jopa varkauksilla. Arskan mukaan kerjätessä runoilija Eino Leino antoi aina runsaasti rahaa, kun taas kirjailija Juhani Aho ei antanut kerjäläisille mitään. Syksyllä 1916 Aarne sai näpistelyistä 40 markan sakon, jonka hän suoritti vankilassa.

Aarne Arvonen on kotioloissaan. Kuvan on ottanut Seppo Linnaluoto.

Katupoikaelämän ohella oli Arskalla joskus satunnaisia töitä. Hän oli muun muassa sekalaisissa hommissa venäläisillä linnoitustyömailla Helsingin ympäristössä ja sitä ennen jo Tallinnassa ja Minskissä. Palattuaan Virosta syksyllä 1917 oli hän jälleen työttömänä . Hän asui Sirkuskatu 2:ssa sijainneessa yömajassa. Kun kapina  alkoi tammisunnuntaina 27.1.1918, niin Arska oli tuolloin 20 vuotias ja työtön. Yömajassa asui myös paljon punakaartilaisia, jotka kertoivat Arskallekin, paljonko he saivat kaartissa palkkaa. Arska on muistellut, kuinka sittemmin Mäntymäen kentällä pidettiin kokousta ja siellä oli paljon kansaa, joten hänkin meni sinne. ”Se oli, että piti olla punakaartissa”, muisteli Arska eli asia oli jossain määrin periaatteellinenkin hänelle.

Tämä kuva on ollut Ilta-Sanomissa jonkun tasalukusynttärin aikaan.

Tässä on mahdollista kuunnella vuonna 1998 tehty haastattelu, jossa Aarne Arvonen kertoo ajastaan Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918. Häntä jututtavat Ylen elävän arkiston ohjelmassa Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen toimittajat Ari Mölsä ja Jesper Brandt. Vajaan kymmenen minuuttia kestää tämä haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/30/aarne-arvonen-viimeinen-punakaartilainen

Aarne sai punakaartilaisuudestaan tuomion, joka oli kuitenkin ehdollinen viiden vuoden koeajalla. Punakaartilaistaustansa vuoksi Arvosen oli etsittävä työtä eri puolilta Suomea. Punakaartin jäsenyys ja siitä seurannut tuomio olivat niin rankkoja kokemuksia, että sen koommin Aarne ei suostunut jäseneksi edes ammattiliittoihin, saatikka vasemmistopuolueisiin.

Tässä on Arska vielä suhteellisen hyvässä ja nuorekkaassa kunnossa. Kuva on ollut MV-lehdessä.

Ollessaan vankilassa pikkurötöksistä nuoruudessaan oli Arska opiskellut  siellä koristeveistäjän ammatin. Arvonen ehti opiskella vankilassa myös matematiikkaa. Hän oli myöhemmin tähtitieteellisen seuran Ursan ensimmäisiä jäseniä ja vuosikymmeniä myöhemmin myös sen kunniajäsen. Hän eli siinä uskossa, että ihmiskunta vielä valloittaa vieraan planeetan.

Tässä on Arskan viimeisin syntymäpäivä hänen täyttäessään 111 vuotta. Kuva on ollut Iltalehdessä.

Aarne Arvonen pääsi vankilassa opitun uuden ammatin myötä töihin 1920-luvulla Suonenjoelle. Siellä hän pääsi aloittamaan työt Kutvosen puusepän liikkeessä ja huonekalutehtaassa. Sinne ilmestyi myös tuleva perheenäiti Sylvi Emilia os. Salonen (1897-1938). Hän toi tullessaan vastasyntyneen tyttölapsen ja antoi sen kapalossa Aarnen käsille sanoen: ”Siinä on!” Irman lisäksi Aarnen ja Sylvin perheeseen syntyi myös Paula-tytär. Arvosen perhe muutti 1930-luvulla Helsingin Kallioon. Aarnen puoliso Sylvi kuoli vuonna 1938, jolloin hän leskenä muutti lapsiensa kera Järvenpäähän.

Talvi- ja jatkosotaan Aarne Arvonen ei joutunut, koska hän oli yksinhuoltaja.  Hän palveli työvelvollisena. Sotien jälkeen hän kiinnostui opiskelemaan kieliä. Ranska ja englanti innostivat eniten. Sen lisäksi hän perehtyi tähtitieteeseen ja aritmetiikkaan. Aarne Arvonen rakensi Järvenpäässä Himminkujalle vaatimattoman talon, jonka pihapiirissä mukavuuksia edusti puukäymälä.

Iltalehden kuvaa Arskan viimeisiltä vuosilta.

Aarne Arvosta kiinnosti matkailu. Hän kävi useissa Euroopan maissa, Skandinaviassa ja Keski- sekä Etelä-Euroopassa. Hän liftasi Euroopassa vielä yli 50-vuotiaana ja interreilasi ollessaan yli 70 vuotias. Ravintolakulttuurista Arska on  pitänyt aina. 101-vuotisjuhlien kunniaksi Aarne Arvonen matkusti Lontooseen ja teki siellä pubikierroksen. Kun Arska vietti 100-vuotispäivää kantakapakassaan Pub Winstonissa vuonna 1997, oli paikalla myös lehdistöä ja televisio. Vuosikymmenet oli Arska kesäisin polkenut pyörällään kantapaikkaansa ja talvisin potkukelkalla. Kun Arska täytti 110  vuotta, asusteli hän jo hoivakodissa.  Tässä vaiheessa hän oli jo lähes sokea. Hänen kaverinsa olivat sen verran ystävällisiä, että noutivat Arskan juhlimaan kantapubiinsa. Winstonin tarjoilija on kertonut, että Arska vielä 100 vuotta täytettyään valomerkin koittaessa kyseli ensimmäisenä, että missäs on jatkot!

Tässä on viitisen minuuttia kestävä lyhyt kooste Aarne Arvosen täyttäessä 100 vuotta 1997. Ylen Aamu-TV  on käynyt Järvenpäässä kuvaamassa tuolloin.  https://areena.yle.fi/1-50094488

Aarne Arvonen nettikuvassa.

Arskan tytär Irma Roiha on kuvannut isäänsä älykkääksi ja lukeneeksi tietoviisaaksi. Matkailun lisäksi häntä kiinnostivat tiede ja maailman tapahtumat. Arvosen elämän aikana kolmella eri vuosisadalla oli koko ympäröivä maailma muuttunut, mutta se ei häntä hämännyt. Vaikka näkökin oli jo viime vuosina mennyt, Arvonen seurasi uutistapahtumia radiosta ja kommentoi niitä kärkkäästi.  Hän ehti elämänsä aikana oppia monta eri ammattia. Hän oli ollut renki, sekatyömies, kirvesmies, betonimies, raudoittaja, koristepuuseppä ja vuoden 1918 punakaartilainen. Lyhyestä varrestaan huolimatta 160-senttinen Arska oli aina ollut hyväkuntoinen. Vielä 80-vuotiaana hän pystyi fyysisesti samaan suoritustasoon kuin keskiverto varusmies. 101-vuotiaana hän pystyi matkustamaan ja tutustumaan Lontoon uusiin olutlaatuihin. Aarnen tyttären Irman mukaan ei hänen isällään ollut minkäänlaisia dementian oireita koskaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana Arska joutui karsimaan tekemisiään näön ja sittemmin myös kuulon heikennettyä.

Vuoden 2005 heinäkuun lopulla Aarne Arvonen oli munuaisvaivojen vuoksi sairaalahoidossa. Aurinkoinen kesä 2006 sai hänet tervehtymään ja virkistymään. Aarne on elänyt kaikin tavoin värikkään ja vaihtelevan elämän. Arska kuoli vuonna 2009 nopeasti edenneeseen keuhkokuumeeseen. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle sukuhautaan.  Aarne Arvosesta on sanottu, että hänet tunnettiin paitsi virkeänä vanhuksena, niin myös Suomen vanhimpana nuorena.

Lisään tähän yhden kommentin pohjalta vielä listausta kolmesta pitkään eläneestä naisesta. He ovat Selma Tuominen (1903-2015), Hilda Häkkinen (1894-2005) ja Lempi Rothovius (1887-2000). Selma Tuominen syntyi Askaisissa ja teki elämäntyötä Turussa kutomakoneen käyttäjänä. Selma ei ole koskaan käyttänyt alkoholia eikä ole polttanut tupakkaa. Hänellä on elämänmyönteinen ja iloinen asenne ollut yksi pitkän iän salaisuus. Huumorintajuaan hän myös itse kehui:”Mä olen tämmöinen huumormummo. Koitan olla aina iloinen. Ei tuu ryppyjä.” Hilda Häkkinen omaa sukuaan Könni vaikutti Töysässä. Hänellä oli yksinkertainen elämäntapa. Pitkään hän asui ilman sähköä ja vesi oli kannettava. Päivittäiset askareet pitivät Hildan virkeänä ja toimintakykyisenä. Hänen 111-vuotispäivillä oli mukana mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen. Lempi Rothovius oli o.s. Sparfven, myöhemmin suomennettuna Salokaarto. Hän toimi pankkivirkailijana Ikaalisissa.

 

Katso ja klikkaa oheisia mainoksia! Niissä on erinomaisen hyviä tarjouksia!

*

 Björn Borgilta löytyy vaatetta ja vaikka mitä. Katso ja klikkaa kuvaa!

 

*

 Kohta alkaa järvien vedet kylmetä, joten tässä on sen jälkeen hyvä vaihtoehto. Täältä löytyy hierontaa ja muuta hemmottelua edullisesti. Katso ja klikkaa kuvaa!

*

Käypä kurkistamassa Vallilan tuotteita. Sieltä löytyy verhoja, mattoja ja kaikkea kodin sisustamiseen liittyvää.  Huomio myös tämä KESÄALE! 

 

7 kommenttia artikkeliin ”Aarne Arvonen – pisimpään elänyt suomalainen – mies Järvenpäästä

  1. Raju mies ja monenlaista kokenut on Arvo ollut ja terveiden elintapojensa kautta iäkkääksi elänyt,Hyvä stoori. Rauha Hänen muistolleen.

  2. Olipa tosi mielenkiintoinen juttu. Muistan jotain Arskasta nähneeni tv : ssä. Kova kaveri on ollut.

  3. Kyllä on mielenkiintoinen elämä hänellä ollut!

  4. Pitkä ja rikas elämä on Arskalla ollut. Aivovoimistelua on ollut riittävästi matematiikan ja tähtitieteen kanssa höystettynä vielä uusien kielien opiskelulla. Matkaa on tehty liftaten ja reilaten ulkomaita myöten. Aina on ollut kiinnostusta johonkin, ettei ole tarvinnut sohvaperunaksi ryhtyä.

  5. Täytyy sanoa, että tosiaan kova kaveri on ollut elämässään. Kun on nuoruudessa kärsinyt köyhyyttä ja sitä myöten nälkää, niin on oppinut varmasti arvostamaan vanhemmiten ruokaa. Haarukalla ja veitsellä mässäily ei yleensä takaa pitkää ikää. Pienestä rötöstelystä joutui vankilaan ja hyödynsi senkin ajan kouluttautumalla koristepuusepäksi. Vaikka kävikin vanhemmiten pubissa, niin ei hän siellä juopuakseen käynyt. Oli kiva tavata kavereita ja solmia uusia tuttavuuksia.

  6. Kolme suomalaista on elänyt vielä vanhemmaksi:
    Selma Tuominen (1903–2015)
    Hilda Häkkinen (1894–2005)
    Lempi Rothovius (1887–2000).

    Mutta Aarne Arvonen on kyllä Suomen kaikkien aikojen vanhin mies.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.