Tasan kuukausi sitten kävin Lottamuseossa Tuusulassa. Kirjoitin silloin jo blogin, mutta mainitsin, jotta jatkan siitä, sillä paljon jäi vielä kertomatta. Olen sen jälkeen tutkinut asioita enemmänkin. Tulin siihen tulokseen, että monet tuhannet lotat ehtivät jo hautaan mennä saamatta sitä kunniaa ja arvostusta, mitä he olisivat ansainneet. Kun nyt on lähes 80 vuotta kulunut sotiemme päättymisestä, niin sen aikaiset lotat alkavat olla täältä lähteneet tai sitten he ovat 100 vuoden iän saavuttaneita. On hieno asia, että tasavaltamme presidentin puoliso Jenni Haukio otti taannoin esille lotat saarnassaan, vaikka foorumi olikin väärä. Kirkossa tulisi antaa kunnia ja ylistys ainoastaan Luojalle, ei luoduille. Hienoa on se, etteivät lotat ole enää sellainen tabu, josta ei saa puhua.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Lottamuseossa saa hienon kuvan siitä lottaihanteesta, mitä nuoret naiset pikkulotista lähtien lähtivät itse tavoittelemaan jo 1920-luvulta lähtien. Johan Ludvig Runebergin runo tunnettiin myös muissa Pohjoismaissa ja Suomea seuraten niissä lähdettiin aivan samalla tavoin Lotta-työhön oman isänmaansa hyväksi. Näin oli Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Myös Viroon haettiin Suomesta esikuvaa. Siellä Naiskodukaitse, NKK, perustettiin vuonna 1927. Lotta Svärdillä oli yhteyksiä myös Latvian, Liettuan, Puolan ja Unkarin vastaaviin järjestöihin. Myös Saksaan oli lotilla satunnaisia yhteyksiä jo 1920-luvulla.
Lottajärjestön maineikkain johtaja oli ”lottakenraali” Fanni Luukkonen (1882-1947). Hän toimi Lotta Svärdin keskusjohtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1929 järjestön lakkauttamiseen 23.11.1944. Suomen suurimman ja näkyvimmän naisjärjestön puheenjohtajana Luukkonen oli lottien voimahahmoja, josta erityisesti sotavuosina tuli koko järjestön symboli. Alun perin hän oli kansakoulunopettaja ammatiltaan toimien ensin Oulussa ja sitten Sortavalassa. Lotta Svärd-järjestön lakkauttaminen merkitsi Fanni Luukkoselle suurta elämänmuutosta. Hän sai elää pienen eläkkeensä avulla Helsingissä yksinäisenä, työttömänä, sairaana ja köyhänä. Hän kuoli sydäninfraktiin lokakuussa 1947. Hänet on haudattu Iihin sukuhautaan. Hänen hautakivessä lukee ”Isänmaa on Jumalan ajatus”.
Olen kuukauden ajan miettinyt ja märehtinyt lottien negatiivisen arvostuksen määrää. Samalla on tietenkin heidän johtajansa heitteillejättö hämmentänyt. Miten voi yli 200 000 henkilön järjestön vetäjä saada tällaisen kohtelun Suomen valtiovallalta. Rauhansopimuksen ehtoihin kuului Lotta Svärdin lakkauttaminen. Meillä se merkitsi samalla sitä, että kaikki lotat saivat hävetä tekemisiään niin, että hävittivät kaikki paperit ja esineet, mitkä viittasivat tähän todella arvokkaaseen työhön, jota he tekivät.
Sotavuosina ja avun hetkinä lotista oli paljon hyviä ihannekuvia siveellisinä sotasisarina. Jatkosodan jälkeen kaksi romaania muuttivat julkisen keskustelun sävyn aivan päinvastaiseksi. Väinö Linnan Tuntematon sotilas julkaistiin vuonna 1959 ja Paavo Rintalan Sissiluutnantti vuonna 1963. Molemmissa teoksissa lotat leimattiin ehdoitta salskeille upseereille antautuviksi miestennielijöiksi. Väinö Linnan Tuntemattoman lotta Raili Kotilaisesta tuli lotille rasite vuosikymmeniksi. Kotilaisen hahmo leimasi monet rintamalotat yleisiksi naisiksi, mikä puolestaan nostatti vaatimuksia teoksen boikotoimiseksi.
Mainittavaa on, että sotatoimialueella oli jatkuvasti noin 13 000 – 15 000 lottaa tärkeissä tehtävissä. Iltalehdessä vuonna 2019 olleen artikkelin mukaan 70 lottaa on lähetetty kotiin sotien aikana raskauden, aviottoman lapsen tai sukupuolitautitartunnan takia. Seikkailunhaluisia nuoria lottia oli sota-aikana hakeutunut erikoisesti Äänislinnaan ja Karhumäkeen, jossa moraalinen kontrolli oli kuuleman mukaan ollut löysempää.
Lottien työn halveeraminen ja aliarvostaminen alkoi heti vuonna 1944 järjestön lakkauttamisen jälkeen. He olivat olleet ”hengissä säilymisen takuujoukkoja” ja nyt heistä oli tullut kuoliaaksi vaiettu ryhmä. Sen jälkeen kasvoi kokonainen sukupolvi, joka ei tiennyt lotista yhtään mitään.
Eräs toimittaja olisi halunnut tehdä 1960-luvulla lotista myötämielistä dokumenttia radioon. Se evättiin. Yleisradion ohjelmaneuvostossa tuolloin ollut Paavo Lipponen oli sanonut: ”Olen sitä mieltä, että lottajärjestö oli puolifasistinen”. Keskustapuolue, Kokoomus ja Liberaalit olisivat sallineet tehdä lotista radio-ohjelmia, mutta SKDL, TPSL ja SDP olivat vastaan. Heistä Lipponen suhtautui kaikkein kielteisemmin.
Kesti vuosikymmeniä ennen kuin lottia alettiin ymmärtää edes vähän, vaikka heidän isänmaalle antama työsuoritus sotien aikana on vertaansa vailla. Vasta vuonna 1978 alettiin lotille myöntämään rintamapalvelustunnusta. Se koski kuitenkin vain sotatoimialueella olleille lotille. Tästä on kuitenkin kuljettu pikku hiljalleen kohti tasapuolisempia aikoja. Nyt on kaikilla lotilla mahdollisuus saada erilaista kuntoutusta. Vertailupohjaa heidän iästään saadaan esim. sillä, että kaikkien tuntema Aira Samulin oli pikku lotta 8 vuotiaasta alkaen. 17 vuotiaana hänestä tuli iso lotta ja 1990-luvulta lähtien hän on ollut perinnelotta.
Inkeri Kilpinen kirjoitti vuonna 1990 näytelmän Rakas lotta. Näytelmä kertoo lottien työstä keskittyen kolmen lotan kohtaloihin kenttäsairaalassa vuonna 1942. Sota on läsnä, mutta tärkeintä on usko elämään ja sen mahdollisuuksiin kaikesta huolimatta. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyjen vuoksi lotta-aihe oli ollut tabu vuodesta 1944 alkaen. Ohjaaja Timo Närhinsalo ja Lappeenrannan kaupunginteatteri osoittivat rohkeutta ottaessaan näytelmän tuotantoonsa. Tämä kannatti, sillä esityksestä tuli menestys. Katsojia tuli bussilasteittain eri puolilta Suomea.
Lotta Svärd-järjestön 70-vuotisjuhla oli 13.9.1991. Pääministeri Esko Aho ja puolustusministeri Elisabeth Rehn osoittivat, että heillä oli rohkeutta kutsua Suomen kansan lotat eturiviin. Vielä ehti joitakin satoja lottia saamaan menettämäänsä kunniaa ja arvostusta takaisin. Vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen on maamme lottien uhrauksia uskallettu julkisesti jälleen arvostaa.
Mitä kaikkea tapahtuikaan lottajärjestössä ennen ja lakkauttamisen jälkeen, selviää osittain oheisesta linkistä, missä on Lotta Svärd säätiön tekemä 6,5 minuutin kooste heidän historiastaan: https://www.youtube.com/watch?v=GvE4sr5XYRg&t=28s
Tässä on vähän reilu 10 minuutin jatkokooste heidän historiastaan – Lotta Svärd 100 vuotta – sodan jälkeen : https://youtu.be/G8ygqJ4am2g
Tästä löytyy edellinen lotista kirjoittamani blogi: Käynti Lottamuseossa Tuusulassa oli hieno kokemus – Mannari (blogaaja.fi)
Tässä on jälleen muutamia mainoksia, joissa on mahtavia erikoistarjouksia. Tarjoan teille tätä vaihtoehtoa tehdä tilauksia eri tuotteista netin kautta. Se on ekologista ja terveellistä! Ei tarvitse tehdä pitkiä matkoja, eikä tarvitse jonottaa. Ihan kotisohvalta käsin pääset tekemään hyviä ostoksia, tai lainaamaan rahaa, kilpailuttamaan vakuutuksia ja kaikkea mahdollista muuta. Toimitukset tulevat lähimpään haluamaasi postin toimipisteeseen tai ihan kotiovelle. Katso ja klikkaa!
Yves Rocher myy edullisia tuotteita, kuten rasvoja, meikkejä ja kaikkea ihon hoitoon liittyvää sekä paljon muuta. Kurkista!
*
Tässä on helppo tapa yllättää ystävä kukkasin, vaikka hän asuisi missä tahansa päin Suomea. Kokeile!
Lindexissä on erittäin hyvät vaatevalikoimat niin lapsille kuin naisille! Katso ja klikkaa!
Naantali spa & hotel on valittu maamme parhaaksi hotelliksi! Katso, mitä edullisia tarjouksia sieltä löytyy!