On ilo tehdä juttua Kruununhaasta. Työpaikkani oli vuosina 2005-2019 Rauhankadulla. Sehän oli Kansallisarkisto. Sillä tienoilla oli aikanaan kruunun tykistön hevosten laidunmaa. Se alue ei vielä silloin 1700-luvulla ollut varsinaisen kaupunkialueen sisäpuolella. Siitä sai nykyinen Kruununhaan kaupunginosa nimensä. Tällä hetkellä alue on ihan koko Helsingin keskiössä. Siellä sattuu ja tapahtuu kaiken aikaa. Senaatintorilla on isoja tilaisuuksia tuon tuosta. Säätytalon rappusilla kuvataan usein televisioon ylös tai alas liikkuvia ministereitä. Presidentinlinnasta tulee kerran vuodessa katsotuin TV-ohjelma. Kansallisarkistosta vaiheittain väki vähenee. Näin on etenkin tutkijoiden suhteen. Se on johtunut osittain siitä, että KA:n digitointiporukka on tehnyt paljon työtä. Useita miljoonia asiakirjoja on digitoitu. Esimerkiksi kaikki sotapäiväkirjat, mitä säilyneet olivat, ovat 100 %:sti jo sähköisessä muodossa. Niitä voivat asiakkaat nyt kotoa käsin tutkia, kuten myös monia muita osa-alueita.
Olen tehnyt kaksi kuvapainotteista blogia Kruununhaasta. Ensimmäinen on tehty 14.10.2022 ja toinen 1.1.2023. Tapanani on ollut näissä Helsinki-aiheisissa kirjoitelmissa tuoda näytille aina 12 vanhaa valokuvaa kerrallaan. Olen niitä laittanut ikäjärjestyksessä vanhemmasta nuorempaan kullakin kerralla. Tällä kertaa on vanhin kuva 1890-luvulta.
Karl Emil Ståhlberg on kuvannut 1890-luvulla ortodoksista Pyhän kolminaisuuden kirkkoa Kruununhaassa osoitteessa Unioninkatu 31. Se ehti valmistua ennen luterilaista Nikolainkirkkoa eli vuonna 1826. Se vihittiin käyttöön vuonna 1827. Carl Ludvig Engel toimi tässäkin rakennuksessa arkkitehtinä, niin kuin niin monessa Helsingin ydinkeskustan julkisissa rakennuksissa tuohon aikaan. Jegor Uschakoff toimi rakennuttajana. Kirkko on Helsingin vanhin säännöllisessä jumalanpalvelustyössä oleva kirkko. Tämä ikuistus on Museoviraston kuvakokoelmista.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Tämäkin kuva ensimmäisen tapaan on K.E. Ståhlbergin ottama. Tässä ollaan Helsingin Pohjoisrannassa 1890-luvulla luistinradalla. Melko lumiseltahan tuo rata vaikuttaa, joten ei ole ihme, ettei monellakaan ole ”nurmiksia” jalassa. Kuva on Museovirastosta.
Helsingfors Skridskoklubb eli suomeksi Helsingin luistinseura, aloitti toimintansa 1870-luvulla. Pian se avasi perustamisensa jälkeen luistinradan Pohjoissataman jäällä. Siitä tuli melko pian suosittu kohtauspaikka. Luistinrata oli suuri. Sitä ympäröivät kuuset, joiden välissä tuikkivat värilliset valot iltaisin. Radalle oli rakennettu pieniä paviljonkeja. Oikealla olivat naisten ja vasemmalla herrojen paviljongit. Sisäänkäynnin luona oli vielä paviljonki palvelusväkeä varten. Merenpuoleisessa paviljongissa myytiin hehkutettuja viinejä ja limonadia sekä piparkakkuja ja karamelleja. Siellä oli siis hyvät olosuhteet seurusteluun luistelun yhteydessä. Iltaisin rata oli hyvin valaistu, sillä Borgströmin tupakkatehtaan kanssa oli tehty sopimus sähkön toimittamisesta radalle jo paljon ennen kuin kaupunkiin saatiin yleinen sähkölaitos. Yhteisluistelussa soitti Kaartin soittokunta ja silloin rata vilisi nuorisoa. Helsinkiläiset nuoret tulivat radalle myös ilman luistimia treffeille tai solmimaan uusia tuttavuuksia.
Paljon on esiintyjiä ja yleisöä Helsingin laulujuhlilla vuonna 1900. Tämä kuva Senaatintorilta ja Nikolainkirkon portailta on tuntemattoman kuvaajan ikuistama. Kuva on Museovirastosta.
Tämän rakennuksen Rauhankatu 11 ja Mariankatu 16 osoitteessa on suunnitellut arkkitehti Gustaf Estlander. Kuvan on otattanut kustantaja M.L. Carstens 1910-luvulla. Kuva on Museovirastosta. Estlander oli suomalainen arkkitehti, joka on tunnettu Helsinkiin suunnittelemistaan jugend-taloista, jotka luokitellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Estlander oli myös venesuunnittelija, kilpapurjehtija ja Euroopan mestari pikaluistelussa. Häntä ylistettiin vuonna 1898 helmikuussa tuon luisteluvoiton johdosta, sillä se oli Suomen urheiluhistorian ensimmäinen arvokisavoitto.
Tässä ollaan rakennustyömaalla osoitteessa Liisankatu 17. Tähän rakennetaan osakuntarakennusta Karjalaisten kotia. V. Jääskeläinen on ikuistanut näkymää vuonna 1910. Kuva on Karjalaisen osakunnan kokoelmista Museovirastosta. Kansallishenkinen jugend-kivilinna valmistui myös 1910. Valitettavasti Karjalaisten talo ajautui maailmansodan vaikeina vuosina talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin vuonna 1915. Osakunta siirtyi konkurssin myötä uudelle Ylioppilastalolle, joka oli entuudestaan jo usean osakunnankoti. Myöhemmin osakunta vuonna 1973 pääsi palaamaan Karjalaisten taloon.
Lottia on Suurkirkon portailla vuonna 1932. Kuvan on ottanut Pietinen. Tässä vietetään Lotta Svärd-järjestön 10-vuotisjuhlaa. Keskellä kuvaa on eturivissä myös Kyösti Kallio. Kuva on Museovirastosta.
Ylioppilailla oli viikon kestävä luentolakko vuonna 1932. Tässä on sen aikainen mielenosoitus, jota pidettiin Snellmannin patsaalla Suomen Pankin edustalla. Ylioppilaat halusivat yliopiston suomalaistamista. Asian vauhdittamiseksi marssittiin tänne. Taustalla on Valtionarkisto. Kuvan on ottanut Pietinen ja se on Museoviraston kuvakokoelmista.
3014 Helsingin yliopiston ylioppilasta pyysi jo 20.11.1928 adressilla valtioneuvostolta toimenpiteitä Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi. Akateeminen Karjala-Seura järjesti mielenosoituksen Snellmanin patsaalla yliopiston kieliasian johdosta.
Aarne Pietinen Oy on ikuistanut näkymää Helsingin kaupungin energiahuollosta lokakuussa vuonna 1934. Polttopuulämmityksellä hoidettiin kiinteistöjä tuohon aikaan. Tässä miehet pinoavat hevoskärryyn puutavaraa mitaten ne tarkasti tekemässään mottimittarissa. Taustalla on jaaloja, joissa puutavara on tuotu Pohjoissataman Halkolaituriin. Kuva on Museovirastosta.
Kristianinkadun ja Maurinkadun kulmakorttelin sisäpihalla on kerrostalon päädyssä ollut vanha mestauspaikka. Aarne Pietinen Oy on tämän näkymän sieltä ikuistanut vuonna 1934. Edessä on Liisankatu ja Liisanpuisto. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Maankuulu laulaja Olavi Virta asui jossakin vaiheessa perheensä kanssa Meritullinkadulla. U.A. Saarinen on päässyt kuvaamaan suositun tangolaulajan kotia. Tässä on Olavi vaimonsa ja tyttäriensä kanssa vuonna 1956. Kuva on Museovirastosta.
Tässä valmistaudutaan Liisankatu 7 osoitteessa talvisotaan vuonna 1973. Eeva Rista on ikuistanut näkymää. Kevättalvi on meneillään. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä on kiire johonkin tai sitten pojat juoksevat kilpaa. Liisankatu 27 on tällä kohdalla. Simo Rista on sattunut kameroineen paikalle, kun onneksi asui melkoisen lähellä. Kuva on otettu vuonna 1975. Se on Helsingin kaupunginmuseosta.
Löysin vajaan kymmenen minuuttia elävää kuvaa, jossa Helsinkiä tulee hyvin esille. Tämä on Finlandia-katsaus 640 vuodelta 1963. Tässä käydään muun muassa Rinne-kodissa. Kaksi tapahtumaa on Kruununhaassa. Kaupunginosaseuran juhlaa vietetään Säätytalossa. Toisessa filmin pätkässä nappulat hiihtävät kilpaa Tervasaaren ympäri. Penkkareita vietetään myös Helsingissä. Linkki eläviin kuviin on tässä: Finlandia-katsaus 640 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Tässä on muutamia mainoksia sopimuskumppaneiltani. Katso ja klikkaa hyviä tarjouksia!
Cellbes on vaateliike erikoisesti naisille. Siellä on usein edullisia tarjouksia. Käy kurkistamassa!
Täällä voi käydä kontrolloimassa omaa kuntoa ja terveyttä. Melkoisen edullisesti pääset tarkistuttamaan itsesi päästä varpaisiin! Aivot ja sydän sekä koko verenkiertojärjestelmä tutkitaan tarkasti. Klikkaa ja katso!