Juva on paikkakunta melkoisen lähellä Mikkeliä. Matkaa on noin nelisenkymmentä kilometriä. Kuntaliitoksien myötä on nyt rajanaapuruussuhde. Itse opin tuntemaan Juvaa melko paljon jo kouluvuosien aikana. Olin kolmena kesänä töissä virvoitusjuomayritys Mesikolla. Siellä sain olla autonapumiehenä maaseutuajossa. Veimme kuutena päivänä viikossa olutta ja limonadia Mikkeliä ympäröiviin pitäjiin. Juva oli laaja pitäjä ja siellä oli useita kauppoja eri puolilla. Sinne mentiin aina keskiviikkoisin Salmisen Aten kanssa.
Mikkelin tienoilla on ollut vuosikymmenien ajan paljon maailmanluokan hiihtäjiä ja toivotaan, että heitä tulee vielä lisää. Eräs heistä on ollut juvalainen Kalevi Nikolai Hämäläinen. Hän syntyi maanviljelijäperheeseen 13.12.1932. Kalevin elämän lanka katkesi 20.1.2005 hänen ollessa 72 vuotias.
Kalevi Hämäläisen läpimurtovuosi hiihdossa oli 1956. Hän voitti tuolloin SM-hopeaa 15 kilometrillä. Samana vuonna hän yllättäen voitti kaikki maailman ja kotimaan huiput Salpausselän hiihdoissa 18 km:llä. Arvokisamenestystä tuli vuonna 1958 Lahdessa MM-hiihdoissa. Kalevi voitti siellä 30 km. Neuvostoliiton Pavel Koltshin oli siellä toinen ja hävisi 12,2 sekuntia. Kalevi oli Lahdessa miesten 4×10 km viestijoukkueessa, joka voitti pronssia.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Seuraava arvokilpailu oli Olympiakisat Squaw Valleyssa vuonna 1960. Siellä Kalevi Hämäläinen lähti miesten 50 kilometrille rinnassaan numero yksi. Kuuntelin tämän matkan Pekka Tiilikaisen selostamana Yle arkistosta. Kalevi johti kilpailua ihan koko ajan. Siellä vallitsi ”lentokeli”. Pekkakin totesi selostaessaan, että tuohan menee kuin lentokone. Lentokeli sopi Kalevin liukuvaan ja pehmeään hiihtotyyliin erinomaisen hyvin. Kakkoseksi sijoittui Suomen Veikko Hakulinen 20,4 sekuntia Kaleville hävinneenä. Tämä hieno kaksoisvoitto on nyt mahdollista elää uudelleen Pekka Tiilikaisen selostuksen myötä. Se kestää noin 29 minuuttia ja sen voit klikata käyntiin tästä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tuplavoitto-squaw-valleyn-50-kilometrilla
Vuonna 1962 pidettiin MM-kilpailut Zakopanessa. Siellä Kalevi hiihti pronssia 50 km:llä. Hän hävisi hopeamitalin Ruotsin Assar Rönnlundille 3,7 sekunnilla. Hiihtäjä Arto ”Tintti” Tiainen naapurikaupungista Mikkelistä hävisi pronssimitalin Kaleville 0,7 sekunnilla.
Kalevi Hämäläinen tähtäsi yleensä aina huippukuntonsa arvokisoihin. Hänen suorituksensa olivat kylläkin ailahtelevia. Ennen hiihdon huipulle pääsyä Kalevilla oli voittoja jo nuorten SM-kisoista. Suomen mestaruuksia miesten sarjoista kertyi myös kolmasti. Vuosina 1961 ja 1964 hän voitti mestaruuden 50 km:llä ja vuonna 1962 hän oli paras 30 km:llä. Salpausselän voitot Kalevi hiihti vuonna 1956 jo mainitulla 18 km:llä, sekä 50 km:llä vuosina 1964 ja 1966. Viestihopealle Kalevi pääsi Juvan Urheilijoiden joukkueessa vuonna 1967.
Kalevi Hämäläinen on itse muistellut vuonna 2001 omia harjoittelujaan seuraavasti: ”Harjoittelu siihen aikaan oli vaatimatonta ja vaikeaa, kun päivisin piti tehdä työtä elämisensä, toisin sanoen toimeentulonsa hankkimiseksi. Metsätyöt olivat silloin pääasiallinen ansiomuoto ja kun päivisin oli metsätöissä, niin iltamyöhäksi jäivät treenauslenkit. Harjoitusohjelmani laadin olosuhteiden mukaan sekä syksyllä että lumen tultua. Hiihtolatuja ei ollut, joten kyläteillä lenkkeilin”.
Parin välikauden jälkeen jo reilusti kolmekymppinen Kalevi Hämäläinen valmentautui huolella Innsbruckin talviolympiakisoihin vuonna 1964. Muiden takaa-ajamina Kalevi johti 50 km:n mielimatkaansa yli kahdella minuutilla 30 kilometrin jälkeen. Siinä kävi sitten niin, että sovitut suolatabletit puuttuivat huoltomiehen antamasta kahvista ja Kalevi sammui kesken matkan.
Seuraaviin arvokilpailuihin Oslon MM-hiihtoihin ei hiihtojohto huolinut Kalevi Hämäläistä. Hän oli kuitenkin suoriutunut hyvin karsinnoista. Kansa protestoi voimakkaasti. Viikko Oslon kisojen jälkeen Salpausselän 50 km:llä Kalevi 33 vuotiaana suuren yleisön riemuksi voitti ja koko muun maailman sekä Suomen parhaimmisto sai nuoleskella näppejään. Tässä oli Kalevin vastaus valitsijoille ja hiihtoliitolle.
Kalevi Hämäläinen on saapumassa joltakin menestyksekkäältä kisamatkalta. Vuosilukua ei ole mainittu, mutta kuva on ollut Juvan lehdessä.
Kalevi Hämäläinen tähtäsi myös Grenoblen talviolympialaisiin vuonna 1968. Hänet jätettiin kuitenkin ulos joukkueesta. Suomen kansa raivostui päätöksestä. Lehtien yleisönosastot täyttyivät kirjoituksista Kalevin puolesta. Myös ylin johto Suomessa oli harmissaan. Juvan posti sai kuljetettavakseen pienen paketin osoitetiedoin : Metsäteknikko Kalevi Hämäläinen Juvan Urheilijat. Postimies kantoi paketin Kalevin postilaatikkoon. Siellä oli lahjakirja Presidenttinä eräretkillä ja saatekirjeessä luki: ” Teitä ei taaskaan kohdeltu valinnoissa oikeudenmukaisesti! Parhain terveisin 22.1.1968 Urho Kekkonen!”
Kalevi oli aikansa värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Ensi alkuun nuorena ja räväkkänä häntä ei otettu valmennusrenkaan sisäpiiriin ja hän jäi aina säyseämmän Veikko Hakulisen varjoon. Veli Saarinen vastasi tuohon aikaan Suomen hiihtäjien valmennuksesta. Vähän känkkäränkkämäinen Kalevi ei ollut Saarisen suosiossa. Kalevin hiihtäjäserkku Raimo Hämäläinen on sanonut Kalevista muun muassa: ”Kalevi muistetaan hyvin kansan suosikkina, mutta herrojen kanssa hänellä oli usein sukset ristissä”.
Monelle urheiluakin seuraavalle Kalevi Hämäläinen on jäänyt vähän vieraaksi. Maatalohommien jälkeen Kalevi kävi Lammilla Evon metsäkoulun ja valmistui metsäteknikoksi. Hän oli kätevä myös käsistään. Hän on omin käsin rakentanut kaksi taloa perheelleen. Ruskeita kirjekuoria eivät hiihtäjät tuohon aikaan saaneet, mutta Juvalla on nähty, kun hiihtäjä saapuu volkkarillaan kotiin pakastearkku auton katolla. Tuohon aikaan palkinnot olivat ihan käyttötarvikkeita.
50-vuotispäivillään vuonna 1982 Kalevi Hämäläinen esittelee kultamitalia ja lähtönumeroaan Squaw Valleysta vuodelta 1960. Kuvan on ottanut Antti Kilkki ja se on ollut Länsi-Savo lehdessä.
Kuuntelin Kalevi Hämäläistä koskevaa tarinaa Arto Terosen ja Jouko Vuolteen tekemässä sarjassa Kiveen hakatut. Siinä muistellaan Kalevin edesottamuksia elämän tiellä Juvan kauniilla hautausmaalla joitakin vuosia Kalevin poislähdön jälkeen. Haastattelijapari oli jututtanut myös Kalevin Anja-vaimoa ja kyselleet häneltä, mitä hän halusi tuoda esille muistoina miehestään. Kalevihan oli erakoitunut ja katkeroitunut. Sosiaalista kontaktia hän kyllä otti alkoholin voimin vuoden 1974 jälkeen. Silloin se astui hänen kuvioihinsa mukaan. Kun Kosti Rasinperä oli tullut Kalevin 50-vuotisjuhlille ja pyydellyt anteeksi hiihtoherrojen puolesta, niin se oli selkeästi lievittänyt Kalevin katkeruutta. Myös viimeiset vuodet ehkä vanhuuden tuoman viisauden myötä rauhoitti mielenterveyttä. 30 vuotta oli kestänyt Kalevin alkoholismi. Hän ja Anja olivat tavanneet toisensa vuonna 1962. Ensimmäisen vuoden aikana he kohtasivat toisensa kymmenen kertaa. He saivat myöhemmin kaksi tytärtä.
Lauri Järvinen on kirjoittanut kirjan Kalevista ja tässä on sen kansi. Kirjan nimi on ”Numero yksi Kalevi Hämäläinen”.
Sinulla on tilaisuus kuunnella Arton ja Joukon todella hienosta sarjasta Kalevi Hämäläistä käsittävä osuus tästä linkistä: https://areena.yle.fi/audio/1-2561319
Opetusministeriö myönsi Kalevi Hämäläiselle vuonna 2001 syksyllä Pro-Urheilu-palkinnon. Vuonna 2010 paljastettiin Juvan Urheilijoiden 70-vuotisjuhlien yhteydessä Kalevi Hämäläisen patsas Juvan Puistolassa. Se sijaitsee pesäpallokentän ja urheilukentän välisellä puistoalueella. Tämän pronssipatsaan suunnitteli varkautelainen kuvanveistäjä Taru Mäntynen. Hiihtäjälegenda Juha Mieto oli mukana patsaan paljastuksessa.
Vuonna 2004 tapasivat kaksi olympiavoittajaa toisensa. Matti Nykänen ja Kalevi Hämäläinen kohtasivat tuolloin. He olivat tietyllä tapaa saman luonteisia urheilijoita. Kumpikin oli oman tiensä kulkijoita ja saivat silloin tällöin kärsiä suorapuheisuudestaan. Molemmilla oli ollut vaikeaa luopua urheilu-urastaan. Kalevillahan se kesti 25 vuotta eli neljännesvuosisadan. Kilpailuvietti oli molemmilla voimakas.
Tässä on muutama mainos sopimuskumppaneiltani. Katso ja klikkaa kuvia!
Cellbesin laaja valikoima koostuu muotivaatteista ja kodin tekstiileistä. Katso ja klikkaa!
NAANTALIN KYLPYLÄ on maankuulu kylpylä- ja kokoushotelli Naantalissa, aivan meren rannalla ja idyllisen Naantalin vanhan kaupungin kyljessä. Kylpylä tarjoaa täydelliset puitteet todelliseen irtiottoon arjesta: tasokkaat huoneet, ylellisen spa & wellness -osaston, useita ravintoloita ja tietysti monipuolista viihdettä. Naantalin Kylpylä on valittu Suomen parhaaksi hotelliksi jo kahtena vuonna peräkkäin kansainvälisessä World Travel Awards -gaalassa. Naantalin Kylpylän omistaa turkulainen perheyritys Sunborn Oy, joka tarjoaa yli 40 vuoden kokemuksella kansainvälisen tason majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluita sekä Suomessa että ulkomailla.