Oli hyvin avartavaa käydä muutamia päiviä sitten Lottamuseossa. Sain tutustua lottien arvokkaaseen työhön ja historiaan. Mielenkiintoista oli myös saada tietoa Lotta Svärd-järjestön nimen synnystä. Sehän lähtee Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista. Eräässä runossa sotamies Svärd lähtee sotaan ja hänen vaimonsa Lotta seuraa häntä sinne. Mies kaatuu ja vaimo alkaa sen jälkeen hoivaamaan muita sotilaita heidän apua tarvitessaan.
Vuonna 1918 kenraali Mannerheim viittasi kiitospuheessaan silloisen sodan päättyessä Runebergin runoon: ”Taistelutantereella laupeudensisarena tai Lotta Svärdinä tai kodissa uupumattomasti aherrellen sotilaiden varustamiseksi ja muonittamiseksi kaikkialla, kaikilla aloilla, on Suomen nainen työskennellyt.”
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Lottamuseon Mannerheim-patsas paljastettiin 12.5.2000. Se sijaitsi ensi alkuun keskellä suihkulähdettä. Patsaan pää on kopio Helsingin ratsastajapatsaan päästä. Aimo Tukiainen on sen Helsingin patsaan veistänyt.
Kuvanveistäjä Nina Sailo (1906-1998) teki Lappeenrantaan Lotta-Svärd muistomerkin vuonna 1985. Siitä on tehty kaksi kopiota 2000-luvun alussa. Toinen meni Turkuun Tuomaanpuistoon ja toinen Tuusulaan Lottamuseoon. Lotta-Svärd perustettiin 9.9.1920 toimialana vapaaehtoinen maanpuolustus. Alun perin se perustettiin tukemaan suojeluskuntia. Sotavuosien aikana 1939-1944 lotat toimivat erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Tähän Suomen suurimpaan naisjärjestöön kuului vuonna 1944 lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa. Heistä ei ole olemassa kattavaa nimiluetteloa.
Välirauhansopimuksen mukaan Suomi velvoitettiin lakkauttamaan lukuisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Lotta-Svärd järjestö oli niistä yksi. Lakkautusuhan alla lotat pyrkivät turvaamaan avustus- ja huoltotyönsä jatkuvuuden perustamalla Suomen Naisten Huoltosäätiön sekä Työmaahuolto ry:n. Kun suojeluskunnat lakkautettiin 6.11.1944 lotat arvasivat kokevansa saman kohtalon. Lotta Svärd määrättiin lakkautettavaksi 23.11.1944. Monelle lotalle se oli järkytys, mutta sen suremiseen ei juuri jäänyt aikaa. Rauhan tultua oli lotilla edessä uusi elämänvaihe. Lottatyössä karttunut osaaminen auttoi monia sodan jälkeisen elämän rakentamisessa, mutta muuttunut poliittinen tilanne herätti myös epävarmuutta ja pelkoa.
Lottajärjestön lakkauttamisen yhteydessä osa jäsenluetteloista ja arkistoista tuhottiin. Sen takia moni lotta on jäänyt tuntemattomaksi. Pääosaa Lotta-Svärd järjestön keskusjohtokunnan sekä piiri- ja paikallisosastojen arkistoaineistosta säilytetään parhaassa mahdollisessa paikassa, Kansallisarkistossa. Se on minun entinen työpaikkani vuosilta 2005-2019. Siellä on papereilla hyvä olla, kun ne saavat olla kesät talvet 20 asteen lämpötilassa +- 1 C mahdollisin poikkeuksin. Kosteus on 30-60 %:n välissä talvella ollessa siellä ala- ja syksyllä ylärajojen tuntumassa.
Rakennuksen alakerrassa on kahvio ja ruokala sekä lipunmyynti museomyymälöineen. Kakkoskerros oli kokonaan museotilaa, jossa oli upeiden näyttelyesineiden lisäksi paljon historiaa kirjoituksien ja kuvien myötä. Monin paikoin pystyi nonstop-esityksinä saamaan liikkuvaa kuvaa lottien toiminnoista.
Lottien näkyvin tunnus oli harmaa lottapuku ja sen kauluksen keskellä oleva lottamerkki. Puvun malli hyväksyttiin keväällä 1922 ja se vakiintui 1920-luvun puolivälissä. Lottapukuun liittyi ohjeistus kankaasta, helman pituudesta, puvun kanssa käytettävistä asusteista ja merkeistä sekä sopivasta käytöksestä. Pukua kantavan lotan tuli aina muistaa edustavansa koko järjestöä. Samanlaiseen pukuun sonnustautuminen viestitti myös lottien välisestä tasa-arvosta ja sisaruudesta. Lottapuku teetätettiin ta ommeltiin itse.
Lottajärjestön jäseneksi saattoi liittyä 17 vuotta täyttänyt lailliselle yhteiskuntajärjestykselle uskollinen nainen, jolla oli kahden tunnetun ja luotettavan henkilön suositus. Suurin osa lotista oli toimivia jäseniä, eli heillä oli velvollisuus osallistua lottatyöhön.
Enemmistö kaikista lotista oli huoltolottia. He tekivät lottatyötä kotiseudullaan ja sen lähiympäristössä. He olivat järjestön kantava voima niin rauhan kuin sodankin aikana.
Toimenlotta (vuodesta 1941 kenttälotta) sitoutui lähtemään tarvittaessa komennukselle kotiseutunsa ulkopuolelle suojeluskunnan tai puolustusvoimain palveluksessa. Toimenlotaksi saattoi ryhtyä vain tehtävään sopivan koulutuksen, ammattitaidon ja luonteenlaadun omaava, lottaluvan antanut lotta.
Lottajärjestön jäsenkuntaa yhdisti aatemaailma, johon liittyi halu puolustaa uskontoa, kotia ja isänmaata käytännön maanpuolustustyötä tekemällä. Lottien kultaiset sanat kiteyttävät järjestön arvomaailman ja lotalle asetetut ihanteet. Lopullisen muotonsa ne saivat vuonna 1926.
Pikkulotat olivat 8-16 vuotiaita tyttöjä. Vuonna 1931 alkaneen pikkulottatoiminnan keskiössä olivat leikki, liikunta ja musiikki. Lisäksi tytöt tutustuivat järjestön arvoihin ja osallistuivat kotiseudun lottatyöhön aikuisten apuna. 1930-luvun lopulla pääosa järjestön jäsenistä tuli tyttöosastoista. Nimitys lottatyttö otettiin käyttöön sota-aikana v. 1943. Sen ajateltiin paremmin kuvaavan etenkin varttuneempien tyttöjen vastuullisia tehtäviä.
Lottajärjestön tehtävä perustamisen alussa oli tukea suojeluskuntaa. Se oli vapaaehtoista ja aseetonta huoltotoimintaa ja sodan syttyessä tehtävien luonne muuttui oleellisesti. Lotat huolehtivat muun muassa varusteista ja muonituksesta. He keräsivät varoja eri tarkoituksiin. He hoitivat lääkintä-, toimisto ja viestitehtäviä sekä ilmavalvontaa. Lottatyö opetti uusia taitoja ja toi naisille tilaisuuden osallistua yhteiseen toimintaan kodin ulkopuolella. Käytännön työn lisäksi lottajärjestö tarjosi myös harrastusmahdollisuuksia ja innosti mukaan uusia jäseniä.
Lottajärjestö odotti jäseniltään kurinalaisuutta ja teroitti heidän mieliinsä yksilön velvollisuuksia järjestöä ja kansakuntaa kohtaan. Vapaaehtoisen työn määrä oli lottajärjestössä poikkeuksellisen suuri. Lottia kannustettiin aktiiviseen osallistumiseen muun muassa henkilökohtaisen työkortin avulla. Työtunteja vaadittiin vähintään 20-40 vuodessa. Eihän tuo paljolta tuntune, kun vertaa sitä esimerkiksi työviikkoon. Etenkin pienten lasten äitien ja pitkien matkojen takana asuvien saattoi olla vaikea osallistua säännölliseen lottatyöhön.
Museokäyntini pohjalta minulle jäi vielä useita kuvia näyttämättä ja monia asioita käsittelemättä, joten jatkan tätä aihetta lähitulevaisuudessa. Omasta mielestäni lotat tekivät todella tärkeää ja arvokasta työtä. Heitähän on yritetty mustamaalata monilla eri tavoilla siten jopa, että pyyteetöntä työtään tehneet lotat ovat joissakin tapauksissa hävittäneet kaikki sen aikaiset lottatavaransa ja kuvansa. Sodan jälkeen äärivasemmisto syytteli lottajärjestöä fasismista. Kirjallisuus ja elokuvan tekijät leimasivat lottia seksualisoinnin myötä.
Tässä on muutamia hyviä mainoksia erinomaisine tarjouksineen. Katso ja klikkaa!
Björn Borg oli aikanaan maailman paras tenniksen pelaaja. Nyt hän on loistava yrittäjä. Katso ja klikkaa hänen tuotteitaan!
Offerillan kautta voit tehdä 1500 edullista diiliä! Katso ja klikkaa!
Telia tarjoaa myös muuta kuin puhelinsopimuksia. Katso!