Hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari Kalevi Hämäläinen

Juva on paikkakunta melkoisen lähellä Mikkeliä. Matkaa on noin nelisenkymmentä kilometriä. Kuntaliitoksien myötä on nyt rajanaapuruussuhde. Itse opin tuntemaan Juvaa melko paljon jo kouluvuosien aikana. Olin kolmena kesänä töissä virvoitusjuomayritys Mesikolla. Siellä sain olla autonapumiehenä maaseutuajossa. Veimme kuutena päivänä viikossa olutta ja limonadia Mikkeliä ympäröiviin pitäjiin. Juva oli laaja pitäjä ja siellä oli useita kauppoja… Lue lisää Hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari Kalevi Hämäläinen

Kahdesti kultaa olympialaisissa voittanut Eero Lehtonen – urheilija Mikkelistä

Lapsuuden aikaisista  urheilutapahtumista on mieleeni jäänyt Eero Lehtosen muistokilpailut Mikkelissä. Ne olivat aina kesän tärkeä yleisurheilukisa, johon osallistuivat monet maamme huiput aikanaan. Järjestäjät yrittivät saada arvokisoissa menestyneitä urheilijoita vetonauloiksi tähän vuoden tärkeimpään yleisurheilutapahtumaan. Muistan yhden kaskun tältä ajalta. Pauli Nevala oli voittanut Tokion olympiakisoissa  vuonna 1964  keihäässä kultaa. Tulos oli 82,66. Pauli oli maailman parhaita… Lue lisää Kahdesti kultaa olympialaisissa voittanut Eero Lehtonen – urheilija Mikkelistä

Kyösti Lehtonen, 1950-luvun paras painija Suomessa

Suomi sai mahtavan itsenäisyyspäivälahjan Merlbournen olympiakisoista vuonna 1956 joulukuun kuudentena päivänä kesäolympialaisissa. Meillä oli jo talvi täällä Suomen maassa, kun Australiassa vietettiin vielä kesää. Kreikkalaisroomalaisessa painissa saivat suomalaiset molskimiehet Rauno Mäkinen (sarja alle 62 kg) ja Kyösti Lehtonen  muutamien tuntien sisällä kultamitalit. Iltamyöhään paininut Kyösti voitti sarjan alle 67 kg. Hänet valittiin myös kisojen parhaaksi… Lue lisää Kyösti Lehtonen, 1950-luvun paras painija Suomessa

Jaska Tuominen, hyvä aitajuoksija 1960-luvulla

Aimo Jaakko Uolevi Tuominen syntyi 4.5.1944 Orimattilassa ja kuoli 27.10.2001 Astoriassa Oregonissa. Tuomisen Jaska oli Suomen paras 400 metrin aitojen juoksija 1960-luvun alkupuoliskolta alkaen ja koko sen vuosikymmenen loppuun. Hänet muistetaan myös tsemppaavana Ruotsi-maaottelujen kapteenina 1968-1969.  Ennen häntä aitajuoksuvaltikkaa pitkissä aidoissa maassamme piti Jussi Rintamäki. Vuonna 1963 pidettiin Göteborgissa Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Vettä satoi kaatamalla, kun … Lue lisää Jaska Tuominen, hyvä aitajuoksija 1960-luvulla

Keravalainen olympiavoittaja ja hopeamitalisti Lauri Lehtinen

Kuuluisan ja urheilullisen evankelistan Kalevi Lehtisen isä Lauri Lehtinen on aikanaan juoksu-urallaan voittanut sekä olympiakultaa että hopeaa. Lauri Lehtinen syntyi 10.8.1908 Kerkkoossa. Kun hän oli kolme vuotias, niin hänen isänsä kuoli. Lapsia jäi kaikkiaan 9 äidille hoidettavaksi, joista Lauri oli viidenneksi vanhin. 12 vuotiaana Lauri lähti kotoaan töitä etsiäkseen. Nuorempana Lauri oli kiinnostunut hiihdosta. Vuonna… Lue lisää Keravalainen olympiavoittaja ja hopeamitalisti Lauri Lehtinen

Säveltäjä ja akateemikko Joonas Kokkonen

Järvenpää on musiikkikaupunki. Puistobluesit olivat parisen viikkoa sitten. Musiikki tulee monissa paikoin esille kaupungissamme. Sitä on katujen nimissä ja rakennuksissa. On Sibeliuksenkatua, hotelli Sointua ja ravintola Sonaattia. Musiikintekijöitä ja laulajia on ollut katukuvassammekin. Matti Esko ja Mikko Perkoila ovat jo pitemmän aikaa asustelleet näillä main ja Antti Tuisku ja Saara Aalto viihtyivät täällä myös jonkin… Lue lisää Säveltäjä ja akateemikko Joonas Kokkonen

Naapurini Mikkelistä – Hiihtomies Arto Tintti Kasper Tiainen

 Muutimme Ristiinasta Mikkeliin vuonna 1963. Osoitteemme oli Vesitorninkatu 15. Viereisellä samansuuntaisella Kiiskinmäenkadulla asui hiihtäjä Arto Tiainen, noin sadan metrin päässä meiltä. Tunsin melko hyvin tuolloin Arton pojan Arin sekä jonkin verran myös Vesaa ja Hannua. Artolla oli kotinsa yhteydessä kuntosali uima-altaineen 1960-luvun loppupuolilla. Sehän oli ihan uutta Mikkelissä tuohon aikaan. Kävin siellä joskus minäkin. Olimme… Lue lisää Naapurini Mikkelistä – Hiihtomies Arto Tintti Kasper Tiainen

Kansallisarkisto – entinen työpaikkani Kruununhaassa

Olen ollut kolme vuotta eläkkeellä. Niin se aika vaan vierii. Silloin tällöin näen vielä työperäisiä unia. Kansallisarkisto oli viimeisin työpaikkani ja olin siellä syksystä 2005 kesään 2019. Aloitin siellä tarkastajana ja lähdin pois toimitilapäällikkönä. Aloitin pääkallopaikalla Rauhankadulla Kruununhaassa. Viereisiä komeita arvokiinteistöjä ovat Säätytalo ja Suomen Pankki. Kaikissa näissä on arkkitehti Gustaf Nyström ollut mukana suunnittelussa.… Lue lisää Kansallisarkisto – entinen työpaikkani Kruununhaassa

Kuvia Jean Sibeliuksen elämän tieltä

 Meillä on yllättävän paljon tietoa Jean Sibeliuksen perheen elämästä. Hyödynnän nyt vähän entisen työkaverini Marja Pohjolan kirjoituksen välityksellä saamiani tietoja. Vuonna 2000 ilmestyi hänen edeltäjälleen Jussi Kuusanmäelle ystäväkirja Kuusan mäki, jossa Marjakin oli mukana kirjoittamassa osiota. Hänen tekstinsä kertoi Sibeliusten ruokakulttuurista, josta minäkin olen aiemmissa Sibeliuksien blogeissani vähän sivunnut. Molemmat entiset työkaverini johtivat Yksityisarkiston toimintaa… Lue lisää Kuvia Jean Sibeliuksen elämän tieltä

Kirjailija Anni Swan, vuodesta 1907 alkaen Manninen

Anni Swan syntyi Helsingissä 4.1.1875. Hänen isänsä oli tunnettu kulttuurihenkilö aikanaan ja oli nimeltään Carl Gustaf Swan. Annin äiti oli Emilia Malin ja hän harrasti kirjallisuutta. Hän opasti kaikkia yhdeksää tytärtään lukemaan satuja ja kertomuksia. ”Nio svarta svanor eli yhdeksän mustaa joutsenta” oli tytöille tuttu yhteisnimitys. Anni oli sisarkatraasta seitsemänneksi vanhin. Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit… Lue lisää Kirjailija Anni Swan, vuodesta 1907 alkaen Manninen