Muutimme perheeni kanssa Helsingistä Järvenpäähän syksyllä 1989. Helsinkiin minä olin muuttanut Mikkelistä syksyllä 1977. Olimme avioituneet vaimoni kanssa vuonna 1982 ja lapsia eli meidän kohdalla tyttäriä olimme saaneet kolme. Minulla oli työsuhdeasunto ja se alkoi käydä pieneksi. Aloitimme pienistä palkoista asuntosäästäjiksi. Vuonna 1989 PSP ilmoitti, että Järvenpäähän Pajalaan valmistuu syksyksi kerrostalo, jossa voisi olla meille sopiva asunto. Eipä me ehditty edes muita vaihtoehtoja miettiä, kun tämän sitten valitsimme. Neljä huonetta ja keittiö oli meille ihan sopiva. Päivätarha ja koulu olivat varsin lähellä myös. Vaimon sisko oli myös miehensä kanssa muuttanut Iisalmesta Järvenpäähän neljä vuotta aiemmin. Helsingissä olivat edelleen työpaikkamme, mutta matka sinne junalla kesti vain 30 minuuttia. Ajelimme kuitenkin kimppakyydillä kaverin ja hänen vaimonsa kanssa vuorotellen kummankin autoilla neljästään vuoden verran ja se meni melko mallikkaasti. Viihdyimme tuossa Pajalan asunnossa 28 vuotta ja olisimme muuten voineet siinä jatkaakin, mutta nyt alkoi kuitenkin neliöitä olla kaksistaan vähän liikaa.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Järvenpää on pieni kaupunki pinta-alaltaan. Se on seitsemänneksi pienin kunta Suomessa. Pinta-ala on noin 40 m2 eli jos se kuviteltaisiin neliöksi, niin jokainen sivu olisi noin 6,3 km. Asukkaita Järvenpäässä on kuitenkin 45 000. Se on pääkaupungin lähellä olevana radanvarsipaikkana kasvanut nopeaan tahtiin asukasmäärässä. Täällä on asukastiheys neljänneksi korkein Suomessa eli 1184 asukasta asuu neliökilometrillä Suomen keskiarvon ollessa 18,2. Helsinki on tihein (3066), Kauniainen kakkonen (1728) ja Kerava kolmonen (1211).
Kun muutimme Järvenpäähän, niin täällä johti kaupunkia Kaarlo Salmivaara. Hän aloitti vuonna 1973 ja lopetti 1992. Hänen jälkeensä tuli kaupunginjohtajaksi Erkki Kukkonen ja hän jäi eläkkeelle tästä työstä toukokuussa 2018. Nykyinen kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen aloitti 2018 ja jatkaa siis tällä hetkellä.
Järvenpään kehityksen asemakylästä kaupungiksi pisti alulle Kartanon omistaja Bjarne Westermarck 1920-luvulla. Se ei hänen aikanaan toteutunut, vaan vasta vuonna 1951 erkani Järvenpää Tuusulasta ja siitä tuli kauppala. Asukkaita oli tuolloin 8244. Vuonna 1967 tuli Järvenpäästä kaupunki. Asukasmäärä oli tuolloin 14606. Väkiluvun kasvu oli vauhdikasta ja vuonna 2015 ylittyi 40 000. Viime vuonna 2021 vietettiin Järvenpään 70-vuotisjuhlaa.
Järvenpään asemarakennus valmistui vuonna 1858 ja itse rata vuonna 1862. Tämä rataosuus välillä Helsinki-Hämeenlinna oli Suomen ensimmäinen. Tuohon aikaan ehti hyvin poiketa junan vessassa, sillä matka Järvenpäästä Helsinkiin kesti puolitoista tuntia yhteen suuntaan kaikkine pysäkkeineen. En tiedä, kuinka monta vessaa oli silloiseen aikaan. Nyt pääsee lähijunalla alle puolen tunnin. Itse hyödynsin viime vuosina junaa, kun hiilijalanjälki olisi ollut niin suuri yksin autolla ajaen. Asemarakennusta on siirretty vuonna 1999 Järvenpään keskustaan päin 25 metriä.
Järvenpää on tunnettu musiikkikaupunki. Säveltäjämestari Jean Sibelius asusteli täällä vuosikymmenien ajan perheensä kanssa. Ainola on nykyisin museokäytössä. Toinen kuuluisa säveltäjä Joonas Kokkonen kotiutui myös tänne Järvenpäähän ja vaikutti täältä käsin paljon musiikkikuvioissa ja akateemikkona. Järvenpäässä vietetään kesäisin myös puistobluesfestivaaleja. Koronan johdosta on pari kesää mennyt typistetysti. Täällä asuu ja on aiemmin asunut paljon laulajia. Itse olen kävelyilläni nähnyt usein Matti Eskoa ja Mikko Perkoilaa. Olen kuullut, että Antti Tuisku ja Saara Aalto asuisivat täällä myös.
Kirjailija Juhani Aho ja vaimonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt ovat asuneet myös tässä kaupungissa ja Ahola oli paikan nimi. Vielä on joitakin TV:stä tuttuja kuten Remontti-Reiska ja Terho Pursiainen täällä asuvia.
Urheiluseuroista Järvenpään Palloseura säväytti viime syksynä jalkapalloilussa nousten I divisioonaan. On ilo käydä tulevana kesänä katsomassa lapsuuden kotikaupunkini Mikkelin Palloilijoiden vierailua Järvenpään keskuskentällä. Pesäpallojoukkue Kinnarin Pesis 2006 pelaa Suomensarjassa sekä miesten että naisten sarjatasoilla. Kenttä sijaitsee nykyisin Lepolassa. Kinnarin Pesis oli pääsarjatasolla Superpesiksessä vuosina 2002-2004 saavuttaen SM-hopeaa vuonna 2003. Järvenpään Palo taitaa jatkaa enää vain suunnistuksessa. Aiemmin oli yleisurheilu myös vahvasti kuvioissa. Nyttemmin yleisurheilijat edustavat Keski-Uusimaan Urheilijoita.
Järvenpää on vireä ja kiva kaupunki. Siksi olemme täällä viihtyneet 32 vuotta. Täällä on lyhyt matka luontoon. Puistoja on tasaisesti ympäri kaupunkia, joista tietenkin Järvenpään Rantapuisto on suurin ja kaunein. Lepolan ja Ristinummen tienoille on tehty myös hieno Vesipisaroiden puisto, joka palvelee lenkkeilijöitä ja suodattaa hulevesiä niiden matkalla Tuusulanjärveen. Täällä on lenkkeilijöille Terholan kuntorata ja Paavon polku muutamia mainitakseni.
Katso ja klikkaa oheisia mainoksia, joissa on hyviä erikoistarjouksia!
Jos sinulle on kertynyt useita lainoja, niin kannattaa harkita yhdistelylainaa, jota ohessa esitellään. Lainat yhdistämällä voi saavuttaa satojen eurojen säästöt joka kuukausi. Suomen yhdistelylaina.fi on 100 % kotimainen palvelu, joka kilpailuttaa puolestasi jopa 30 pankin ja rahoituslaitoksen korot. Hakemus käsitellään välittömästi ja saat lainarahat tilillesi parhaimmillaan heti saman päivän aikana. Lainahakemus on ilmainen eikä sido sinua mihinkään, joten hae rohkeasti yhdistelylainaa.
Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia. Klikkaa ja katso!
Partioaitta palvelee luonnossa liikkuvia ympäri Suomen. Partioaitan valikoimassa olevissa tuotteissa korostuu toiminnallisuus, pitkäikäisyys, ympäristöystävällisyys ja huollettavuus. Klikkaa ja katso!
Mukava tarina omasta perheestä ja hyvää tietoa Järvenpäästä.
Kiitos tekstistä!