Hajakuvia kirjailija Juhani Ahosta

 Juhani Aho on tullut minulle monella tapaa tutuksi, vaikken ole miestä koskaan livenä nähnytkään. Järvenpäässä asuvana olen usein Aholan ohitse kävellyt ja muutoinkin hänen asumiseensa täällä olen perehtynyt. Vaimoni kotikaupungissa Iisalmessa on myös paljon Juhanista muistuttavia asioita, joihin olen vuosien varrella tutustunut. Iisalmessa on jopa Juhani Ahoa käsittävä museo.

Juhani Ahon museon pihapiiriä Koljonvirralla Iisalmessa. Näkymän on kuvannut Soile Tirilä vuonna 2006. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Juhani Aho syntyi Lapinlahdella vuonna 1861. Hänen isänsä oli Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja äitinsä Fredrika Emelie Snellman. He saivat kymmenen lasta, joista Juhani oli vanhin. Theodor toimi Iisalmessa emäseurakunnan pappina 55 vuotta ja sai rovastin arvonimen. Hän asui perheineen Mansikkaniemen pikkupappilassa Koljonvirralla Iisalmessa. Siellä myös Juhani vietti lapsuutensa varhaisimmat vuotensa. Juhani oli vielä virallisesti 1800-luvun aikaan Johannes Brofeldt, mutta vuodesta 1907 alkaen Juhani Aho.

Juhanin isä Theodor Brofeldt on kuvassa, joka on otettu 1910-luvulla. Kuva on Museovirastosta.

Juhani Ahon museolla on samassa yhteydessä kirjailijamuseo, pappilamiljöö ja sotahistoriallinen ympäristö, sillä Koljonvirran taistelu käytiin siinä lähellä vuosina 1808-1809. Siitä on Runeberg kirjoittanut Vänrikki Stoolin tarinoissa.

Tässä on kuvaa nuoresta kirjailijasta Juhanista 1880-luvulta. Kuvan on ottanut Fritz Hjertzell. Kuva on Kuopion historiallisesta kulttuurimuseosta.

Juhani Aho kävi Kuopion lyseota alkaen vuodesta 1872 ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1880. Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa Suomen kieltä, kirjallisuutta ja historiaa. Hän jätti opinnot vuonna 1884 ja jättäytyi kirjailijaksi ja freelancer-toimittajaksi.

Juhanin ylioppilasluokka Kuopion lyseossa vuonna 1880. Juhani on edessä istumassa, toinen vasemmalla. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista

 

Tässä on Juhanin kouluasunto lukion aikana Kuopiossa osoitteessa Puijonkatu 3. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. joka tuli kohtuullisen hyvin toimeen kirjoitustyöllään. Hän sai kustantajilta kirjoistaan kunnon tekijän palkkiota. Sen lisäksi hän sai myös yhteiskunnan tukea apurahoina ja palkintoina. Samalla hän tavoitteli myös kansainvälistä yleisöä ja vilkastuneen käännöstoiminnan ansiosta hän sai etenkin Ruotsista paljon lukijoita vuosisadan vaihtuessa. Hän itse myös suomensi pohjoismaista kirjallisuutta. Sen lisäksi hän käänsi myös ranskalaista kirjallisuutta suomeksi.

Juhani Brofeldt 1880-1890 välillä on kuvassa, jonka on ottanut Fritz Hjertzell. Kuva on Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta.

Juhani Aho haaveili Nobelin palkinnosta. Hän olikin ehdolla peräti 16 kertaa. Aho on yksi modernin kirjasuomen kehittäjistä. Hänen teoksensa käsittivät realismia, uuden ja vanhan ristiriitaa ja esseistiikkaa. Hänen tuotantonsa oli varsin laaja ja useat hänen teoksensa ovat klassikkoja. Juhani Aho sai itse elämänsä aikana kokea, kuinka hevoset vaihtuivat juniin ja autoihin, kuinka puhelimet ja lennättimet yhdistivät maailmaa ja miten Suomi sai itsenäisyytensä. Aho kuvasi suomalaista luontoa ja erikoisesti savolaista. Hänen teoksistaan välittyy lämmin  ja joskus myös kriittinen suhtautuminen kanssaihmisiin ja maaseudun kulttuuriin. Ahon teokset ”Rautatie” ja ”Siihen aikaan kun isä lampun osti” ovat tunnettuja kuvauksia tekniikan vaikutuksista maaseudun elämään.

WSOY:n kustantama Rautatie-kirja, jota olen itsekin Mikkelin lyseossa äidinkielen tunnilla lukenut.

Juhani Aho kuvasi hienovireisesti ja tarkasti naisten tunteita teoksissa ”Papin tytär”, ”Papin rouva” ja ”Juha”. Ne koskettavat vielä tänäkin päivänä. Aho tarttui myös arkaluontoisiin aiheisiin ja jotkut hänen teoksensa herättivät kohua ja kiivasta kritiikkiä.

Veljekset Pekka ja Juhani Brofeldt pullojen kanssa ateljeessa 1890-1895 välisenä aikana. Victor Barsokevitsch on tämän ikuistanut. Kuva on Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta.

Juhani Aho kuului vuosina 1906-1920 raamatunkäännöskomiteaan. Hän vaikutti myös journalistina ja avusti monia lehtiä. Hän oli yksi Päivälehden perustajista. Juhani Ahon kirjailijaura kesti nelisenkymmentä vuotta. Hän oli parhaimmillaan novelleissa ja lastuissa sekä yleisesti lyhytproosassa.

Päivälehden toimitusta on kuvassa vuodelta 1893. Kuvan on ottanut K.E.Ståhlberg. Vasemmalta Kasimir Leino on jalka tuolilla, Reinhold Roine seisoo, Santeri Ingman istuu (myöhemmin Ivalo), C.O. Sjöberg istuu, Juhani Aho seisoo, Arvid Järnefelt seisoo, Eero Erkko istuu, Erkki Reijonen seisoo ja Filip Waren istuu. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Tässä oli vasta jutun juuri. Jatkan blogiani Juhanista vielä myöhemmin. Siellä on kolmiodraamaa kirjassa ja oikeassa elämässä. Juhani oli Tuusulan taiteilijayhteisön ensimmäisiä asukkaita. Hän oli erinomaisen hyvä kalamies. Eipä hänen tarvinnut paljoa miettiä, mitä viedä naapureille tuliaisiksi. Sibeliukset saivat muun muassa tupaantuliaisiksi Juhanilta komean hauen.

 

Tässä vielä hyviä mainoksia! Katso ja klikkaa!

*

Vallila on suomalainen sisustus- ja tekstiilialan perheyritys, joka on perustettu Helsingin Vallilaan vuonna 1935. Mallisto uudistuu kahdesti vuodessa. Se on aina sekä ajankohtainen että leimallisesti vallilalainen: rohkea, värikäs ja eri tyyleillä leikittelevä. Mallisto kattaa astiat, tapetit, sekä sisustus- että käyttötekstiilit aina metritavarasta suihkuverhoihin ja torkkupeittoihin asti, sillä kodin jokainen nurkka on erinomaisen muotoilun arvoinen – tai kuten vallilaisilla on tapana sanoa – Vallilaa vaille valmis. 

*

Laatukoru.fi on kotimainen koru- ja kelloalan verkkokauppa. Valikoimiimme kuuluu sekä kotimaisten että kansainvälisten brändien kelloja, koruja ja älykelloja. Lisäksi Laatukorulla on oma kultasepänverstas Hyvinkäällä, jossa valmistetaan Laatukorun omia Silván-brändin timanttikoruja, kuten vihkisormuksia, kihlasormuksia, korvakoruja ja riipuksia. Silván-timanttikoruja on saatavilla vain Laatukorusta. Laatukorun omien Silván-timanttikorujen lisäksi valikoimistamme löytyy mm. seuraavia brändejä: TAG Heuer, Longines, Tissot, GARMIN, Kalevala, Raymond Weil, Seiko, GANT, Swarovski, Lumoava sekä monia muita!

*

Jos sinulle on kertynyt useita lainoja, niin kannattaa harkita yhdistelylainaa, jota ohessa esitellään. Lainat yhdistämällä voi saavuttaa satojen eurojen säästöt joka kuukausi. Suomen yhdistelylaina.fi on 100 % kotimainen palvelu, joka kilpailuttaa puolestasi jopa 30 pankin ja rahoituslaitoksen korot. Hakemus käsitellään välittömästi ja saat lainarahat tilillesi parhaimmillaan heti saman päivän aikana. Lainahakemus on ilmainen eikä sido sinua mihinkään, joten hae rohkeasti yhdistelylainaa.

*

Kesällä vietetään paljon juhlia eri puolilla Suomea. Joskus sattuu vaan käymään niin, että menee päällekkäin synttärit ja rippijuhlat tai muuta vastaavaa. Silloin on todella hyvä olemassa tämä Interfloran palvelumuoto ostaa kukat ja yllättää sankari! Interflora on Suomen johtava kukkatervehdysten toimittaja. Interflora välittää päivittäin satoja tunteita ja tuoksuja kukkatervehdyksillä ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Kotimaassa kukkatervehdyksiä toimittaa lähes 300 Interfloran kukkakauppaa. Interflora on maailmanlaajuisesti noin 140 maassa toimiva itsenäisten kukkakauppayrittäjien vapaaehtoinen organisaatio. Suomessa se on toiminut jo vuodesta 1927

*

Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia.

2 kommenttia artikkeliin ”Hajakuvia kirjailija Juhani Ahosta

  1. Kertaus on opintojen äiti.
    Juhani Aho tuli enemmän tututksi
    myös Soldan Brofeldtin Galleriassa,

    Rautatie ja Siihen aikaan Isä lampun osti
    tuli luettua useampaan kertaankin.

    Odotan kun kirjoitat blogissasi ”kolmio draamasta”.

    Eikö Pekka Brofeldt ollut Vaapakirkon
    saarnaaja?

  2. Kiitos kommentista Tuula! Juhanin veli Pekka lähti Ruotsiin pakoon nuorsuomalaisena ja poliittisena aktivistina 1900- luvun alkupuolella. Täällä vaikutti silloin lähes diktaattorin ottein muuan Bobrikov. Ruotsissa Pekka Brofeldt koki hengellisen herätyksen. Suomeen palattuaan hän asettui Kuopioon. Hän toimi helluntailaisten keskuudessa ja sai paljon vaikutteita Barratt- nimiseltä saarnamieheltä. Pekka on kirjoittanut paljon hengellistä kirjallisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.