Mökkielämää Suomusjärvellä – ei mennyt niin kuin Strömsössä

 Vajaa viisi vuotta sitten vietimme mökkilomaa heinä-elokuun vaihteessa vuonna 2017  Helsingin ja Turun puolivälissä sijaitsevalla Suomusjärvellä. Tällä kertaa teimme mökkivarauksen tori.fi kautta. Olimme myös puhelinyhteydessä mökin omistajaan ja kyselimme mökin ja sen ympäristön soveltuvuudesta liikuntarajoitteiselle. Kun sitten hyvässä uskossa teimme varauksen ja aikanaan saavuimme kesämökille, oli pettymyksemme aikamoinen. Rouva omistaja oli paikan päällä, kun sinne saavuimme. Minun rouvalta pääsi itku, kun hän kompuroiden pääsi perille mökin pihaan. Auton pysäköintipisteestä oli mökin luokse matkaa läpi kivien ja juurakoiden pari sataa metriä. Emme antaneet ensivaikutelmien kuitenkaan lannistaa, vaikka jouduimmekin mökin vuokraajalle toteamaan, ettei tämä ole lähellekään sitä, mitä meille luvattiin. Emme oikein voineet enää peruakaan, sillä meidän perästä oli myöhemmin tulossa tyttäremme läheisineen kahdesta eri taloudesta.

Idyllinen rantamaisema oli hieno juttu tällä kesämökillä.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Suomusjärven pitäjä on perustettu vuonna 1868. Se sijaitsee Varsinais-Suomessa ja on kuntaliitoksien myötä kuulunut Saloon 1.1.2009 alkaen. Naapureita ovat Karjalohja, Nummi-Pusula ja Sammatti. Karjalohja on minulle tullut tutuksi siitä, että sain siellä olla Aslak-kuntoutuksessa työpaikan puolesta muutamaan otteeseen. Nummi-Pusula oli meille kaikille tuttu sen kautta, että siellä meillä oli kesämökki edellisenä vuonna. Sammatti tuli nyt tutuksi, kun poikkesimme siellä tutustumassa siihen pikaisesti. Elias Lönnrot on sieltä kotoisin.

Autolta on noin 200 metriä matkaa mökille. Siinä oli juurakoita ja kiviä polulla. Sateella siellä oli liukkaita paikkoja.
Tässä on edelleen metsätaivalta kohti mökkiä.

Suomusjärven kirkko on rakennettu vuosina 1847-1849. Sen on suunnitellut E. Lohrmann. Rakennustyöt tehtiin puuseppä I. Lindströmin johdolla. Kirkko vihittiin käyttöön Mikkelinpäivänä 1850 Pyhän Mikaelin kirkoksi. Kirkko on hirsistä tehty. Alttaritaulun on maalannut R.W. Ekman vuonna 1866. Sen aihe on juuri näinä päivinä hyvin ajankohtainen, koska vietämme pääsiäisen aikaa, sillä se on Kristus Golgatalla. Kirkossa on istumapaikkoja 560 hengelle. Hautausmaa sijaitsee aivan kirkon lähellä.

 

Suomusjärven kirkko – kuva on visitsalo-sivuilta otettu.
Suomusjärven kirkkoa on kuvattu sisältä päin. Kuva Suomusjärviseura

Kesämökkimme oli nähnyt parhaat vuotensa kauan sitten. Vaikka se oli kulahtanut, niin oli siellä kuitenkin hyvä sauna. Mustikoita löytyi ihan mukavasti mökin läheltä metsiköstä. Maisemat järvelle olivat myös kauniit. Mökki soveltuu varmaan hyvin luontoharrastajalle, joka lintuja bongailee tai kalastelee ja on hyväkuntoinen. Mutta jos on vähänkin liikuntarajoitteinen, niin tämä on väärä paikka. Ei oikein onnistu rollaattorinkaan kanssa liikkuminen.

Keräilin mustikoita jonkin verran päivittäin.

Pääsimme tutustumaan melko epämiellyttävään eläimeen. Se oli kello viiden käärme. Joka illan suussa se oli laiturilla samaan aikaan köllöttelemässä. Se ei noteerannut, kun minä heittelin sitä männyn kävyillä saunan rappusilta. Minun piti ottaa ämpärillinen vettä rantavedestä ja heittää se käärmeen päälle, niin se meni veden mukana järveen. Huomasin eilen vasta valokuvasta, että näitä iljetyksiä olikin kaksi. Vaikka niitä tuli vähän kävyillä ja vedellä kiusattua, niin seuraavana päivänä nähtiin taas! Kaveria ei jätetä, olivat ne päättäneet. En uskaltanut niiden kanssa vedessä kaveerata, sillä taidan olla sen verran säikky, ettei uimisesta saattaisi mitään tulla, kun käärmeen pää kohti uisi.

Kaksi köllöttäjää on laiturilla aurinkoa ottamassa.

Kävimme mökiltä käsin tutustumassa Muurlan lasin tuotteisiin yhtenä päivänä. Kerran kävimme syömässä Lahnajärven taukopaikalla muutaman kilometrin päässä Suomusjärveltä vanhaa Turun tietä Helsingin suuntaan. Jossakin vaiheessa poikettiin myös Nummi-Pusulan puolella vanhan Turuntien varressa olevaan Kasvihuoneilmiöön. Siellä löytyy vaikkapa mitä. Meillä on vielä käytössä sieltä ostettu emalinen uunivuoka. Aina kun sen uuniin heitän, niin muistuu ostopaikka mieleen.

Lahnajärven taukopaikka on kuvassa. Täällä taisi sijaita maamme ensimmäinen vesipuisto. Kuva on ollut Salon seudun sanomissa lokakuussa 2015.

Suomusjärven pitäjänruoaksi valittiin 1980-luvulla koostumus, joka käsittää perunajauhoista tehdyn pannukakun, sisälmyksistä tehdyn pylssoosin ja jälkiruokana on kräämi. En tiedä, miten tuolla, mutta jossakin kräämi tarkoittaa kiisselin ja keiton välimuotoa. Sitäkään en tiedä, mitä sisämyksiä pylssoosi käsittää, mutta veikkaan, että aivan samoja aineksia käytetään Kiuruveden ja Pohjois-Savon mykyrokassa.

”Vessaan mee, vessaan mee juosten” taidetaan laulaa jossakin laulussa ulkomaan kielellä. Sinne vie reitti viettävää maastoa pitkin juurakoiden ja kivien.

 

Tässä on vielä näkymää pihatienoosta. Kyllä oli reitti vessaan sateella liukas.
Saunan rappusilta aina näki, jotta onko kello viiden maissa laiturilla köllöttelijä.

Saimme tästä vähän oppia tulevien vuosien mökkivaraamisten suhteen. ”Ei sikaa säkissä”-sääntö pätee mökin vuokrauksessa myös. Parempi on myös valita sellainen vaihtoehto, jossa vuokraaja kuuluu johonkin ryhmittymään. Täytyisi varmaan käydä ottamassa oppia Strömsö-nimisestä paikasta. Mistä sitten taas tiedän, mikä on oikea? Suomessa löytyy ainakin kolme samannimistä paikkaa. Vähän narrasin. Tiedän, että telkkarin Strömsö on Vaasan Västervikissä. Sinne pitää ottaa hyvät videot mukaan ja kuvata salaa, meneekö kaikki siellä  niin hyvin, kuin sanotaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.