Iisalmea ikuistettuna vanhoissa kuvissa

Palaan varmasti vielä muutamia kertoja blogeissani Iisalmeen. Olenhan siellä neljällä eri vuosikymmenellä itsekin vieraillut. Muutamia kertoja meillä oli kesämökkikin sieltä läheltä joksikin aikaa vuokrattu, mutta pääsääntöisesti olimme appivanhempien Aunen ja Ollin luona Hernejärvellä. Kyseisestä kylästä on matkaa Lapinlahdelle, Sonkajärvelle ja Iisalmen keskustaan kuhunkin melko tasan 20 km matkaa. Hernejärvi on aktiivinen ja elinvoimainen kylä. Muualla on kouluja lopetettu, mutta Herniksen koululla opetus jatkuu. Oppilaita on yli 70 ja vakituisia opettajia on neljä. Siellä on luokka-asteet 1-6.

Tämänkertaiset kuvani Iisalmesta ovat ajalta ennen minun käyntejäni siellä. Näiden kuvien myötä jotkut lukijoista saattavat muistaa joitakin asioita hajakuvien pohjalta, mutta historian havinaa näissä on myös meille kaikille. Lähdetään liikkeelle siitä ajasta, kun isä lampun osti. Sitähän meille on myös kirjassaan Juhani Aho aikanaan sanoin kuvannut.

 

Tässä vietetään Savo-Karjalaisen osakunnan kesäjuhlia Iisalmessa Koljonvirralla vuonna 1899. Kuvan on ottanut M.Ch. Samsonov ja se on peräisin Museoviraston kuvakokoelmista.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

 

Iisalmen Pyykkihuoneen huuhtelurakennus on kuvassa pyykkäreineen. Se sijaitsi Paloisvirralla. Tämä kuva on aivan 1900-luvun alkupuolella otettu. Kuvassa edessä viides oikealta on pyykkäri Miina Immonen. Viides vasemmalta on Pyykkihuoneen hoitaja Hilma Keinänen. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Koljonvirran tienoota on käynyt vuonna 1907 kuvaamassa suuresti arvostettu valokuvaaja Signe Brander. Yleensä hän otti kuvia Helsingistä. Tämä kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Iisalmen maaseurakunnan kirkon tapuli on kuvassa 1930-luvulla. Se on rakennettu vuonna 1756. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Tässä on onnellisen näköinen mies. Hän on seppä Pirttiaho. Hän on Iisalmen viinakaupan ensimmäinen asiakas kieltolain kumoamisen jälkeen. Viinakauppa avautui 5.4.1932 klo 10.00. Pirttiaho esittelee ilmaista pulloa. Hän oli ollut jonossa koko yön saadakseen tämän luvatun palkinnon. Kuvan on ottanut Kimy-kustannus. Se löytyy Museoviraston kuvakokoelmista.

.
Alkoholijuomia koskeva kieltolaki oli meillä Suomessa voimassa vuosina 1919-1932. Silloin ei saanut myydä, eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Viinan kotipoltto oli kielletty jo aiemmin, vuonna 1886. Suora seuraus kieltolaista oli, että alkoholia alettiin salakuljettaa ulkomailta. Paljon oli varmastikin eri puolilla Suomea korpikuusien alla omavaraistalouteen perustuvaa väkijuoman valmistusta.  Joulukuussa 1931 pidettiin kansanäänestys. 70 % äänestäneistä äänesti kieltolain kumoamisen puolesta.

Tämänkaltainen on ollut vuonna 1937 Iisalmen Liikenne OY:n linja-auto. Merkki on Chevrolet ja kuvan on ottanut Aarne Pietinen. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Tässä on moottorihinaajia Luuniemen telakan rannassa vuonna 1971. Hinaajien nimet ovat Onkivesi, Nerkoo ja Pekka. Elias Purhonen on tämän kuvan ikuistanut. Se löytyy Lustolta Suomen Metsämuseosta.

Viime kesänä Sulkavalla käydessämme näin mielenkiintoisen vertailun uiton ja rekka-auton tukkinippujen kuljetuksesta. Jos koko matka päästään tekemään vesitse, kuten esimerkiksi Sulkavalta Lappeenrantaan tai Joutsenoon puunjalostustehtaalle, niin yksi hinaaja pystyy vetämään 800 rekkakuorman verran kerralla.

Iisalmen kaupungin keskustaa talviseen aikaan vuosien 1969-1986 välillä on kuvannut Teuvo Kanerva. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Tässä on niin sanottu Lättähattu asemalaiturissa Iisalmessa vuonna 1983. Veturinkuljettaja Veikko Rusanen seisoo junan vieressä. Kuvan on ottanut Mika Huttu ja se löytyy Suomen Rautatiemuseon kokoelmista.

Dm6 ja Dm7 ovat VR:n käyttämiä Valmetin vuosina 1954-1963 valmistamia dieselmoottorivaunuja eli kiskobusseja. Kansankielellä näitä kutsuttiin lättähatuiksi. Viimeiset lättähatut poistuivat matkustajaliikenteestä vuonna 1988. Vielä niitä liikkuu erilaisessa museojunatoiminnassa jonkin verran.

”Junailijan pilli ilimoo ja viilsi – ilimoo jo viilsi, rautakylkikukko kiskoilla kiisi- lentävä kalakukko”. Esa Pakarisen laulama ”Lentävä kalakukko” ei ollut sama kuin lättähattu. Laulu ja myös elokuva on vuodelta 1953. Tämä juna tarkoitti 1950-luvulla Helsingin ja Kuopion välillä kulkevaa päiväpikajunaa.

Tässä on muutamia mainoksia, joissa on näkyvissä upeita tarjouksia! Katso ja klikkaa!

*

Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia

*

Vallila on suomalainen sisustus- ja tekstiilialan perheyritys, joka on perustettu Helsingin Vallilaan vuonna 1935. Mallisto uudistuu kahdesti vuodessa. Se on aina sekä ajankohtainen että leimallisesti vallilalainen: rohkea, värikäs ja eri tyyleillä leikittelevä. Mallisto kattaa astiat, tapetit, sekä sisustus- että käyttötekstiilit aina metritavarasta suihkuverhoihin ja torkkupeittoihin asti, sillä kodin jokainen nurkka on erinomaisen muotoilun arvoinen – tai kuten vallilaisilla on tapana sanoa – Vallilaa vaille valmis. 

*

Kesällä vietetään paljon juhlia eri puolilla Suomea. Joskus sattuu vaan käymään niin, että menee päällekkäin synttärit ja rippijuhlat tai muuta vastaavaa. Silloin on todella hyvä olemassa tämä Interfloran palvelumuoto ostaa kukat ja yllättää sankari! Interflora on Suomen johtava kukkatervehdysten toimittaja. Interflora välittää päivittäin satoja tunteita ja tuoksuja kukkatervehdyksillä ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Kotimaassa kukkatervehdyksiä toimittaa lähes 300 Interfloran kukkakauppaa. Interflora on maailmanlaajuisesti noin 140 maassa toimiva itsenäisten kukkakauppayrittäjien vapaaehtoinen organisaatio. Suomessa se on toiminut jo vuodesta 1927.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.