Gunnar Höckert voitti olympiakultamitalin 5000 metrin juoksussa Berliinin olympiakisoissa vuonna 1936. Hänen aikansa 14.22,2 oli uusi olympiaennätys. Keravalainen Lauri Lehtinen hävisi hänelle vähän alle kolme sekuntia. Suomelle odotettiin kolmoisvoittoa, mutta Ilmari Salminen kaatui vajaa kaksi kierrosta ennen maalia ja menetti mahdollisuutensa päästä mitaleille. Paavo Nurmi istui katsomossa ja näytteli juoksijoillemme aikoja. Tavoiteaika oli ollut 14.30,0 ja sehän alitettiin. Suomen joukkueen johto Armas Valsteen johdolla olisi halunnut, että Gunnar Höckert olisi näissä kisoissa juossut 1500 metriä tämän viisitonnisen sijaan. Gunnar halusi juosta juuri tämän matkan ja piti päänsä. Samaa mieltä oli ollut myös Paavo Nurmi. Sehän kannatti.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Gunnar Mikael Höckert syntyi 12.2.1910 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Nya svenska läroverket-nimisestä koulusta vuonna 1932. Gunnarin isä Mikael työskenteli konsulina ja pankkiirina. Äiti oli kotoisin Salon tienoilta ja oli nimeltään Walborg Emilia omaa sukua Lindegren. Lapsia he saivat 5 tyttöä ja 3 poikaa. Gunnar sairasti malarian 10 vuotta vanhana ja se oli lähellä viedä hänen hengen. Hänellä oli myös niin heiveröiset jalat, että hän joutui pitämään nilkan vahvistimia. Tappelemaan hän kuitenkin hyvin pystyi kaksoisveljensä Larsin kanssa. Gunnar teki aamuisin 12 kilometrin juoksulenkin ja melko usein hän myöhästyi sen johdosta koulusta.
Gunnar Höckertin elämä oli värikäs ja vaiherikas. Hänestä voisi vielä joku tehdä elokuvan, sillä niin paljon hänen elämässään ehti lyhyellä aikaa tapahtua. Rikas oli perhekin niin varallisuudelta kuin lapsimäärältäkin. Ernst Mikael Höckertillä oli pankkiiriliike Esplanadilla ja kotona elettiin sen säädyn mukaista elämää. Isä oli myös Kolumbian konsuli. Lasten harrastuksiin kuuluivat purjehdus, ratsastus, tennis ja myöhemmällä iällä myös autourheilu. Yleisurheilu oli sivistyskodin pojalle tuohon aikaan melkoisen harvinaista. Gunnarin isä oli hänen juoksuharrastustansa vastaan. Siitä huolimatta hän asetti juoksun purjehtimisen edelle. Myöhemmin Gunnar kertoi saaneensa purjehtimisesta henkistä vahvuutta.
Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Gunnar lähti opiskelemaan Hankeniin eli ruotsalaiseen kauppakorkeakouluun. Sieltä hän valmistui ekonomiksi vuonna 1936. Hän työskenteli Oy Electroluxissa 1934-1935 ja Mercantile Oy:ssä vuodet 1935-1936 sekä sen jälkeen Kapselo Ab:ssa prokuristina. Varusmiespalveluksen Gunnar suoritti vuosina 1932-1933.
Urheilijana Gunnar edusti Idrottsklubben -32 seuraa. Valmentajana hänellä oli Runar Hällsten. Ensi alkuun Gunnar treenaili 1500 metrin juoksua. Vuonna 1934 hän kehitti erikoisesti nopeutta. Treenikaverina hänellä oli Sam Skurnik. Hän olisi ollut myös varteenotettava juoksija Berliinin olympialaisissa, mutta juutalaisuutensa vuoksi hän ei uskaltanut niihin kisoihin lähteä. Yhdessä he Gunnarin kanssa tekivät kovia harjoituksia Eläintarhan kentällä Helsingissä myös olympiakisojen alla. Oli kovia vetotreenejä, joissa Sam toimi jäniksenä.
Paavo Nurmen mielestä Gunnar Höckert oli 1930-luvun lahjakkain suomalaisurheilija. Berliinin olympialaisten jälkeen hän juoksi kolme maailmanennätystä, tosin hieman harvemmin juostavilla matkoilla 3000 m juoksua lukuun ottamatta. Tämä ennätys tuli 16.9.1936 Tukholmassa ajalla 8.14,8. Vähän myöhemmin syyskuussa 2 mailin ennätys meni rikki myös Tukholmassa ajalla 8.57,4. Tästä kului jonkin aikaa, niin Malmössä hän sivusi ME:tä 2000 metrillä eli aika oli 5.21,8.
Vaikka Gunnarin isä oli vastustanut hänen juoksijauraansa, niin ei hän enää Berliinissä niin karseasti katsonut poikansa juoksua. Hän oli ensimmäisten joukossa kentällä Gunnaria onnittelemassa. Saksan kielen taitajana hän oli vain huutanut järjestysmiehille ”Ich bin der Vater, ich bin der Vater”. Kisojen jälkeen poika sai isältään lahjaksi auton.
Berliinin kisojen jälkeen Gunnar Höckert sairastui nivelreumaan ja pikku hiljalleen hän lopetti juoksemisen. Tämä sairaus oli ollut tuttu myös Volmari Iso-Hollolle, Lauri Lehtiselle, Ville Ritolalle ja jonkin verran myös Paavo Nurmelle. Jatkossa Gunnarin energia kohdistui kirjanpitäjän työhön. Vuonna 1939 konttoripäällikkö Höckertiä ei kutsuttu ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Niinpä hän ilmoittautui talvisotaan vapaaehtoisena, koska hän halusi puolustaa isänmaataan.
Tämä hieno värikuva on ollut Spiegel-lehdessä. Tässä on Berliinin 1936 olympiakisojen 5000 metrin voittaja Gunnar Höckert.
Gunnar Höckert oli iloinen, välitön ja esiintymiskykyinen mies, josta tuli kansansuosikki. Häntä kuvattiin rohkeaksi ellei ihan peräti uhkarohkeaksi. Höckert toimi Jalkaväkirykmentti 10:ssä joukkueenjohtajana osallistuen mm. Summan torjuntataisteluihin Marjapellonmäellä. Gunnar oli suuri taistelija juoksuradalla ja niin myös isänmaan puolustamisessa. Hän oli sodassa yhden päivän aikana tuhonnut jopa kolme vihollisen hyökkäysvaunua. Vänrikki Höckert sai surmansa panssarivaunun konepistoolin suihkeesta Johanneksen pitäjässä Karjalankannaksella Karhulan kylän Kinnassaaren lähellä yhtä päivää aikaisemmin, kun hän olisi täyttänyt 30 vuotta. Kerrotaan, että juuri ennen kaatumistaan hän pyrki ulos valtaamastaan panssarivaunusta, jonka ammusvaraston hän oli ampunut tyhjäksi. Gunnar oli saanut sodassa lempinimen ”tankintappaja”. Se kertoo paljon hänen rohkeudestaan.
Gunnarin kilpakumppani Lauri Lehtinen lahjoitti oman vuonna 1932 Los Angelesissa voittaman olympiakultamitalin talvisodassa haavoittuneelle Matti Mäkiselle. Sen hän teki kunnioittaakseen tällä tavoin Gunnar Höckertin muistoa.
Gunnar Höckert siunattiin haudan lepoon Hietaniemen vanhassa kappelissa 23.2.1940. Kaatumispäivähän oli 11.2.1940. Siniristilippu ja valkeat liljat koristivat suurjuoksijan arkkua. Hautajaisiin osallistui paljon väkeä, eivätkä he kaikki mahtuneet pieneen kappeliin. Hautajaisissa oli omaisten lisäksi paikalla mm. olympiavoittaja Lauri Lehtinen, hallitussihteeri Urho Kekkonen ja kapteeni Lauri ”Tahko” Pihkala. Gunnaria ei haudattu sankarihautausmaalle, vaan sukuhautaan.
Mainittavaa on, että Gunnarin kaksoisveli Lars kaatui 26.6.1944 Juustilassa Kannaksella. Toinen veli Bertel selvisi sodasta hengissä, mutta haavoittui sirpalesateen iskettyä kasvoihin.
Mikäli haluat kuunnella Arto Terosen ja Jouko Vuolteen toimittamasta sarjasta Kiveen hakatut – Gunnar Höckert, niin se onnistuu oheisesta linkistä:Kiveen hakatut: Gunnar Höckert | Yle Areena – podcastit
Laitan vielä elävää kuvaa siitä, kun ruotsalainen keskimatkojen huippujuoksija Gunder Hägg juoksee Suomessa. Samalla reissulla hän käy laskemassa seppeleen Gunnar Höckertin haudalle. Lyhytfilmi on tässä: Gunder Hägg juoksee | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Vähän mainoksia tähän loppuun! Katso ja klikkaa!
Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia.
*
Vallila on suomalainen sisustus- ja tekstiilialan perheyritys, joka on perustettu Helsingin Vallilaan vuonna 1935. Mallisto uudistuu kahdesti vuodessa. Se on aina sekä ajankohtainen että leimallisesti vallilalainen: rohkea, värikäs ja eri tyyleillä leikittelevä. Mallisto kattaa astiat, tapetit, sekä sisustus- että käyttötekstiilit aina metritavarasta suihkuverhoihin ja torkkupeittoihin asti, sillä kodin jokainen nurkka on erinomaisen muotoilun arvoinen – tai kuten vallilaisilla on tapana sanoa – Vallilaa vaille valmis.
Partioaitta palvelee luonnossa liikkuvia ympäri Suomen. Partioaitan valikoimassa olevissa tuotteissa korostuu toiminnallisuus, pitkäikäisyys, ympäristöystävällisyys ja huollettavuus.