Tässä on lisää Iisalmen historiaa kuvien kautta

Entisen anoppilan tienoilla Hernejärvellä Iisalmen Itäkeskuksessa 20 km Citystä väkeä vielä riittää. Maaltapako taitaa olla hiipumassa. Vakituisia asukkaita on noin 560, joista 16 % on alle 15 vuotiaita lapsia ja nuoria. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Hernejärvelle rakennettu peräti 41 uutta taloa.

Sourunsalon myymäläauto oli tuttu näky Hernejärvellä. Kuva on ollut Savon Sanomissa.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Juhani Ahon lapsuuden koti Mansikkaniemessä. Kyseessä on ollut pappila. Kuva on otettu vuosien 1865-1876 välillä. Se on peräisin Museoviraston kuvakokoelmista.

Juhani Ahon isä oli Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja äiti Karolina Fredrika Emelie Snellman. Oli pappilassa vilinää, sillä heille syntyi 10 lasta. Isä Theodor toimi Iisalmen emäseurakunnan pappina 55 vuotta. Mansikkaniemen pikkupappilassa Koljonvirralla sai Juhani viettää varhaisvuotensa.

Kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim on kylpylälomalla Runnilla kesällä 1919. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Runnin kylpylä on perustettu vuonna 1904. Jo 1700-luvun lopulla hakeutui paikalle vieraita aina ulkomaita myöten kuultuaan maineikkaasta terveysvesilähteestä. Viitisen kesää sitten olen minäkin vaimoni kanssa muutaman päivän Runnilla viettänyt. Eipä tullut juoduksi Runnin kuuluisaa ruostevettä.

Kuorma-auto ja neljä ihmistä on Peltosalmen lossilla 29.6.1936. Kuva on Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmista.

Peltosalmessa tapahtui 2.1.1951 linja-autoturma jäätien petettyä. Linja-auto vajosi jäihin ja yhdeksän matkustajaa hukkui. Auto oli tulossa Runnilta Iisalmeen aamulla klo 6.40. Matkustajat olivat lähiseudun asukkaita kaupunkimatkalla Iisalmeen. Lossi oli juuttunut tuona aamuna Peltosalmessa oleviin jäihin. Linja-auton kuski päätti ylittää salmen aikaa säästääkseen jäätietä pitkin.  Jäätie oli viitoitettu, muttei sitä oltu virallisesti avattu. Jään vahvuus oli vain 22 cm. Määräysten mukaan vahvuuden tuli olla 40-45 cm. Henkilöautoja oli jo kulkenut salmen yli ja kuski päätti seurata niiden jälkiä ja  esimerkkiä. Linja-autossa oli 28 istumapaikkaa ja auto oli lähes täynnä. Kuljettaja kehotti matkustajia kävelemään salmen yli. Osa matkustajista nousikin pois autosta, mutta kovan 25-asteisen pakkasen vuoksi moni jäi lämpimään autoon. Auto pääsi noin puoliväliin salmea, kun jää alkoi pettää. Auton etuosassa olleet viisi matkustajaa ja kuljettaja pelastautuivat etuovesta jäälle ja veteen. Etuosa vajosi nopeammin ja takaovelle oli melkoinen ylämäki veden ja jäiden tulviessa sisään. Auto upposi noin kymmenessä sekunnissa ja vajosi 6,5 metriseen veteen pehmeään pohjaliejuun.

Tässä on muistomerkki linja-autoturmassa vuonna 1951 Peltosalmen lossin viereisellä jäätiellä hukkuneiden uhrien muistoksi.

Onnettomuuden uhrit haudattiin yhteishautaan Iisalmen maaseurakunnan kirkon hautausmaalle. Peltosalmi oli tuohon aikaan Savon vilkkain lossipaikka. Sillan rakentaminen oli ollut vireillä 60 vuotta. 168 metriä pitkä silta valmistui vuonna 1956.

Iisalmen puulaakihiihtojen voittajajoukkue vuonna 1936 oli Enso Gutzeitin porukka. Kuva on Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmista.

 

Matti on saanut puuhevosen lahjaksi. Kuva on Iisalmen maalaiskunnasta Niemisen kylältä. Kuva on otettu vuosien 1940-1941 aikana. Kuva on peräisin Museo leikki- kokoelmasta.

 

Koivukuja johtaa kohti Iisalmen yhteislyseota. Kuvan on ottanut Emil Vesterinen huhtikuussa  1942. Se on peräisin Lustosta Suomen Metsämuseosta.

 

Miehiä rannalla on kuvannut Iisalmessa Matti Poutvaara. Kohde on kaupungin uimarannan välittömässä läheisyydessä. Ajankohtaa ei ole tiedossa, mutta itse veikkaan 1950-lukua. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Matti Poutvaara on kuvannut Rantakatua Iisalmessa vuonna 1971. Keskellä oleva talo Rantakatu 8 on valmistunut 12.7.1963. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Nuorisotaloa on vuonna 2006 kuvannut Soile Tirilä. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

 

Sonnan kiäntöä ja viäntöä Hernejärvellä 1990-luvun alkupuolilla. Sen muistan, että tuona kesänä oli paljon kärpäsiä. Olisin päässyt paljon helpommalla, jos olisin pyytänyt pari poliitikkoa puhumaan pienviljelijöille.

Historian havinoiden jälkeen muistelen vielä sitä lähihistoriaa, kun anoppila vielä oli Hernejärvellä. Muistan, että kauppa-auto saapui Hernejärven koululle kerran viikossa. Siitä on noin parisataa metriä matkaa käveltävänä. Vuosia olivat anoppi ja appiukko kauppa-auton asiakkaita. Kun iän myötä alkoi askel ja ostoskassi enemmän painaa, niin ystävällinen myymäläautokauppias alkoi ajaa auton aivan pihapiiriin. Se oli palvelua parhaimmillaan. Oheisessa linkissä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000421188.html   on Iltasanomien artikkeli koskien juuri sitä anoppilan tienoota.

Tässä on muutamia upeita tarjouksia! Katso ja klikkaa!

*

Lindex on yksi Euroopan johtavista muotiketjuista. Sen liikeidea on tarjota inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia naiselle. Valikoimaan kuuluu useita eri kokonaisuuksia, kuten naisten alusvaatteita, naistenvaatteita, lastenvaatteita ja kosmetiikkaa. Lindexillä on usein erilaisia kampanjoita, jotka sisältävät hienoja tarjouksia. He ovat myös sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisesti valmistettua muotia

*

Vallila on suomalainen sisustus- ja tekstiilialan perheyritys, joka on perustettu Helsingin Vallilaan vuonna 1935. Mallisto uudistuu kahdesti vuodessa. Se on aina sekä ajankohtainen että leimallisesti vallilalainen: rohkea, värikäs ja eri tyyleillä leikittelevä. Mallisto kattaa astiat, tapetit, sekä sisustus- että käyttötekstiilit aina metritavarasta suihkuverhoihin ja torkkupeittoihin asti, sillä kodin jokainen nurkka on erinomaisen muotoilun arvoinen – tai kuten vallilaisilla on tapana sanoa – Vallilaa vaille valmis. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.