Kirjoitan jo toista kertaa blogia keravalaisesta juoksijasuuruudesta Volmari Iso-Hollosta. Tämä teksti poikkeaa vain vähän aikaisemmin tekemästäni. Olen keskittämässä blogejani tälle WordPressin pohja-alustalle. Meiltä täältä Järvenpäästä on noin kymmenisen kilometriä matkaa sinne, missä olympiavoittaja asui aikanaan naapurikaupungissa. Häntä on nimitetty urheilukenttien gentlemaniksi. Volmari oli 1930-luvun paras estejuoksija maailmassa.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Vomma oli juoksijamme lempinimi. Häntä kutsuttiin myös Hollolan Rajuksi. Volmari syntyi Ylöjärvellä 5.1.1907. Siellä hän asui elämänsä ensimmäiset kolme vuotta ennen muuttoaan Keravalle, jossa hän sitten asui koko loppuelämänsä. Hän oli lapsikatraan toiseksi vanhin lapsi viiden joukosta ja samalla myös ainoa poika.
Vomma harrasti nuorena poikana hiihtoa, voimistelua ja nyrkkeilyä. Yleisurheilusta häntä kiinnosti alkuun korkeus- ja pituushyppy, joissa lajeissa hänen kimmoisuudestaan oli hyötyä. Armeija-aikaan Volmari siirtyi vasta tosissaan juoksun pariin. Siellä asiantuntevat kykyjenhavainnoitsijat huomasivat Vomman lahjakkuuden. Hän oli tavattoman innostunut luonnonjuoksija. Tämän huomion jälkeen hänestä kehkeytyi menestyksekäs juoksija kaikille matkoille 400 metrin ja maratonin väliltä.
Volmari Iso-Hollon urheiluseurat olivat Keravan Veikot, Helsingin Toverit, Keravan Urheilijat ja Helsingin Kisa-Veikot. Vomma oli urheiluaikanaan 176 cm pitkä ja painoi 64 kg noin keskimäärin.
Volmari Iso-Hollo voitti 3000 metrin estejuoksussa kultaa Los Angelesin olympialaissa vuonna 1932 ja hän uusi voittonsa Berliinissä neljä vuotta myöhemmin 1936. Voittajan aika Losissa oli 10.33,4. Se näyttää näin vuosikymmeniä jälkeen päin erittäin huonolta ajalta. Tämä selittyy sillä, että Volmaria ja kaikkia muitakin kärkijuoksijoita juoksutettiin yksi kierros liikaa. Virallinen kierrosten laskija seurasi samaan aikaan kiinnostuneena kymmenottelun seiväshyppyä ja niin taisivat tehdä kaikki muutkin, koska kellojen soitto unohtui viimeiselle kierrokselle oikeaan aikaan. Tämä ei Volmarille aiheuttanut suurta tuskaa loppukirin suhteen, sillä tässä vaiheessa hän johti kisaa ylivoimaisesti 80 metrillä.
Matka Amerikkaan oli melkoisen väsyttävä. Ensin mentiin laivalla Tukholmaan, josta sitten matkattiin junalla Göteborgiin. Sieltä alkoi uuvuttava useita viikkoja kestänyt laivamatka New Yorkiin. Laivalla jotkut kykenivät vähän treenaamaan. Siellä pystyi vähän hyppimään ja juoksuaskelia ottamaan. Voimisteluliikkeitä saattoivat sen alan urheilijat tehdä. Painijat saattoivat myös ehkä kyetä vähän harjoittelemaan. Suomen paras moukarinheittäjä Ville Pörhölä harmitteli, kun ei kukaan ollut tajunnut ottaa sataa moukaria mukaan, että hän olisi vähän voinut heittoja harjoitella Atlanttiin, kun tila laivassa ei olisi riittänyt. Ruotsin olympiajoukkue meni ja tuli samalla laivalla kuin suomalaiset. New Yorkista matka jatkui junalla läpi Pohjois-Amerikan erittäin helteisissä olosuhteissa. Ville Pörhölän mukaan parasta junamatkassa oli ollut amerikkalainen kirnupiimä, kun siinä oli vielä voitakin jäljellä.
Volmari Iso-Hollon piti juosta Losissa sileät 5000 m ja 10 000 m. Siellä hänet määrättiin viiden tonnin sijasta juoksemaan 3000 metrin esteet. Hän oli vain kerran aikaisemmin juossut tämän matkan. Mehän tiedämme, että tämä valinta osui ihan nappiin, Siinä kävi niin hienosti, että tuli kultamitali.
Berliinin olympiakisoissa Volmari Iso-Hollon voittoaika estejuoksussa oli uusi upea maailmanennätys 9.03,8. Kaikki mitalistit saivat kutsun valtakunnan kanslerin illalliselle. Iso-Hollo ja pronssimitalisti saksalainen Alfred Dompert sinne saapuivatkin. Hopeamitalisti Kaarlo Tuominen oli kuitenkin eksynyt matkalla. Eipä tiennyt Volmari vielä silloin istuessaan Adolf Hitlerin oikealla puolella, millainen diktaattori ja tyranni oli tästä miehestä tuleva.
Hugo Sundström on ottanut kuvaa Eteläsatamassa 14.8.1936. Berliinistä on saapunut laivalla urheilijoita. Tässä mitalistit ovat saamassa autokyydin satamasta. Autonkuljettajan takana istuvat Ilmari Salminen ja Volmari Iso-Hollo.
Kultamitalin lisäksi Volmari Iso-Hollo voitti Los Angelesissa hopeaa 10 000 metrin juoksussa. Kympin voitti puolalainen Janusz Kusocinski. Pronssi tuli Suomeen Lauri Virtasen tuomana. Berliinissä Volmari oli mukana 10 000 metrin juoksun suomalaisessa kolmoisvoitossa nappaamalla pronssia. Ilmari Salminen voitti kultaa ja Arvo Askola hopeaa. Mitalimäärissä Vomma pääsi samaan kuin Lasse Viren sitten 40 vuotta myöhemmin samoilla alueilla, mutta mitalin väreissä Lassella oli kaksi kirkkaampaa enemmän.
Volmari Iso-Hollolla oli vielä suuri tavoite pärjätä Helsingin olympialaisissa vuonna 1940. Nämä kisat sitten kuitenkin sodan vuoksi jouduttiin peruuttamaan.
Vuonna 1933 Volmari Iso-Hollo juoksi Lahdessa 3000 metrin esteiden maailmanennätyksen ajalla 9.09,4. Iso-Hollon vahvuutena juoksussa oli monipuolisuus. Hän oli määrätietoinen ja oppivainen harjoittelija. Hän oli myös taktisesti kova kilpailija. Talvisin hän harjoitteli Keravalla ratakiskojen välissä, koska siellä oli ensimmäisenä lumetonta.
Volmari Isohollon ennätykset eri juoksumatkoilla olivat seuraavat:
400 m 51,6 vuonna 1933
800 m 1.58,2 vuonna 1931
1000 m 2.28,7 vuonna 1933
1500 m 3.54,3 vuonna 1936
3000 m 8.19,6 vuonna 1933
5000 m 14.18,3 vuonna 1932
10000 m 30.12,6 vuonna 1932
maraton 2.53,32 vuonna 1940
3000 m esteet 9.03,8 vuonna 1936
Olympiakisojen jälkeen Volmari Iso-Hollo alkoi kärsiä reumatismista, mutta hän jatkoi kilpailua vuoteen 1945 saakka. Hänen urheilu-uransa katkesi käytännössä kuitenkin talvisodan syttymiseen. Volmari palveli talvi- ja jatkosodassa maatamme kersanttina viestijoukoissa.
Kansakoulun käymisen jälkeen Volmari Iso-Hollo työskenteli Keski-Uusimaa lehdessä kirjaltajana. Siellä hän sai lempinimen ”lentävä kirjanpainaja”. Työura jatkui sitten muun muassa Alkon varastomiehenä ja vahtimestarina sekä konttoristina. Sen jälkeen hänestä tuli vuonna 1932 liikuntaneuvoja aina vuoteen 1961 saakka. Työura päättyi 1960-luvulla pahentuneeseen reumaan. Sairauden alkuperä on lienee tapahtunut Brasilian kilpailumatkalla vuonna 1934 sairastetusta lievästä malariasta ja nivelreumasta. Tätä taustaa vasten vuonna 1936 voitettu kulta esteissä maailmanennätyksellä ja pronssi kymppitonnilla nousee arvossaan vielä korkeammalle.
Keravalla on vuosittain järjestetty yleisurheilukilpailut Volmari Iso-Hollon muistoksi. Kaupunki on muistanut Vommaa myös patsaalla, joka on pystytetty lähelle Keravan rautatieasemaa. Sen on veistänyt Erkki Kannosto. Sijoituspaikan nimeksi tuli Iso-Hollon aukio. Keravalta löytyy myös Iso-Hollon kuja ja kauppahalli Volmari. Näinpä urheilukentän lähellä Volmarin hoivakodinkin noin kuukausi sitten.
Tässä vietetään kotiseutujuhlaa Keravan kauppalassa vuonna 1967. Kuvan on tuolloin ottanut Kalle Kuittinen. Heti edessä vasemmalla on urheilijalegenda Volmari Iso-Hollo. Hänen takana keskellä on kauppalan tekninen johtaja Viljo Tikka. Juhlat pidettiin Yli-Heikkilän pihamaalla Museopolku 1.
Jos haluat kuulla Arto Terosen ja Jouko Vuolteen 29 minuuttisen ohjelman Kiveen hakatut – Volmari Iso-Hollo, niin klikkaa oheista linkkiä Volmari Iso-Hollo | Yle Arenan – poddar
Volmari Iso-Hollon elämä päättyi 23.6.1969 Heinolassa. Hän oli tuolloin 62-vuotias. Heinolassa sijaitsi tuohon aikaan reumasairaala. Siellä minunkin isä joutui jo 1950-luvulla sairautensa johdosta vierailemaan.
Loppuun vähän mainoksia, joita pääset katsomaan, kun klikkaat kuvaa.
Tämä on todella yksinkertaisen helppo tapa lähettää kukkia valtakuntamme toiseen päähän tai vaikkapa mihin. Kokeilepa joskus! Kesällä vietetään paljon juhlia eri puolilla Suomea. Joskus sattuu vaan käymään niin, että menee päällekkäin synttärit ja rippijuhlat tai muuta vastaavaa. Silloin on todella hyvä olemassa tämä Interfloran palvelumuoto ostaa kukat ja yllättää sankari! Interflora on Suomen johtava kukkatervehdysten toimittaja. Interflora välittää päivittäin satoja tunteita ja tuoksuja kukkatervehdyksillä ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Kotimaassa kukkatervehdyksiä toimittaa lähes 300 Interfloran kukkakauppaa. Interflora on maailmanlaajuisesti noin 140 maassa toimiva itsenäisten kukkakauppayrittäjien vapaaehtoinen organisaatio. Suomessa se on toiminut jo vuodesta 1927.
Jos sinulle on kertynyt useita lainoja, niin kannattaa harkita yhdistelylainaa, jota ohessa esitellään. Lainat yhdistämällä voi saavuttaa satojen eurojen säästöt joka kuukausi. Suomen yhdistelylaina.fi on 100 % kotimainen palvelu, joka kilpailuttaa puolestasi jopa 30 pankin ja rahoituslaitoksen korot. Hakemus käsitellään välittömästi ja saat lainarahat tilillesi parhaimmillaan heti saman päivän aikana. Lainahakemus on ilmainen eikä sido sinua mihinkään, joten hae rohkeasti yhdistelylainaa.
Tässä on mahdollisuus tutustua Vallilan verhoihin ja mattoihin sekä muihin sisutustuotteisiin. Klikkaa kuvaa ja katso!