Helsinkiä vanhoissa kuvissa – Malmi

Nyt olen tullut Helsinki-aiheisissa kuvapainotteisissa blogeissani jo vähän kauemmaksi ydinkeskustasta. Olen päässyt Malmille asti. Se on muutoinkin tullut melkoisen tutuksi, koska vaimoni kävi siellä töissä 1980-luvun alkupuolelta vuoteen 2002  saakka. Hän oli töissä Malmin terveysasemalla. Vein ja hain häntä aika ajoin. Kaksi serkkuani asui Malmilla 1970-luvulla, joten heilläkin tuli Vilppulantien varressa käytyä joskus kylässä.

Malmilla on liki 25 000 asukasta. Koska sen pinta-ala on noin 9 km2, niin siitä voi laskea, että väestöntiheys on siellä noin 2700 asukasta neliökilometriä kohden. Malmin läpi kulkee päärata ja se on melko tärkeä asema lukuisten vaihtoyhteyksien ansiosta. Rautatie jakaa Malmin ydinalueen Ylä-Malmiin ja Ala-Malmiin.

Malmi kuului aikanaan Helsingin maalaiskuntaan. Se oli sen suurimpia ja vanhimpia kyliä ja se oli kunnan hallinnollinen keskus. Malmi liitettiin osaksi Helsinkiä vuonna 1946 suuressa alueliitoksessa.

Esittelen Malmia vanhojen kuvien kautta alkaen vanhimmasta nuorempaan. Olen näitä Helsinki-aiheisia blogeja tehnyt noin viisitoista tähän mennessä ja tekemisen meininkiä on päällä edelleen. Aion tännekin palata vielä myöhemmin uudelleen.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Tämä Wassbergin kalasäilytystehdas on todennäköisesti saman omistajan kuin vuonna 1896 Helsingissä Sompasaareen perustettu. Siellä toimi tukkukauppias L.G. Wassbergin perustama Ruotsalainen Anjovismakasiini. Tilojen käydessä ahtaaksi oletan tämän siirtyneen Malmille Suomen itsenäisyyden tapahtuessa samoihin aikoihin. Oheisen kuvan on ottanut Eric Sundström vuonna 1920.  HKM

Kuva on otettu Hämeentie 4 ja 6 osoitteesta, mutta tänä päivänä se vastaa Kirkonkyläntie 2. Näkymä on ikuistettu joulukuussa 1930 tuntemattoman kameramiehen toimesta. Se on peräisin Helsingin kaupunginmuseosta (HKM).

Entistä Hämeentietä on tämäkin kuva, jonka on ottanut Johannes Wink 1930-luvulla. Nyt se vastaa Kirkonkyläntie 14 tienoota.

Malmilla pidettiin vuonna 1937 MM-ampumakilpailut. Kisojen avajaisissa oli kolme presidenttiä yhtä aikaa läsnä, entinen, silloinen ja tuleva. Vasemmalla on P.E. Svinhufvud ja keskellä on silloinen presidentti Kyösti Kallio sekä oikealla on tuleva presidentti myöhemmillä ajoilla, mutta tässä vaiheessa Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim. Takaa pilkistää Ellen Svinhufvud. Kuvan on ottanut Uuden Suomen kuvahuollon valokuvaaja ja se on peräisin Suomen Metsästysmuseosta. Eipä tiedetty vielä silloin, jotta kahden vuoden päästä alkaisivat kansainväliset kovapanosammunnat ihan maailmansodan merkeissä.

Aeron autoja on rivissä Malmin lentoaseman hallin edessä kesällä 1938.  Aero oli suomalaisen lentoyhtiö Finnairin nimi vuosina 1923-1968. Tämän kuvan on ottanut tuntematon kameramies. Se on Suomen Ilmailumuseosta.

Tässä on matkustajia, jotka ovat valmiita lähtemään avajaislennolle reitillä Helsingistä Kuopioon 3.5.1947. Matkalle on lähtemässä kutsuttuina joukko julkisen elämän vaikuttajia, kuten kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Erkki Härmä sekä ministeri Asko Ivalo. Heidän lisäksi matkalle on lähdössä mukaan lehdistön sekä ilmailupiirien edustajia. Taustalla on Aero Oy:n DC 3-kone. Kuva on julkaistu Ilmailu-lehdessä 6/1947. Se löytyy Suomen Ilmailumuseon kuva-arkistoista.

U.A. Saarinen on ollut kuvaamassa näyttelyä Malmin lentoasemalla vuonna 1948. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Tässä kuvassa on Malmin kolmas asemarakennus, joka valmistui vuonna 1932. Sitä on kuvannut vuonna 1954 Aukusti Tuhka. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Kari Hakli on kuvannut näkymää Malmintorilla Malminraitti 4. Baari Milaca ja Kino Malmi ovat kuvassa, joka on otettu vuonna 1961. HKM

Läheltä oli jo yksi kuva 30 vuotta aiemmin esitettynä kuin tämä Constantin Grünbergin ottama kuva vuodelta 1962. Tarkka päivä on 19.5. Tässä ollaan lähellä Kirkonkyläntien ja Anianpellontien risteystä.

Kunnantie 1, joka nykyään on Kunnantie 3, esiintyy tässä näkymässä syksyllä 1965. Tässä rakennuksessa on toiminut myös neuvola. HKM

Malmin kirkko on melko uusi. Se vihittiin käyttöön 13.9.1981. Kirkon on suunnitellut Kristian Gullichsen. Istumapaikkoja siellä on 300. Kirkko rakennettiin vanhan paikalle ja se sijaitsee Kunnantie 1 osoitteessa. Tämän kuvan on ottanut Elias Härö vuonna 1986. Se on peräisin Museoviraston kuvakokoelmista.

Blogini lopussa on linkki arkistoon. Sieltä on löydettävissä kaikki muut kirjoitelmani ja tarjolle tuomani valokuvat.

Laitan tähän loppuun muutaman varteenotettavan mainoksen. Minulla on joitakin sopimuskumppaneita, joilla on tarjolla hyvää tavaraa edulliseen hintaan. Katso ja klikkaa! Kaiken lisäksi nyt on parempi shoppailla sohvalta etänä, kun on niitä basiliskoja liikkeellä. Lisäksi säästyy matkakustannuksia.  

*

Klikkaa kuvaa ja katso mitä tarjouksia ja erikoisuuksia löytyy Naantalin hotellissa ja kylpylässä!

*

 Tutustuu oheista kuvaa klikkaamalla Luontaistukun tuotteisiin!