Pyhällä maalla Israelissa – Tiberias

Oli keskiviikko 31.3.2004. Israelissa oli jo täyden kesän tuntua. Päivät olivat lämpimiä, noin 25 C, mutta illat ja yöt olivat viileämpiä, joten ei ollut hiostavaa nukkua öisin. Sunnuntai-aamuna alkaneen Israelin matkamme Jerusalemin osio oli päättynyt ja olimme siirtymässä nyt Tiberiakseen. Sinne menimme Ahavan ja Kuolleen meren kautta.

Tiberias on kaupunki Genesaretin järven länsirannalla. Täällä vietimme puolet Israelin matkan öistä. Päivät kiersimme eri puolilla Galileaa.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Matkamme kulki aivan Jordanian rajalinjaa pitkin. Näimme bussista tuon pari metriä korkean raja-aidan. Se oli siis melko matala, mutta tietenkin kauttaaltaan sähköistetty. Parin päivän välein aidan reunat haravoidaan, jotta mahdolliset jalanjäljet on helpompi havaita. Oppaamme Ariel Sella on ollut itse kertausharjoituksissa Jordanian laaksossa ja hän kertoi, että Israelin armeijassa on joitakin beduiineja, jotka ovat spesialisoituneet jälkien seuraamiseen. Ariel on itse käynyt myös Suomen armeijan ja ollut sen lisäksi pari vuotta Israelin armeijassa. Joka vuosi on kuulemma kuukauden mittainen kertausharjoitus.

Kävimme myös Golanilla. Se on tuttu paikka joillekin suomalaisille rauhanturvaajille. Kuvassa on tyttäreni Hanna.

Saavuimme perille Tiberiakseen neljän maissa iltapäivällä. Saimme hotellihuoneet 6. kerroksesta. Kaikkiaan tässä hienossa hotellissa oli kymmenen kerrosta. Poikkesimme illan suussa myös paikallisessa tavaratalossa. Ostin sieltä muutamia ruukkuja kotiin vietäviksi. Ne olivat sinivalkoisia, kuten Israelin ja Suomen liputkin ovat.

Tässä on yli 18 vuotta sitten ostamani ruukut yhä käytössä parvekkeellamme Järvenpäässä.

Seuraavana aamuna totesin tyttärelleni kauhistuneena, että minulta on yön aikana viety lompakko, jossa oli muutama sata euroa ja pari sataa sekeliä. En osannut olla riittävän vakuuttava, sillä tyttäreni huomasi melko pian, että nythän on 1.4. ja aprillipäivä. Se oli ensimmäinen aprillipäivä Israelissa. Ei tullut jymäytettyä muita reissulaisia eikä paikallista väestöä.

Tämän päiväiseen ohjelmaamme kuului kohteita Genesaretin järven ympäristössä Etelä-Galileassa. Kävimme esimerkiksi Tabghassa eli Pietarin kalasatamassa ja Kapernaumissa. Tabghassa muistelimme Raamatusta kohtaa, missä Jeesus ilmestyi kuolleista nousemisensa jälkeen Pietarille ja muille kalamiehille. Pietarilta hän kysyi kolme kertaa, että rakastiko hän Jeesusta. Siitä on kerrottu Raamatussa Johanneksen evankeliumin  21. luvussa.

Kukkaloistoa Kapernaumissa

Sitten jatkoimme Jeesuksen jalanjäljillä matkaamme Kapernaumiin. Siellä Jeesus ensi kertaa temppelissä luki raamattua. Pietarin appivanhemmat olivat asuneet aika lähellä temppeliä. Tällä alueella oli tehty paljon arkeologisia kaivauksia ja useita rakennuksia oli saatu esille. Pietarin appivanhempien luona oli Jeesuskin majoittunut sillä seudulla käydessään.

Kapernaumin arkeologisia kaivauksia

Seuraavaksi siirryimme Sachnen kansallispuistoon. Se oli ihan mahtava paikka! Erään oletuksen mukaan Aatamin ja Eevan aikainen paratiisi olisi ollut siellä. Toisen väitteen mukaan se olisi sijainnut Irakissa. Kyllä me olimme kaikki sitä mieltä, jotta se on ollut täällä, sillä niin suunnattoman kaunis paikka tämä oli lämpimine vesineen. Olimme pitkän aikaa uimassa tässä vedessä. Täällä saimme myös ottaa aurinkoa ja poltimme myös vähän ihoa.

Sachnen kansallispuistoa on tässä nettikuvassa.

Lähellä Tiberiasta meillä oli tilaisuus tutustua timanttien hiontaan. Puolet maailman timanteista tuodaan Israeliin hiottavaksi. Samalla tavalla kuin timanttien hionta tapahtuu, niin on myös ihmisten kohdalla. Mustasta möhkäleestä tulee todella kaunis timantti monien vaiheiden jälkeen. Kaikki terävät särmät hiotaan pois. Sananlaskut 27 luku ja 17. jae sanoo myös: ”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo!”

Illalla oli meillä ruokailun jälkeen oman ryhmämme kesken laulun, sanan ja rukouksen ilta. Saimme laulujen lomassa kuulla sanaa ja todistuksia. Siinä sitä viimeistään alkoi ymmärtää, kuinka tärkeää on rukoilla Jumalan omaisuuskansan Israelin puolesta.

Tässä on meidän ryhmäläisiä. Minä olin tällä kertaa kameran takana.
Tässä on kuvaa Tiberiaksesta. Tämänlainen näkymä Genesaretin järvelle päin on hotellin suunnasta otettuna.

Vielä jäi kuvia ja tarinoita 1-2 Israel-aiheiseen blogiin. Näiden kuvien katselemisen myötä alkaa kovasti mieli tehdä käynti uudestaan Pyhällä maalla. Jos Luoja suo, niin pitää yrittää ensi vuoden puolella käydä. Blogini lopussa on linkki arkistoon, josta voi käydä katsomassa aikaisemmin kirjoittamiani juttuja. Näitä Israelia käsittäviä kuvapainotteisia blogeja siellä on kaksi kappaletta ennestään.

 

Tässä on muutamia mainoksia hienoine tarjouksineen. Katso ja klikkaa! Tätä kautta voit etänä sohvalta shoppaillen hoidella ostoksia. Vältät jonot ja basillit, kun tilaat tätä kautta ! 

*

  Käy kurkistamassa, mitä löytyy Lindexiltä!

*

Vallilasta löytyy verhoja ja mattoja edullisesti!

Voit maksaa pikku vipit ja osamaksut pois tämän Suomen yhdistelylainan avulla!

Yksi kommentti artikkeliin ”Pyhällä maalla Israelissa – Tiberias

  1. Huomenta sinulle.
    Oli upea matkakuvaus.
    Olen 1982 käynyt lehtimajajuhlilla, Ulla ja
    Kaarlo Järvilehdon ryhmässä, sisareni
    Tertun kanssa.

    Samaa reittiä mekin kuljimme.
    Olimme myös Jordanian rajalla
    Kuolleella merellä.
    Uimme myös meressä
    oli tarkkaa ettemme ylitä
    vesirajaa.
    Hiukseni aivan suolalla
    kyllästetty,
    Siellä ei ollut kuin kylmävesisuihkut.

    Kävittekö Taxfrisessä, suomalaisen
    karjalasta tullut pariskunta, juutalainen,
    muistini mukaan..
    Nimi on Viipuri!!

    Siellä saimme sisareni kanssa
    kokea IHMEEN!!

    Lähtöaamuna ajattelin että
    Ulla pyytää minua pitämään
    aamunavauksen.
    Koin ettei minulla ole oikein
    sanottavaa.

    Sanoin Tertulle, että lähden Viipuriin
    ostamaan viimeiset tuliaiset.
    Sisareni yritti kehottaa että
    mennään avaukseen
    puhut mitä koet siinä hetkessä.

    Päätin että lähden siinä ja nyt
    Viipuriin.
    Mene sinä ja pidä se avaus.
    Ja kokosin tavarat ja lähdin.
    Sisareni seurasi minua.

    Kello jonkun verran vaille yhdeksän.

    Tulimme Viipurin ovelle,

    Voitko kuvitelle; OVEA EI OLE!

    Kädellä yritän kopeloiden etsiä ripaa
    mihin tarttua.
    EI LÖYDY!

    Näköyhteys oli pienelle vaaralla,
    näin että ryhmäläisiä on tulossa
    Viipuriin myös.

    Katsoen heitä,
    HUOMAAN KÄTENI ON
    OVEN RIVASSA.
    JA OVI AUKEAA!

    Mitä se minulle puhutteli !!

    En päässyt sisälle; tässä ja nyt!
    En ollut siellä missä minun olisi
    sinä aamuna pitänyt olla.

    Luottaen Jumala antaa sanottavan,
    kun suuni avaan.

    Meidän silmät sokaistiin
    siihen saakka, kun aamunavaus
    OLI OHI!!

    Lukiessani matkakuvaustasi,
    kaipaus vielä kerran päästä
    PYHÄLLE MAALLE,
    syttyi sydämessäni.

    Jumalan siunausta sinulle
    ja rakkaillesi keskiviikko
    päivään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.