Töölö on alusta alkaen ollut keskiluokan asuinalue. Sinne tuli vain yksi työväen asuntokortteli ja se oli Hietaniemenkadun varrella. Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910-1930-luvuilla. Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia. Se oli vahvasti ruotsinkielinen.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Töölönpuiston nimeksi vakiintui 1870-luvulla Eläintarha. Sinne piti tulla tukholmalaisen esikuvan Djurgårdenin mukaisesti sellainen. Vuonna 1889 se aiottiin vielä perustaa, mutta eläintarha kuitenkin sijoitettiin Korkeasaareen.
Sibelius-Akatemian rakennukset Pohjoisella Rautatiekadulla ja Töölönkadulla tulivat itselleni tutuiksi 1990-luvulla. Olin tuolloin töissä Helsingin Rakennuspiirillä. Hoidimme Rakennushallituksen alaisuudessa valtion kiinteistöjä. Niitä oli meillä korjaushuollossa ja kiinteistönhoidossa. Valtion rakennuksia oli meillä Töölöstä vielä Museovirasto Nervanderinkadulla ja Kansallismuseo.
Töölö käsittää suuren osan luoteisesta kantakaupungista. Se jakautuu Helsingin ydinkeskustaa lähellä olevaan Etu-Töölöön ja kauempana sijaitsevaan Taka-Töölöön. Ne erottaa toisistaan Eteläisen- ja Pohjoisen Hesperiankadun välinen puistovyöhyke eli Hesperian esplanadi.
Mandariini Oy:n moottoripyörä kuskeineen on liikenteessä vuonna 1929. Tässä ollaan Kammionkadun ja Ruusulankadun kulmauksessa. Olof Sundström on tämän näkymän ikuistanut. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Medica perustettiin vuonna 1911 ja se on lakkautettu vuonna 1987. Sen toimiala oli lääketeollisuus ja henkilökuntaa oli vuonna 280 vuoden 1961 mukaan. Medica oli aikoinaan insuliinin ainoa valmistaja Suomessa. 1900-luvun alussa yritysten perustamiseen vaikutti kielipolitiikka. Esimerkiksi Medican kohdalla se tarkoitti sitä, että kun sen palveluksessa olleet suomenkieliset proviisorit eivät päässeet etenemään tässä ruotsinkielisessä ja -mielisessä yrityksessä, he perustivat Orionin vuonna 1917.
Töölön pallokenttä lempinimeltään Bollis sijaitsee Taka-Töölössä. Sen vanhin osa avattiin vuonna 1915. Avajaiset olivat 12.9. Juhlien huipentuma oli KIF:n ja HIFK:n välinen jalkapallo-ottelu, joku päättyi KIF:n 4-2 voittoon. Kyseessä oli siis kaikkien aikojen ensimmäinen ruohokentällä pelattu ottelu Helsingissä. Se oli silloin Suomen ensimmäinen jalkapallolle tarkoitettu ruohokenttä. Pääkenttä otettiin käyttöön vähän myöhemmin eli vuonna 1921. Tätä ennen ei Suomen Palloliitolla ollut kansainvälisiin otteluihin soveltuvaa kenttää. Käytössä olivat vain hiekkapintaiset Kaisaniemen ja Eläintarhan kentät.
Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen perustettiin vuonna 1909 pieneksi yksityissairaalaksi Helsingissä. Yritys nimettiin Kalevalan taruolento Mehiläisen mukaan. Sehän paransi kuolemaisillaan olevan Lemminkäisen. Yritys toimi alun perin Huvilakadulla. Sairaala Pohjoinen Hesperiankatu 17 osoitteessa rakennettiin kolmessa erässä. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1932. Seuraavana vuonna sairaalaa jatkettiin Runeberginkadulle päin. Kolmas rakennusvaihe valmistui vuonna 1937. Sairaalassa oli 128 paikkaa sairaille ja tilaa myös vastasyntyneille. Viimeksi valmistuneessa osassa oli tilaa myös asunnoille ja liikehuoneistoille.
Valokuvaamo Poutiainen on ottanut kuvan stadionin vihkiäisistä 12.6.1938. Kuva on Museoviraston Historian kuvakokoelmasta. Maailman kauneimmaksi Olympiastadioksi mainittu areena syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistisen tyylisuunnan ehdotuksellaan. Stadionin rakennustyöt aloitettiin 12.2.1934 ja vihittiin käyttöön siis vuonna 1938. Se oli juhlava hetki. SVUL:n ja TUL:n urheilijat marssivat stadionille yhtä jalkaa voimistelijamestari Heikki Savolaisen kantaman Suomen lipun jäljessä. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio vihki stadionin. Yleisradiossa oli kuultavissa lähes kolmen tunnin suora selostus paikalta. Stadionilla oli 16 000 henkilöä katsomassa. Kaikkihan tähtäsi siihen, että Suomi isännöisi Olympiakisoja vuonna 1940, mutta toinen maailmansota muutti kaiken. Kisat Suomen osalta siirtyivät vuoteen 1952.
Tässä tulee vielä kuvapainotteisen blogini loppuun vähän elävää kuvaa. Oheisen linkin kautta voit katsoa edellä mainitun tilaisuuden. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on arkistoinut oheisen vajaan kymmenen minuuttia kestävän pätkän juhlallisesta tilaisuudesta: Stadionin vihkiäiset | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Blogini lopussa löytyy kohta, josta pääsee katsomaan aikaisempia Helsinki-aiheisia blogejani ja myös kaikkia muita. Olen huhtikuusta lähtien kirjoittanut noin sata kuvapainotteista blogia. Jatkan Töölöstä kuvien kera vielä myöhemmin. Kronologisessa järjestyksessä olivat kuvat tällä kertaa vuosien 1898 – 1938 välissä.
Laitan tähän vielä muutaman varteenotettavan mainoksen. Minulla on joitakin sopimuskumppaneita, joilla on tarjolla hyvää tavaraa edulliseen hintaan. Katso ja klikkaa! Kaiken lisäksi nyt on parempi shoppailla sohvalta etänä, kun on niitä basiliskoja liikkeellä. Lisäksi säästyy matkakustannuksia.
Katso ja klikkaa, mitä Lindex tarjoaa!
Vallilasta löytyy verhoa ja mattoa! Katso ja klikkaa!
Björn Borgilta löytyy tuotteita naisille, miehille ja lapsille! Katso ja klikkaa!