On ilo palata toisen kerran Kruununhakaan blogien merkeissä. Aluehan oli minulle toki ennestäänkin tuttua, mutta töissä ollessani tällä alueella vuosina 2005-2019 tuli se entistä paremmin tutuksi. Työpaikkani oli Kansallisarkisto. Parin sadan metrin sisällä oli paljon muitakin arvokiinteistöjä, joita oli ilo ja kunnia katsella lähes päivittäin ulkoa päin. Lähimpiä julkisia rakennuksia olivat Suomen Pankki ja Säätytalo.
Aloitan kuvapainotteisen blogini Nikolainkadulta, joka vastaa nykyistä Snellmanninkatua. Kuva on vuodelta 1865. Se on siis 25 vuotta aikaisemmin otettu, kuin Valtionarkisto on valmistunut. Etenen vanhaan malliin vanhimmasta kuvasta nuorempaan.
Tuntematon kuvaaja on ikuistanut ihan mahtavan katu- ja talonäkymän vanhasta Kruununhaasta vuonna 1865. Tässä ollaan siis Nikolainkadulla eli katu on saanut nimensä Venäjän vallan aikaiselta tsaarilta. Takana keskellä on ylväänä Nikolainkirkko. Oikealla näkyy kallioinen Nuuskamyllynmäki. Minullakin on ollut kunnia käydä tuon kallion sisässä melkoisen syvällä. Gustaf Nyström nimittäin suunnitteli tuolle paikalle Valtionarkiston, joka valmistui vuonna 1890. Ei vielä siinä vaiheessa, mutta myöhemmin laajennuksen yhteydessä valmistui 4-5 kerrosta arkistotilaa maan pinnan alapuolelle. Voisi olla, että tulisin väärin ymmärretyksi, jos kertoisin, että olen ollut vuosia kiven sisässä. Leipä oli pitkää, mutta kapeaa. Tämä kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
K.E. Ståhlberg on seissyt kameransa kanssa lähellä Säätytaloa ottaessaan kuvaa Valtionarkistosta. Muutamaa vuotta myöhemmin saman arkkitehdin suunnittelemana nousi Säätytalo tähän naapuriin. Valtionarkiston edustalla on juuri hevosraitiovaunu, joka on kääntymässä Rauhankadulta Nikolainkadulle. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Olemme edelleen Nikolainkadulla . Nyt on vuosisata vaihtunut ja ollaan vuodessa 1908. I.K. Inha on tämän katunäkymän ikuistanut. Veikkaan itse, että on kyseessä sunnuntai ja ihmisiä on palaamassa koteihinsa Nikolainkirkosta. Heillä on niin siistit vaatteet päällä, eikä heillä ole mitään kantamuksiakaan mukana. Kadun päässä on Helsingin yliopiston fysiologinen laitos. Kadulla on vain yhdet raitiovaunukiskot, joilla vaunu kulkee. Kuva on Suomen Valokuvataiteen museosta.
Tässä ollaan talvisen näkymän myötä Meritullinkadun ja Kirkkokadun risteyksestä luoteeseen. A.E. Rosenbröijer on tämän kuvan ikuistanut meillekin nähtäväksi. Se on vuodelta 1910. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Arkkitehti Theodor Höijer on tämän komean rakennuksen suunnitellut. Se valmistui vuonna 1885. Pietinen on tämän kuvan Pohjoisranta 4 osoitteesta ottanut vuonna 1937. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Viljo Pietinen on kuvannut komeaa rakennusta Suomen Ritarihuonetta vuonna 1940. Tämän uusgoottilaisen rakennuksen suunnitteli Georg Theodor Chiewitz ja se valmistui 1862. Ritarihuone toimi vuosina 1863-1906 Suomen säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat 1863-1864 ja 1867 valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt. Porvaris- ja pappissääty kokoontui siellä vielä myöhemminkin. Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena (wikipediasta peräisin). Chiewitzin arkkitehtuurille oli ominaista, että talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Rakennus on osoitteessa Ritarikatu 1 ja kuva on peräisin Museoviraston kuvakokoelmista.
Constantin Grünberg on kuvannut Liisankatua itään päin vuonna 1961. Kuva HKM
Tämänkin kuvan on ottanut Constantin Grünberg. Talo on Maneesikatu 7 ja ajankohta on vuosi 1961. HKM
Talonmies Ville Sneck heittelee klapeja sisään kellarin luukusta. Olemme kuvan myötä Meritullinkatu 25 rakennuksessa Kruununhaassa marraskuussa 1970. Liisankadun kulma on lähellä. HKM
Talvisotaa se on tämäkin. Luminen taistelu palloin on menossa Meritullinkadun ja Liisankadun kulmauksessa. Simo Rista on tämän kuvan ottanut vuonna 1970. HKM
Eeva Rista on kuvannut Vironkatua vuonna 1982. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä tulee vähän elävää kuvaa vuodelta 1954. Sen myötä ollaan kolmessa pätkässä myös Kruununhaassa. Yhdessä ollaan Ritarihuoneella ja toisessa ollaan Liisankadulla katsomassa raitiovaunun ja bussin yhteentörmäystä. Kolmannessa olemme Säätytalolla Runebergia käsittävässä näyttelyssä. Kyseessä on Finlandia-katsaus no 225. Se kestää noin kahdeksan minuuttia. Finlandia-katsaus 225 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Laitan ohessa muutamia mainoksia tuotteista tai palveluista! Käypä kurkistamassa, mitä heiltä löytyykään! Tämä on helppo ja edullinen tapa toimia kotisohvalta käsin etenkin teille, joilla on pitkät matkat kauppoihin ja palveluihin. Käy kurkistamassa!
Käypä kurkistamassa kymmenen eri rengasmerkin hintoja! Takuulla yllätyt! Saat renkaat halutessasi vanteineen suoraan kotiisi tai haluamaasi rengasliikkeeseen!
Jos sinulle on kertynyt osamaksuvelkoja tai vippejä useista eri paikoista, niin kannattaa maksaa ne pois tämän Suomen yhdistelylainan avulla. Käy kurkistamassa!
Tervetullut! Useiden kuvien alueelle liittyy vahvoja muistoja, eniten Liisankadulle. Opiskelin Säätytalossa, Kansallisarkiston ja Suomen Pankin päärakennuksiin pystyn paikallistamaan mieleen jääneitä hetkiä, entisessä Nikolainkirkossa minut vihittiin papiksi, Snellmanninkadulla sijaitsi tiedekuntayhdistykseni huoneisto jne. Kiitos!
Kiitos kommentista! Krunikka on tosiaan monia mielenkiintoisia rakennuksia tulvillaan. Monet valtion rakennukset tulivat tutuiksi myös kiinteistönhoidollisesti. Itse olen ollut Helsingin rakennuspiirin kiinteistöesimiehenä Erottajan alueella 1990-luvulla, mutta tuurailin joskus kolleegaani myös Kruununhaan alueella.