Palaan nyt toisen kerran Roihuvuoreen. Ensimmäisen kuvapainotteisen blogini tein täältä 14.12.2022. Vielä on reilu kolme kuukautta siihen, kun jälleen kirsikkapuut kukkivat Roihuvuoressa. Olin sitä viime vuoden toukokuussa ihailemassa ja jos Luoja suo, niin myös tulevana.
Aloitan tämän kertaisen kuvakoosteen 1950-luvulta ja etenen kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta kuvasta nuorempaan. Olen monia näistä kuvista tuonut näytille myös Helsinki vanhoissa kuvissa Facebook ryhmässä. Tuo mahtavan hieno ryhmä saa pika puoliin 100 000 jäsentä täyteen.
Istutusalueet ovat vielä vähän kesken 20.11.1958 Elannon edustalla Roihuvuorentie 26, kun Erik Friman on sieltä tämän kuvan ottanut. Taustalla on Vuorenpeikontie 3. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Heino Parkkari on ikuistanut näkymää Punahilkantie 1, 2, 4 ja 8 rakennuksista ja lähitienoosta vuonna 1958. Takana vasemmalla näkyy Strömsin lahtea ja oikealla puolella on Roihuvuoren lämpökeskus. Kuvaussuunta on ollut etelä-kaakkoon. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta peräisin.
Kuvassa ovat etualalla rakennukset Roihuvuorentie 18 ja Vuorenpeikontie 3 ja 4. Jälkimmäiset valmistuivat vuonna 1955 ja ne ovat arkkitehti Esko Korhosen suunnittelemia. Talot ovat vielä sen verran alkuperäisessä asussaan, että neljänteen kerrokseen joutuu kapuamaan kävellen, koska hissiä ei ole. Kuva HKM
Heino Parkkari on kuvannut vuonna 1958 pohjoisluoteeseen Roihuvuorta. Kuvassa on Tuhkimontie 12, Roihuvuorentie 5, 7, 9 ja 10 sekä Keijukaistenpolku 13, 11 a 9 sekä 12 ja 10. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Uuno Raatikainen on kuvannut vuonna 1959 Keijukaistenpolku 5 asuintaloa. Kuva HKM
Istvan Racz on kuvannut Roihuvuorta vuonna 1960. Etualalla on Elanto ja sen takana on Vuorenpeikontie 3. Kuva HKM
Istvan Racz on jälleen ollut kameran takana. Vuosi on 1960 ja kuvauskohteena on ollut Roihuvuoren teollisuusalue. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Helsingin liikennelaitoksen Scania-Vabis linja-auto on päätepysäkillä Roihuvuoressa. Unto Laitila on tämän näkymän kuvannut vuonna 1963. HKM
Constantin Grünberg on kuvannut Roihuvuoren kansakoulua ja oppilaita sen pihamaalla. Ajankohta on ollut vuosi 1965. Osoite on Vuorenpeikontie 7. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Syyskuussa 1970 on Simo Rista ollut kameran takana ja ottanut kuvaa Prinsessantie 4 kohdilla lastenrattaita työntävästä naisesta. Lapsia on taaempana leikkimässä nurmikolla. Kuva HKM
Näkymässä on Roihuvuoren pallokenttä Abraham Wetterin tien puolelta kohti Satumaanpolkua kuvattuna. Oikealla puolella on Yhteiskoulu osoitteessa Satumaanpolku 2. Kuvan on ottanut R. Lagus vuonna 1976. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä vietetään nuorten koululaisten kesken vanhojen päivää vuonna 1978. Tuntematon kuvaaja on ollut asialla ja ikuistanut tämän näkymän Roihuvuoren lukiosta Satumaanpolku 2. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä on muutamia hyviä tarjouksia sopimuskumppaneiltani erilaisista tuotteista. Katso ja klikkaa!
Klikkaa kuvaa ja katso, kuinka edullisia hintoja löytyy monissa huippumerkeissä!
Partioaitasta löytyy teltat, makuupussit ja reput ym. Klikkaa kuvaa ja katso!
Mielenkiintoista aina kun törmää vanhoihin valokuviin. Mitähän kaikkea tuolla Roihuvuoren lämpökeskuksessa on aikanaan poltettu? Itse muistelen, ettei vielä 80-luvullakaan oikein lajittelun, kierrätyksen ym. päälle vielä paljoa ymmärretty ja savupiipuista tuprusi ties mitä. Viime vuosikymmeninä on tultu pitkä tie.
Kiitos kokonaisvaltaisesta kuvakokoelmasta.
Kiitokset kiinnostuksesta blogiini! Yhden lehtiartikkelin mukaan lämpökeskuksessa poltettiin kaikki Roihuvuoren jätteet. Nykyisinhän se on uusissa lämpökeskuksissa ihan mahtava juttu, kun voidaan kaatopaikkakuormia vähentää ja muuttaa jäte lämpöenergiaksi. Ei tule enää piipusta päästöjä, niin kuin tuli ennen vanhaan. Äsken mainitsemani lehtiartikkeli oli ”Roihikan haka ja vesitorni”. Se oli Hesarin kotikulmilla-osiosta vuonna 2015 kuvien kera kirjoitettu juttu. Löytyy googlettamalla tuo sitaattien välissä oleva otsikko. Todella hyvään suuntaan ollaan jätehuollossa ja lajittelussa menty. Olin itse eduskunnassa lehtereillä kuuntelemassa vuonna 1994 muistaakseni uutta jätelakiesitystä. Lähdimme valtion taloissa Helsingin ydinkeskustassa liikkeelle ennen pakkorakoja mm. kompostoinnin, metallin, lasin, pahvin ja paperin suhteen. Olin silloin Helsingin rakennuspiirillä töissä.