Olen toistamiseen täällä Malmin lentokentällä kuvapainotteisen blogini merkeissä. Tuon jälleen tarjolle 12 vanhaa valokuvaa. Niitä on löytynyt Suomen Ilmailumuseon, Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston arkistoista ja kokoelmista.
Olen itse mietiskellyt sitä, mitä kaikkea menetetään Malmin lentoaseman kartalta pyyhkimisen johdosta ja asuintaloiksi muuttumiseksi. Onhan siellä kentällä ollut paljon muutakin harrastustoimintaa! Mihin saakka on tulevaisuudessa esimerkiksi laskuvarjohyppääjien mentävä harrastuksensa perässä?
Eipä ole vielä Malmin lentoasemaa vihitty käyttöönsä, kun tämä kuva sieltä on otettu. Tässä on Junkers 52 / 3 m kuvassa. Pietinen on ollut kameransa kanssa paikalla marraskuussa 1936. Kenttä avattiin liikenteelle 16.12.1936 ja käyttöön se vihittiin 15.5.1938. Junkers on saksalainen matkustaja- ja kuljetuskone, jota Junkers-yhtiö valmisti vuosien 1930 ja 1945 välillä.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Constantin Grünberg on kuvannut lentoaseman terminaalia Malmilla vuosina 1937-1938. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Veljekset Karhumäki on ottanut selkeän ilmakuvan Malmin lentoasemasta 4.9.1950. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Matkustajia on nousemassa lentokoneeseen vuonna 1950 Malmin lentoasemalla. Kuvan on ottanut U.A. Saarinen. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
U.A. Saarinen on kuvannut näkymää lentokoneen tankkaamisesta vuonna 1950. Kuva on Museovirastosta.
Tässä on Ruotsista vaurioituneena tuotu lentokone. Sen korjasi ja omisti Lentohuolto Oy. Uusi harjoituslentokone on Cessna 140. Kuvan on ottanut U.A. Saarinen. Se on Museoviraston kuvakokoelmista.
Cessna 120, 140 ja 140A ovat yhdysvaltalaisia yksimoottorisia, kaksipaikkaisia kevyitä yleisilmailukoneita, joiden tuotanto alkoi vuonna 1946 ja päättyi vuonna 1951.
Marsalkka Mannerheimin arkku on tuotu lentokoneella Sveitsistä 2.2.1951. Aeron erikoiskone Douglas DC-3 oli noutokone. Tässä on lähdössä surusaatto Malmin lentokentältä kohti kaupunkia. Malmin valokuvaamo on tämän näkymän ikuistanut. Kuva on Museovirastosta.
Mannerheim kuoli keskiyön jälkeen sunnuntaina 28. tammikuuta 1951 Lausannen kantonin sairaalassa 83-vuotiaana. Marsalkka kuoli rauhallisesti ja kipuja tuntematta. Kahden viimeisen tunnin ajan hän oli tajuton, mutta siihen saakka hän oli ollut tajuissaan ja keskustellut verrattain virkeästi. Hän ymmärsi itse kuolevansa ja hyvästeli läsnäolijat sekä kiitti jokaista hoidostaan. Vuoteen äärellä olivat kuoleman hetkellä professori Nonna Svartz, adjutantti C.O. Lindeman ja ministeri Reinhold Svento. Marsalkan tytär Sophie li lähtenyt Pariisista isänsä luo, mutta ehti sairaalaan muutama minuutti kuoleman jälkeen.
Kaksi kenraalia ja Mannerheim-ristin ritaria, jalkaväen tarkastaja K.A. Tapola ja rajavartioston päällikkö A.A. Puroma, saivat kunniatehtävän noutaa Suomen marsalkka takaisin kotimaahan. Jo Mannerheimin kuolinpäivänä aloitettiin hautajaissuunnitelmat.
Aukusti Tuhka on ollut kameransa kanssa lentoasemalla vuonna 1954. Kuva on Museovirastosta.
Tässä on hieno yleiskuva lentoasemasta ympäristöineen. Näkymän on ikuistanut ilmasta päin Hannu Lindroos 19.6.1969. Kuva on Museovirastosta.
Tässä on hieno kuva alkuperäisessä maalissaan olevasta koneesta, mikä on Pitts Special S-1 OH-XPA. Kuva on otettu Seppo Saarion rakentamasta koneesta vuosien 1971-1973 aikana. Kuvan nappasi Kai Mellen. Suomen Ilmailumuseon arkistosta löytyi tämä kuva.
Kahdeksan hyppääjän tähtimuodostelma on tässä Jorma Österin ottamassa kuvassa. Yhdeksäs hyppääjä seuraa tilannetta vieressä. Kuva on otettu Malmilla vuosien 1982-1983 aikana. Kuva on Suomen Ilmailumuseosta.
Tuula Heikkilä on kuvannut kahta laskuvarjohyppääjää Malmin lentoasemalla vuonna 1985. Vasemmalla oleva hyppääjä on entinen luokkakaverini Jari Mynttinen. Olimme Ristiinan kirkonkylän kansakoulussa vajaat neljä vuotta samalla luokalla ennen kuin me muutimme Mikkeliin. Muutama kuukausi tämän kuvan ottamisen jälkeen Jari menehtyi BASE-hypyllä Norjan Trollväggenillä, tarkemmin 27.8.1985. Tämä kuva on Suomen Ilmailumuseosta. Base-hyppääminen on extreme-laji, joka on laskuvarjohyppäämistä liikkumattomilta kiinteiltä alustoilta. Se on huomattvasti vaarallisempaa kuin tavallinen laskuvarjohyppääminen. Extreme-lajia voidaan pitää yhtenä maailman vaarallisimmista.
Tässä on muutamia hyviä tarjouksia sopimuskumppaneiltani erilaisista tuotteista. Katso ja klikkaa!
Nyt kannattaa alkaa jo kesäksi katselemaan vuokramökkejä, kun on vielä reilusti valinnan varaa!
Käypä kurkistamassa useiden eri rengasvalmistajien erikoistarjouksia! Saat todella edullisesti renkaat ja vanteet kotiisi tai rengasliikkeeseen suoraan.
Teltat, makuupussit ja reput löytyvät Partioaitasta!