On kiva palata valokuvien kera Herttoniemeen. Tämä on jo kolmas kuvapainotteinen blogini täältä.
Muistan 1970-luvun loppupuolella ja 1980-luvulla käyneeni Hertsikassa myös autokaupoilla. Entisen työkaverini ja myös naapurini Topin kanssa aina silloin tällöin piipahdimme Sahaajan- tai Hitsaajankadulla Jyrälän Alvin autoliikkeeseen. Ainakin yhden autokaupan tein Alvin kanssa. Vaihdoin 1980-luvun alkupuolella vanhan Alfa Romeon (Alfasud) radikaalisti Ladaan. Se oli siinä vaiheessa uusin auto, mitä minulla koskaan oli ollut. Sillä oli ajettu vain 10 000 km.
Esitän taas vanhoja valokuvia kronologisessa järjestyksessä vanhoista uusimpaan 12 kuvan verran. Ensimmäinen kuva on tällä kertaa 1910-luvulta.
Eric Sundström on ikuistanut näkymää Naurissalmen sillasta vuosien 1916-1919 välillä. Tämä silta johti Kulosaaresta Herttoniemeen ja tietenkin myös päinvastoin. Tämä silta valmistui vuonna 1916. Portin vieressä on siltavahdin koppi. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Vuonna 1928 Kulosaaren raitiotieosakeyhtiö myi HRO:lle 6.6. koko omaisuuden kiinteistöineen, ratoineen, kalustoineen ja liikennelupineen lukuun ottamatta Naurissalmen ja Sörnäisten siltoja, jotka myytiin Helsingin kaupungille. Näiden siltojen ylittäjät joutuivat maksamaan siltamaksun lukuun ottamatta HRO:n virkapuvussa olevia sekä henkilöitä, jotka yhtiön laskuun työskentelivät radan rakennus- ja korjaustöissä sillalla tai Kulosaaressa. Myös vuosi- ja vapaakorttilaiset sekä HRO:n jetonin omaavat henkilöt olivat vapautettu siltamaksusta. Jetoni oli korkeimmalle johdolle annettu kantorenkaalla varustettu pieni jalometallinen merkki, jota näyttämällä oikeutti aina vapaisiin matkoihin.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Kaksi nuorta naista, tai paremminkin partiotyttöä, ovat Herttuanniemessä rantakivillä heinäkuussa 1936. Toimi Jouhki on heistä kuvan ottanut. Vasemmalla puolella on Anna-Liisa Tikkanen ja oikealla on Aili Räisänen. Partiovyöt paljastivat tyttöjen olevan partiolaisia. Tämä kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä on palsta numero 97 Herttoniemen siirtolapuutarhasta. Väinö Kannisto on käynyt siellä valokuvan ottamassa 1940-luvulla. Nainen on parasta aikaa puutarhatöissä Väinön siellä piipahtaessa. Siirtolapuutarhat olivat Kipparlahdessa. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä on Elannon myymälä lähellä edellisen kuvan siirtolapuutarhaa. Kuva on 1950-luvulta Elannon kokoelmasta. HKM
Pekka Kyytinen on kuvannut tämän näkymän vuonna 1954. Tässä on Mäyrätie 2 ja matala liiketila. Taustalla on Hiihtomäentie 20. Talot ovat valmistuneet edellisenä vuonna. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Lapset katsovat herttoniemeläisen Elannon pakarin näyteikkunaa kesäkuussa 1955. Kakkua tekisi varmaankin mieli! Kuva on Elannon kokoelmista. HKM
Herttoniemessä on ollut kansainvälinen hiihtotapahtuma 26.2.1963. Siellä on ollut hiihtämässä myös Helsingin Olympiakisojen suuri juoksijasankari tsekkiläinen Emil Zatopek. Naisten takaa-ajohiihtoa ei silloin vielä tunnettu. Tässä Emil starttaa yhtä aikaa Lenita Airiston kanssa. Lenitalla on ollut oiva mahdollisuus tutkia samalla hiihtäjien sukkia. Hänen edessään olevalla hiihtäjällä on tuon ajan mukaan oikeaoppisesti vedetty sukat hiihtohousujen päälle. Niin näkyy olevan muutamilla muillakin. Tämä kuva on journalistisesta kuva-arkistosta. Se on tallennettuna Museoviraston kuvakokoelmissa.
Säveltäjä Joonas Kokkonen on oheisessa kuvassa perheensä kanssa parvekkeella Herttoniemessä sijaitsevassa kodissaan 18.4.1963. Joonaksen lisäksi kuvassa on hänen vaimonsa Else-Maj sekä lapset Merja-Riitta ja Arja-Maija. Kuvan on ottanut Erkki Voutilainen. Se on Museoviraston kuvakokoelmista. Vielä saman vuoden aikana Joonaksen perhe muutti Järvenpäähän, mikä oli ollut myös Joonaksen koulukaupunki.
Olen tehnyt Joonas Kokkosesta myös blogin. Laitan suoran linkin siitä tähän: Säveltäjä ja akateemikko Joonas Kokkonen – Mannari (blogaaja.fi)
Tässä ollaan Jalmari Aarnion vuonna 1968 ottaman kuvan myötä Länsi-Herttoniemessä Siilitie 11 B. Pieni otanta tuon ajan autokannasta on edustettuna kuvassa. HKM
Siilitien alueen rakentaminen alkoi vuonna 1955. Muutamassa vuodessa tienoolle valmistui lähes 1 500 asuntoa. Siilitie 11-13 koostui kahdesta rakennuskompleksista, joissa oli yhteensä 12 rakennusta ja yli 400 asuntoa.
Hiihtomäentie 38 osoitteessa on ollut ja on edelleenkin ravintola Erä-tupa. Tämä kuva sisältä otettuna on vuodelta 1969. Valokuvaamo Kienanen on näkymän ikuistanut. Itseäni on ihmetyttänyt, kuinka tarkkaan katujen nimisuunnittelussa Herttoniemessä on huomioitu aikanaan asukkaiden pikku murheitakin. Kaverini Kari asui aikoinaan näillä nurkilla. Jos kotona meni sukset vähän ristiin ja avovaimo kannusti suksimaan kuuseen, niin ei muuta kuin Hiihtäjäntien kautta Hiihtomäentielle Erä-tupaan ja yhdet oluet. Siinä yleensä kävi niin, että se yksi oli liikaa ja kymmenen liian vähän. Tämä kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Lokakuussa vuonna 1970 on Eeva Rista kuvannut Hiihtäjäntietä. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä on metrojuna koeajossa Herttoniemen ja Puotinharjun välillä 1970-luvulla. Kuvan on ottanut Seppo Saves. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Muita tekemiäni blogeja pääset kurkistamaan aivan lopussa olevasta Arkistot-kohdasta. Siellä on kohta kaikkiaan 70 Helsinki-aiheista kuvapainotteista kirjoitelmaa, joissa tulee hyvin esille paikallishistoriaa vanhojen valokuvien kautta.
Tässä on vielä mahdollisuus eläviin kuviin vajaan kymmenen minuutin ajaksi. Taas on Finlandia-katsauksessa vuodelta 1958 hienoja pikku pätkiä Helsingistä. Herttoniemessä ollaan samoilla tienoilla, kuin on tämänkertainen aloituskuvani, eli Naurissalmen sillan tienoolla. Finlandia-katsaus 395 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Laitan tähän loppuun vielä muutamia mainoksia sopimuskumppanieni tarjouksista. Katso ja klikkaa.
Käy kurkistamassa ja klikkaamassa, mitä alennuksia ja tuotteita Lindex tarjoaa!
Interfloran välityksellä saat kukkaset Hangosta Utsjoelle tai vaikka mistä mihin tahansa! Kokeile ja katso!