Punavuori on tullut itselleni tutuksi erikoisesti 1990-luvun alusta alkaen. Olin tuolloin töissä Rakennushallituksen alaisuudessa Helsingin rakennuspiirissä Erottajan alueella kiinteistöesimiehenä. Meillä oli yli 30 valtion kiinteistöä korjaushuollossa ja kiinteistönhoidossa sillä alueella ja vähän laajemmaltikin. Punavuoressa oli muun muassa melkein koko kortteli meillä hoidossa Fredrikinkadulla, Ratakadulla ja Merimieskadulla. Siellä oli minullakin toimipiste poliisien piirittämänä sisäpihalla. Ympärillä oli Supo, KRP ja liikkuva poliisi. Meillä oli hoidossamme taloja Uudenmaankadulta, Albertinkadulta, Yrjönkadulta ja Bulevardilta joitakin mainitakseni.
Punavuori eli Rööperi stadin slangilla on erittäin tiheästi asuttua seutua. Siellä on yli 20 000 asukasta neliökilometrillä. Ihmisiä asuu varsin pienellä alueella yli 9200. Työpaikkoja tällä alueella on yli 6000 hengelle. Punavuori on Helsingin 5. kaupunginosa ja se on osa Ullanlinnan peruspiiriä ja Eteläistä suurpiiriä. Lähialueita ovat Kaartinkaupunki, Kamppi, Eira, Ullanlinna ja Hernesaari.
1700- ja 1800-luvuilla asukkaat Punavuoressa olivat meren läheisyyden johdosta puisissa mökeissä asuvia merimiehiä ja kalastajia. Se oli köyhän työväestön asuinaluetta. Kun Katajanokkaa 1870-luvulla tyhjennettiin hökkeleistä, niin sen asukkaista suuri osa suuntautui Punavuoren ja Kampin puutaloihin. Tätä kautta Skatalta tuli mukana paljon salakuljettajia ja rikollisia. Sen johdosta Punavuorikin sai melko huonon maineen, joka säilyi aina 1970-luvulle saakka.
A.E. Rosenbröijer on ikuistanut näkymää Punavuoresta arvioni mukaan 1890-luvulla. Kuvassa näkyy vuonna 1821 rakennettu vanhan kylpylälaitoksen puurakennus Punavuorenkadun päässä Hietalahden rannalla nähtynä nykyisen Telakanpuiston (ent. Tokan torin) kohdalta. Oikealla on Hietalahden etelärantakatu, joka nykyisin on Hietalahdenranta. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Harald Svanström on kuvannut Yrjönkatua vuonna 1900. Kuvassa oikealla ovat Yrjönkatu 4 ja 6 rakennukset. Yrjönkatu 4 valmistui vuonna 1890. Sen rakennuttivat A.R. ja Hilma Svanström. He möivät talon vuonna 1919 rouva Enckellille. Rakennus on purettu 1930-luvulla. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tuntematon kuvaaja on ikuistanut valkokaartilaisista miehistä kivääreineen kuvaa vuonna 1917. Tässä ollaan kuvan myötä Cygnaeuksen koulun sisäpihalla osoitteessa Ratakatu 8. Hihanauhan perusteella miehet ovat kuuluneet I pataljoonaan ja sen 12. komppaniaan. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta. Tämän koulun valkokaartilaisten selän takana suunnitteli Karl Hård af Segerstad ja se valmistui vuonna 1910.
Artur Faltin on ottanut kuvaa Suomen Kaapelitehtaasta vuonna 1922. Se sijaitsi tuolloin Merimiehenkatu 36-40 osoitteessa Punavuoressa. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Kaapelitehtaan tehdasrakennus, nykyinen Merikortteli, sijaitsi 1920-luvulla Pursimiehen-, Merimiehen- ja Telakkakatujen varrella.
Helsingin Betania-talo on kuvassa. Sen on suunnitellut Karl August Wrede. Rakennus valmistui vuonna 1904. Se sijaitsee Merimiehenkadun ja Perämiehenkadun kulmassa Telakkapuiston vierellä. Talon rakennutti Kaupunkilähetys, joka antoi sille nimen Betania-koti. Talossa toimi lastenseimi, kodittomien nuorukaisten turvakoti ja varattomille ruokaa jakanut kansankeittiö. Kuva on 1920-luvulta tuntemattoman kuvaajan ikuistamana. Se on Museoviraston kuvakokoelmista.
Muuraustyöt ovat meneillään Mikael Agricolan kirkon rakentamisessa syyskuussa vuonna 1934. Valokuvaaja Pietinen on ollut kameroineen paikalla. Kuva on Museovirastosta.
Postikortin keskellä on Mikael Agricolan kirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Tämä ilmakuva on otettu vuoden 1935 jälkeen. Kuva on Museovirastosta.
Pietinen on kuvannut vuonna 1937 Bengelsdorffin huvilaa, joka sijaitsi aivan Mikael Agricolan kirkon vieressä Helsingin Punavuoressa. Tämän rakennuksen on piirtänyt Gösta Cajanus ja sen osoite oli Tehtaankatu 32 E.
Unto Laitila on ollut Punavuoressa vuosien 1967-1969 kameransa kanssa. Tässä hän on kuvannut liikennettä Laivurinkadulla. Vasemmalla on Laivurinkatu 37 ja 39 rakennukset. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Liikennettä Fredrikinkadulla on kuvannut Unto Laitila vuosien 1967-1969 aikana. Tässä on muun muassa rakennukset numerot 33, 31, 29 ja 27. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Simo Rista on ikuistanut näkymää Perämiehenkadulta vuonna 1970. Hän on kuvannut Merimiehenkadun kulmasta etelään Tehtaankadun suuntaan. HKM
Kampaamo Matiskainen ja Asusteliike L. Sakkila sijaitsivat osoitteessa Albertinkatu 6. Kuvan on ottanut C.-G. Roos vuonna 1975. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Tässä olivat ne 12 vanhaa valokuvaa vanhemmasta nuorempaan, joilla aloitin Punavuoren kaupunginosan kuvien esille tuomisen. Olen näitä jonkin verran tuonut esille myös Helsinki vanhoissa kuvissa Facebook-ryhmässä kahden ja puolen vuoden aikana. Jatkan täältä muutamien viikkojen jälkeen toisen kerran. Olen reilun 80 kuvapainotteista blogia tehnyt Helsingistä eri alueilta. Arkisto-osioon pääset tämän blogin lopusta.
Tässä on vielä noin kahdeksan minuutin pätkä elävää kuvaa. Se on niin vanha, ettei ääntäkään ole filmissä. Helsingin Johanneksen kirkon kentällä on pidetty vuonna 1923 Suomen Messut. Linkki on tässä: Suomen Messut 1923 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Laitan muutamia mainoksia yhteistyökumppaneiltani. Näiden yrityksien tarjontaan ja tuotteisiin on helppo tutustua ihan kotisohvalta käsin. Käy kurkistamassa ja klikkaamassa, mitä edullisia tavaroita tai palveluksia on tarjolla!
Nyt kannattaa alkaa katsella kesäksi vuokramökkiä, kun valinnanvaraa vielä on. Tässä on yksi edullinen vaihtoehto. Katso ja klikkaa!
Pari vuotta sitten Naantalin hotelli valittiin Suomen parhaaksi. Kurkista, mitä tarjouksia täältä löytyy kylpylöineen! Sieltä löytyy ainakin 60+ tarjoukset, syyskuun hoitotarjoukset ja K-plussa-tarjoukset.