Myllypuro on melko metsäistä ja kallioista kerrostaloaluetta. Siellä on väljyyttä riittävästi. Olen joitakin Myllypuro-aiheisia vanhoja valokuvia julkaissut Facebook ryhmässä Helsinki vanhoissa kuvissa reilun kahden vuoden aikana, mutta tämä on tästä alueesta ensimmäinen blogini.
Myllypuro kuuluu Vartiokylän kaupunginosaan. Se sijaitsee Kehä I:n länsi- ja Itäkeskuksen pohjoispuolella. Alueen rakennuskunta koostuu pääosin 1960-luvulla rakennetuista elementtikerrostaloista aivan naapurissa olevan Kontulan tapaan. Myllypuron länsiosassa on laaja pientaloalue ja eteläosassa on 2010-luvulla rakennettu Puu-Myllypuron alue.
Asukkaita Myllypurossa on 12 821 vuoden 2021 lopun laskelmien mukaan. Väestötiheys on 3607 asukasta neliökilometrillä. Työpaikkoja Myllypurossa on 1872 henkilölle. Lähialueita ovat Puotinharju, Roihupelto, Länsi-Herttoniemi, Latokartano, Kurkimäki ja Kontula.
Kuuluisa karhunkaataja Martti Kitunen ei ollut Myllypurosta kotoisin, vaan hän syntyi vuonna 1747 Virroilla ja siellä hän myös kuoli vuonna 1833. Oheinen kuva on Kitusentieltä, joka on tämän päivän Roihupellon tienoilla. Jotenkin tuo nimi karhunkaatoon liittyy, sillä melkoisen lähellä on Karhunkaatajantie. Kuvan on ottanut Constantin Grünberg vuonna 1963. Se on Helsingin kaupunginmuseosta.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Tässä ovat rakennukset Kitusentie 5 ja 3 Sissosentien risteyksessä. Tämänkin kuvan on ikuistanut valokuvaaja Constantin Grünberg vuonna 1963. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Mauno Mannelin on ikuistanut näkymää Myllypuron vesitornin rakentamisesta vuonna 1964. Tämä on Myllypurontien varresta. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta. Joskus 15 vuotta tästä eteen päin kävin minäkin jossakin tämän tornin lähellä olevalla pikkuisella jalkapalloviheriöllä potkimassa futista Neulapadontiellä asuneen työkaverini Hessun ja hänen vävykandinaattiensa kanssa.
Vesitornin suunnitteli arkkitehti Bertel Saarnio ja se valmistui vuonna 1965. Rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto P. Simula. Rakentajana toimi Silta ja Satama Oy. Vesitorni on 49,5 metriä korkea ja merenpinnasta yli 90 metriä. Sen tilavuus on 13 400 m3. Tornissa on myös radiotukiasema antenneineen ja suurtehohälytin.
Sky-Foto Möller on ottanut useita ilmakuvia Helsingistä ja lähiympäristöstä. Tässä on kuva Myllypurosta vuodelta 1965. Etualalla on melkoisen uusi vesitorni. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Myllypuron kansakoulu on vuonna 1965 ollut Constantin Grünbergin kuvan kohteena. Tuohon aikaan ja vielä paljon myöhemminkin tehtiin nopealla aikataululla viipalekouluja lyhytaikaiseen käyttöön. Tämä koulu on sijainnut Neulapadontie 6 osoitteessa.
Tuntematon kuvaaja on ikuistanut näkymää juhannusmarkkinoilta Myllypuron ostoskeskuksessa osoitteessa Kiviparintie 2. Kuva on otettu vuoden 1965 jälkeen. Se on Helsingin kaupunginmuseosta peräisin. Tämä ostoskeskus valmistui vuonna 1965 Erkki Karvisen suunnitelmien mukaan. Alun perin rakennus oli betonipunkkeri, mutta vuonna 1995 se maalattiin valkoiseksi. Sisäpihan kaksi aukkoa saivat pyramidimaiset katteet vuonna 1977. Ne tehtiin myös Karvisen suunnitelmien mukaan.
Nykyinen Myllypuron ostari on rakennettu vuosina 2009-2011 aiemman ostoskeskuksen paikalle.
Metsätieteiden ylioppilas Marja Vilkkumaa kaataa keittoa vieressä olevasta soppatykistä otettuna. Metsäylioppilaat ovat olleet järjestämässä Konesavotta 68 tapahtumaa, jossa esiteltiin erilaisia metsäkoneita Myllypurossa. Kuva on Lustosta- Suomen Metsämuseosta.
Ympärillä on runsaasti yleisöä ollut seuraamassa Konesavotta-tilaisuudessa metsäkoneen työskentelyä Myllypurossa. Kuva on Lustosta-Suomen Metsämuseosta.
Teuvo Kanerva on ikuistanut näkymää Myllypurosta vuosien 1969-1975 välisenä aikana. Kuvassa on lähinnä Ostoskeskus Kiviparintie 2. Taustalla näkyy kerrostaloja. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Foto Roos on kuvannut näkymää Myllypuron voimalaitoksesta 16.1.1970 iltavalaistuksessa. Sen osoite on Kontulantie 1. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta. Myllypuron voimalaitos otettiin käyttöön kahdessa vaiheessa vuosina 1964 ja 1967. Käyttö lämmöntuottamiseen kävi 30 vuoden jälkeen kannattamattomaksi ja käyttö päätettiin lopettaa vuonna 1994.
Valokuvaaja Eeva Rista on ottanut kuvan Kauppamyllyntien mutkasta syyskuussa vuonna 1970. Se sijaitsee Viilarintien ja Ratasmyllyntien välillä. Kuva HKM
Näiden lapsien takana on ”rakas lapsi”, jolle on annettu monta nimeä. Jos se on Fiat 600, niin sitä on kutsuttu kusiaiseksi, pompan napiksi, keinomunuaiseksi ja lypsyjakkaraksi. Simo Rista on ollut kameransa kanssa paikalla elokuussa 1970 Myllypurontie 22 rakennuksen parkkipaikalla. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Blogini loppupuolella on Arkistot-osio, josta pääsee kurkistamaan muitakin tekemiäni kuvapainotteisia blogeja. Helsingistä eri puolilta olen niitä tehnyt noin 80 kpl. Palaan tänne Myllypuroon muutaman viikon jälkeen uudestaan.
Laitan kolme sopimuskumppanieni mainosta tähän vielä. Katso ja klikkaa, mitä tarjouksia heiltä löytyy!
Vallilasta löytyy verhoja ja mattoja edulliseen hintaan. Katso ja klikkaa!
Lindexissä on edullisia vaatteita vauvoille ja naisille! Käy kurkkaamassa!
Hei. Kiitos kuvistasi. Pohdin tässä itse äskettäin miltä kotimaisemani näyttäisikään jos ennallistamisasetus palauttaisi kaiken 1950-luvulle. Vai eikö se koskisikaan kaupunkeja?
Kiitos kommentista ja mielenkiinnosta! Muistojen kautta sitä enää pääsee itsekin sinne 50-luvulle ja näiden vanhojen valokuvien. On ollut välillä niin rajua hävitysvimmaa monien kulttuurihistoriallisten rakennusten suhteen ja sitten on tullut luonnotonta betonia ja asfalttia tilalle. Nykyinen asuinseutuni Järvenpää on yksi esimerkki suuruudenhulluttelusta tämän päivän arkkitehtuurissa. Täällä rakennetaan parhaillaan bulevardikorttelia, jota kilvan haukutaan julkisesti rumimmaksi koko Suomessa. Pilvenpiirtäjiä nousee pikku kaupunkimme keskustaan. Enemmän pitäisi olla kunnioitusta vanhaa ja arvokasta kohtaan!