Kaivopuisto kuuluu Eteläiseen suurpiiriin Helsingissä. Se on kaupunginosa, jossa vuoden 2020 lopussa oli vain 444 asukasta. Koska pinta-ala on vain 0,46 km2, niin väestöntiheys on kuitenkin 965 asukasta neliökilometrillä. Alue on saanut nimensä samalla paikalla 1800-luvulla toimineelta kylpy- ja kaivolaitokselta.
Itse pääsin hyvin tutustumaan Kaivopuistoon 1990-luvulla, kun hoidimme Valtion omistuksessa olevia kiinteistöjä. Meillä oli korjausvastuussa ja kiinteistönhoidossa muutamia arvokiinteistöjä myös tältä alueelta. Niitä olivat Latvian suurlähetystö, joka sijaitsi Armfeltintie 10 osoitteessa. Sitä hoiti kiinteistönhoitajamme Elvi Krekola. Meillä oli myös Marmoripalatsi Itäinen Puistotie 1 osoitteessa. Siellä toimi Työtuomioistuin. Siellä hoiti oman työnsä ohella kiinteistöä Hemmo Pohjasvuo. Sitten meillä oli myös taidekulttuuria tulvillaan oleva rakennus Kalliolinnantie 8, joka tunnetaan nimellä Cygnaeuksen galleria. Sitä hoiti Ritva Weckman. Sieltä muistan huippuhienoa taidetta seinillä. Uno Cygnaeus (1810-1888) oli aikanaan ostanut jokaiselta sen ajan huippunimeltä Suomessa yhden taulun.
Eugen Hoffers on ikuistanut näkymää Kaivohuoneelta 1860-luvulla. Se on ollut upea rakennus aikaisemmin ja on sitä yhä. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Kaivohuone sijaitsee Ison Puistotien varrella. Tämän vuonna 1838 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel.
Kaivohuoneen rakentaminen liittyy Kaivopuiston perustamiseen. Tämä alue oli ollut aikaisemmin sotilaskäytössä. Liikemies Henrik Borgströmin ehdotuksesta ja aloitteesta tämä kaupungin ulkopuolella ollut tienoo muutettiin puistoksi, johon perustettiin varakkaiden venäläisten kesäturistien houkuttelemiseksi Kaivopuiston kylpylä. Siitä on seuraava vanha valokuva.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Eugen Hoffers on kuvannut myös Kaivopuiston kylpylää vuonna 1870. Virallisesti sen nimi oli Ulriikaporin kylpylä- ja kaivohuoneyhtiö. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Julkaistuani tämän saman valokuvan facebook-ryhmässä Helsinki vanhoissa kuvissa tiedettiin kommenteissa kertoa, että tämä rakennus tuhoutui vuoden 1944 suurpommituksissa. Viimeisen kerran kylpylärakennuksessa kylvettiin 1800-luvun lopussa. 1900-luvulla talossa asui vuokralaisia.
Helsingin kaupunki vuokrasi koko tämän puistoalueen vuonna 1834 perustetulle Ullanlinnan Kylpylaitos Osakeyhtiölle 50 vuodeksi. Yhtiön suurin osakas ja tosiasiallinen johtomies oli liikemies Henrik Borgström.
C.A. Hårdh on ikuistanut näkymää 1870-luvulla Kaivopuistossa. Kuvassa ovat Kalliolinna ja Tähtitorni. Kuva on Museovirastosta. Kalliolinna on rakennettu vuonna 1843. Niihin aikoihin alueelle rakennettiin kahdeksan huvilaa. Niistä on vielä nyt jäljellä Villa Kleineh ja Villa Kalliolinna. Tämän kuvassa vasemmalla ylhäällä näkyvän Kalliolinnan rakennutti lääketieteen tohtori, kylpylälaitoksen intendentti Frans Johan Rabbe. Häntä pidettiin suuruudenhulluna. Historiikit kertovat, että Rabbe kuului muun muassa ryhmään, joka perusti vuonna 1831 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran. Arkkitehtina toimi Engelin seuraaja Ernst Bernhard Lohrman. Ulkopuolelta rakennus muistuttaa prinsessasatujen linnaa, mutta sisältä asunto on tavanomaisempi.
Tähtitorni on kuvassa oikealla ylhäällä näkyvä vaalea rakennuskokonaisuus. Se valmistui Ulriikanporinvuoren huipulle vuonna 1833. Useiden vuosikymmenien ajan, 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan saakka, torninhuipusta annettiin ”hattumerkki” joka päivä kello 12, jotta kaupunkilaiset voisivat sen avulla tarkistaa kellonsa. Alkuaan samanaikaisesti ammuttiin myös Katajanokan kärjen varuskunnassa laukaus, muttei enää 1900-luvun puolella tehty. Yliopiston Tähtitornin rakentamisen jälkeen kallio sai vähitellen uuden nimen Tähtitorninmäki tai Tähtitornin vuori. Jälkimmäinen vahvistettiin viralliseksi nimeksi vuonna 1928.
Alfons Åkerman pyöräilee Kaivopuistossa klo 13 aikoihin 15.5.1898. Ennen vanhaan ei ollut niin nokon nuukaa, milloin ylioppilaslakkia pidettiin. Maaseudulla sitä pidettiin heinähommissakin. Laitoin tämän valokuvan ihan yleisnäkymänä siitä, millaisella ajopelillä tuohon aikaan mentiin ja miltä Kaivopuistossa näytti. Sitten otin vähän selvää, kuka Alfons oikein oli. Hän on ollut suomenruotsalaisen partioinnin keulahahmo ihan siellä pioneerivaiheessa. Hän on ollut myös henkilö, jonka kanssa monella meni sukset ristiin. Ehkä siksi hän pyöräilee. Alfons syntyi vuonna 1876 ja kuoli vuonna 1954. Kuvassa hän on pari viikkoa yli 22 vuotias. Kuvan ottajasta ei ole tietoa, mutta se on Museovirastosta peräisin.
Liikemies Karl Eugen Stockmann (1865-1938) on poseeraamassa kaatamansa karhun vieressä Kaivopuistossa 1890-luvun loppupuolella. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Karl Stockmann toimi Stockmannin tavaratalon toimitusjohtajana 1902-1925. Hän nosti sen mannermaiselle tasolle. Heti alkuun hän laajensi Senaatintorin varrella sijainneen tavaratalon tiloja niin, että myyntipinta-ala tuplaantui reilusti. Vuonna 1911 hän osti Julius Tallbergilta Aleksanterinkadun päästä tontin uudelle tavaratalolle. Uusi rakennus valmistui vasta 1930.
Tuntematon kuvaaja on ikuistanut näkymää Kaivopuiston rannasta 22.5.1898 klo 18.15. Taidokkaasti ovat kaikki kiville päässeet kengät jaloissa. Kuva on Museovirastosta.
Tässä on meneillään Itsenäisyyspäivän lipunnosto Tähtitorninmäellä 6.12.1927. Kuva on Museovirastosta.
Kaivopuiston maraton on meneillään vuonna 1926. Kuva on ollut Hufvudstadsbladetissa toukokuussa 1926. Kuva on Museovirastosta. Kaivopuiston maratonia juostiin vuosina 1929-1961. Matka ei ollut kuitenkaan maratonin mittainen , vaan 25 km.
Valokuvaaja Viljo Pietinen on ikuistanut näkymää Kaivopuistosta ylioppilaiden vappujuhlasta 1.5.1939. Voisi kuvitella Heikki Kinnusen tuonne kyselemään, jotta ”onks Viljoo näkyny”. Heikki tosin syntyi vasta 7 vuotta myöhemmin.
Marsalkka Mannerheim tunnetaan ratsastajana, eikä niinkään autoilijana. Tässä hän saa vuonna 1946 lahjaksi upean Cadillacin. Vasemmalla on johtaja Curt Sundman, sitten adjutantti Olof Lindeman, seuraavana Sundmanin tytär ja sitten ylen onnellinen auton saaja Carl Gustaf Emil Mannerheim. Tässä ollaan Kalliolinnantiellä Kaivopuistossa. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Riitta Riihonen on kuvannut vuonna 1987 Cygnaeuksen galleriaa sisäpuolelta. Joitakin kertoja olen itsekin saanut siellä käydä työn puolesta ja samalla ihailla muun muassa Ferdinand von Wrightin Taistelevia metsoja. Taiteeseen pääsin tutustumaan valtion talojen kiinteistönhoidon myötä vielä myös Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Meillä oli hoidossa myös Yrjönkatu 18 osoitteessa oleva Kuvataideakatemia. Sielläkin tuli vastaan yllätyksellisiä maalauksia ja teoksia. Siivoajamme ihmettelivät, kun heiltä kiellettiin kajoaminen joskus roskiin, kun taiteen opiskelijat saivat muka inspiraatioita pölystä ja roskasta. Kerran tuli suuri yllätys vastaan, kun kymmenessä taulussa oli talonmiehemme ilkosillaan. En tiedä, paljonko hän ehti hankkia mallina olostaan. Cygnaeuksen galleria sijaitsee osoitteessa Kalliolinnantie 8 ja se on melko lähellä Mannerheimin museota. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Tässä on kuvaa ns. Marmoripalatsista sisäpuolelta Itäinen puistotie 1 osoitteessa. Tämä oli myös meillä kiinteistönhoidossa. Tämän kuvan on ottanut Ari Saarto vuonna 1991 ja se on Museoviraston kuvakokoelmista. Työtuomioistuin toimi tässä talossa vuosina 1984-2012. Tässä on kyseessä sihteerin huone. Tämä rakennus oli aiemmin Villa Keirkner. Eliel Saarinen on tämän suunnitellut. Se valmistui vuonna 1918.
Tässä on vielä kahdeksan minuutin verran elävää kuvaa Helsingistä vuodelta 1941. Lapset leikkivät talvisia leikkejään ja urheilevat eri puolilla Helsinkiä. Taitoluistelussa esittäytyy eräs tuon ajan huippunimi. Linkki on tässä: Naurava kevät – lasten lumiparaati | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Jatkan Kaivopuistossa kuvien kanssa muutamien viikkojen päästä. Blogini lopussa on Arkistot-osio, jota kautta pääset katsomaan aikaisempia blogejani. Olen tehnyt niitä kuvapainotteisesti Helsingistä jo lähes 90. Kahden ja puolen vuoden ajan olen julkaissut ja tuonut tarjolle vanhoja valokuvia Facebook ryhmässä Helsinki vanhoissa kuvissa.
Tuon vielä esille muutamia sopimuskumppanieni mainoksia. Katso ja klikkaa, mitä heillä on tarjota.
Täältä löytyy erikoisesti naisille vaatteita. Käy kurkistamassa!
Tässä on hyvä terveydellinen vaihtoehto oman kunnon tarkistamiseen kaikissa muodoissaan.