Kesällä 2019 olen viimeksi vieraillut Seurasaaressa. Olin siellä tyttäreni ja kahden vaimoni siskon kanssa kiertelemässä. Tämä museosaari sijaitsee lähellä Meilahtea. Vuodesta 1909 lähtien on saaressa toiminut ulkomuseo. Sinne on siirretty vanhoja puurakennuksia eri puolilta Suomea. Paljon on erilaista esineistöä tuotu myös. Meitä kiinnosti erikoisesti vaimoni sisarien mukana ollessa Iisalmen vanha pappila. Se on uudelleen pystytetty Seurasaareen ja saatu valmiiksi toukokuussa 1969. Appiukkoni äiti eli vaimoni ja hänen sisarien isoäiti on aikoinaan ollut Iisalmen pappilassa töissä. Se oli ollut Ukko-Ruuhveltin aikaan. Tarkennettuna kyseessä oli Theodor Brofeldt (1837-1914). Hän toimi Iisalmen seurakunnan kirkkoherrana 1883-1914. Hänen vanhimmasta lapsestaan tuli suuri suomalainen kirjailija, Juhani Aho.
K.E. Ståhlberg on ikuistanut näkymää talviselta Seurasaaren sillalta vuonna 1892. Eipä ollut vielä silloin turisteja menossa ulkomuseoon, joka perustettiin vuonna 1909. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Seurasaaren ulkomuseotoiminta ei perustu pelkästään puurakennuksien ja esineiden näytteillä pitoon. Siellä pidetään paljon myös erilaisia kulttuuritapahtumia teatteriesityksistä, kansantansseista ja laulujuhlista lähtien. Muutakin tapahtumarikasta toimintaa on vuosikymmenien aikana ollut, kuten kirkkovenesoutua, tervan polttoa ynnä muuta. Tässä esitetään Anna-Liisa näytelmää Konginkankaalta siirretyn Niemelän torpan pihalla vuonna 1911. Kuvan on ottanut Raikas-niminen henkilö sukunimeltään. Kuva on Museovirastosta.
Niemelän torpan rakennukset muodostavat täydellisen pihapiirin Seurasaaressa aivan samaan tapaan kuin aikanaan Konginkankaalla. Torpan kokonaisuuteen kuuluu myös karjapiha. Päärakennus käsittää savutuvan, savusaunan ja maitokamarin. Rakennuksen vanhin osa, sauna, on peräisin torpan perustamisen ajoilta 1770-luvulta.
Kuva on hirsistä tehdystä karhunloukusta Seurasaaren ulkomuseossa on vuodelta 1919. Sitä ei ole kerrottu, kuka on kuvaaja tai missä päin Suomea on mesikämmentä näin loukutettu. Kuva on Museovirastosta. Aikoinaan karhuja surmattiin keihästämällä ja myöhemmin ampumalla. Niille tehtiin myös ansoja, joissa on käytetty häkkejä, hirsistä tehtyjä loukkuja tai karhunrautoja. Muita nykyisin kiellettyjä tapoja pyydystää karhu olivat haaskapyynti, karhunkierros, pesäpyynti ja myrkkypyynti.
Joku Pietisen valokuvaperheestä on kuvannut Aleksis Kiven tupaa Seurasaaren ulkomuseossa vuonna 1934. Kuva on Museovirastosta. Tupa siirrettiin Siuntiosta vuonna 1913, mutta se paloi 8.10.1913 pystytysvaiheessa ja rakennettiin uudestaan kopiona vuonna 1914. Onneksi esineistö ei ollut vielä tulipalon sattuessa sisällä.
Pietinen on kuvannut retkeilijöitä vuonna 1935. Kuva on Museovirastosta.
Sateisen ja kolean näköinen ilma ei ole haitannut näitä Seurasaareen tulevia ihmisiä. Ajankohta on ollut vuosi 1938, kun Pietinen on kuvannut ulkomuseoon johtavalla sillalla astelevia henkilöitä. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Seurasaaren edustalla soudetaan Virtain kirkkoveneellä. Kuvan on ottanut Eino Nikkilä 18.8.1946. Kuva on Museovirastosta. Ulkomuseossa löytyy tämän veneen lisäksi myös venetalas Virroilta. Tämä kirkkovene on kotoisin Virtain Ikkalan kylästä. Se on 21 metriä pitkä ja 14 hankainparinen. Veneeseen on mahtunut 60-70 henkilöä. Vene on rakennettu vuonna 1897.
Järvi- ja vesistöalueilla oli entisaikaan tapana, että vesien takana olevat kylät muodostivat ns. kirkkoveneyhdistyksiä, jotka yhdessä rakensivat kirkkoveneen. Isommista taloista saatiin rakennusaineita ja pienemmistä työvoimaa. Talolla tai torpalla oli oikeus veneen paikkoihin sen mukaan, kuinka talo oli osallistunut veneen rakentamiseen.
Kirkkoveneet tehtiin yleensä sulavalinjaisiksi ja nopeakulkuisiksi. Siihen aikaan oli tapana, että veneet kilpailivat keskenään kotimatkalla. Samaan tapaanhan kisailtiin myös hevosilla, erikoisesti tapaninpäivänä. Kirkkoon mentäessä oli kilpailu ehdottomasti kielletty. Emännät saattoivat uhrata kilokaupalla voita levitettäväksi veneenpohjaan, jotta sen kulku saataisiin erityisen liukkaaksi.
Presidenttimme Urho Kaleva Kekkonen eli tuttavallisesti Urkki ruokkii lintua Seurasaaren sillalla. Näkymän on ikuistanut U.A. Saarinen 28.11.1956. Urkki oli ahkera liikkuja ja suuri luonnon ystävä. Tamminiemeen ei tästä kovin pitkä matka ole. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Kuva on Savitaipaleen kaupasta Seurasaaressa. Kaupparakennus on siirretty Lavikanlahdelta. Kynnykset kauppaan olivat korkeat. Puotityttö on puodissaan. Kuva on ikuistettu vuonna 1963. Ulkomuseoon on kaupan lisäksi siirretty vielä vuonna 2002 Savitaipaleen maalaiskaupan aitat. Tämä kuva on Museovirastosta.
Tässä on menossa Iisalmen pappilan uudelleen rakentaminen Seurasaaren ulkomuseoon. Näkymän on ikuistanut Alfred Kolehmainen vuonna 1969. Saman vuoden toukokuussa oli pappila valmiina. Kuva on Museovirastosta.
Teuvo Kanerva on ikuistanut tämän näkymän Seurasaaren ulkomuseon juhlakentältä 1960-luvulla. Kansantanssijat ilahduttavat suurta katsojajoukkoa esityksellään. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Tässä oli ensimmäinen kuvapainotteinen blogini Seurasaaresta. Jatkan täältä muutamien viikkojen päästä.
Laitan tähän vielä kuvia täydentämään noin yhdeksän minuuttia elävää kuvaa. Antti Halosen suunnittelema ja selostama Seurasaari kuvaa ulkomuseon luontoa, rakennuksia ja ulkoilijoita. Ylioppilasteatteri esiintyy myös tämän lyhyen filmin kuvissa. Partiolaisia ja Helvi Sipilä heidän joukossaan esiintyy myös. Linkki tähän lyhytelokuvaan on tässä: Seurasaari | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Tässä on muutamia mainoksia, joissa yleensä aina on melkoisen hyviä tarjouksia. Tämä päivänä on myös terveellistä käydä kauppaa etänä, niin välttää basillit ja bakteerit sekä pienentää hiilijalanjälkeä. Tuotteet saat halutessasi kotiovelle! Katso ja klikkaa!
Tässä on hieno mahdollisuus yllättää ystävä etänä kukkasin. Katso ja klikkaa!
Luin living on suomalainen yritys, joka tekee muun muassa kylpypyyhkeitä ym. bambusta. Katso ja ihmettele!