Tein ensimmäisen Seurasaari-aiheisen blogini kolmisen viikkoa sitten. Tässä mielenkiintoisessa paikassa olemme jälleen 12 vanhan valokuvan myötä. Aion siellä käydä tulevan kesän aikana jälleen itsekin.
Presidenttimme Urho Kekkonen vieraili melko tiuhaan Seurasaaressa ulkoilulenkeillään. Hänestä on otettu sieltä valokuvia, kun linnut syövät hänen kädestään. Tunnen lukkarin rakkautta Iisalmea kohtaan, koska anoppila oli siellä ja sen kautta vielä tänäkin päivänä siellä on paljon vaimoni sukulaisia. Urho Kekkosen ansiota on, että Iisalmen pappila on Seurasaaressa pystytettynä. Sehän purettiin vuonna 1966 Iisalmessa ja toimitettiin tänne ulkomuseolle. Useita vuosia saivat hirret levätä pressun alla. Urkki oli tehnyt omia havaintojaan kävelyretkillään. Kun hän otti puheeksi jo pari vuotta maanneet hirret, niin se vihdoin sai vipinää ja pappilan pystytystyöt pääsivät käyntiin vuonna 1968. Toukokuussa 1969 pappila oli pystytetty. Luojan kiitos ja vähän Urkinkin! Ei varmastikaan ollut paljosta kiinni, että hirret olisivat kärsineet pitkien aikojen säiden vaihteluista ulkosalla.
On saattanut kuusenkerkkäjuoma maistua tälle isolle porukalle, kun ei ole saanut alkoholia käyttää. Tässä ovat kokoontuneet Suomen opiskelevan nuorison raittiusliittolaiset 25.7.1910 Seurasaareen. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Itselleni tuli tuo kuusenkerkkä mieleen siksi, kun Kansallisarkiston juhlatilaisuuksissa 2010-luvulla nollatoleranssiin siirtymisen johdosta jonot baaritiskille lyhenivät, kun siirtyminen kuusenkerkkäjuomiin tapahtui.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Kesäkuussa vuonna 1932 on Suomessa ja Seurasaaressa vieraillut brittiläisiä sotilaita. Aarne Pietinen on kuvannut tätä tapahtumaa. Kuva on Museovirastosta.
Ilmavoimat ovat yhdessä kuvaajan J. Ferin Ky:n kanssa kuvannut Seurasaarta 26.8.1937. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Viron presidentti Konstantin Päts ja Suomen presidentti Kyösti Kallio ovat 1.9.1937 tutustumassa Seurasaareen ulkomuseoon. Valokuvaaja Hugo Sundström on ikuistanut tämän näkymän. Kuva on Museovirastosta.
Tässä tapahtuu näytösluonteisesti tervahaudan polttoa ulkomuseon alueella. Aarne Pietinen on ottanut tämän kuvan vuonna 1938. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Tervahautoja on Suomessa aikanaan tehty kahta päätyyppiä, rännimäisiä ja trattimaisia. Suurempaa tervan tuotantoa varten valmistettiin trattimaisia hautoja, jotka kaivettiin tuulensuojaiseen paikkaan ja joiden pohjalle rakennettiin umpinaiset säiliöt. Rännihaudassa terva juoksutettiin tynnyreihin rännin eli ns. piipun kautta, jonka päässä oli kynä tai purtilo. Tervahaudan pohja tampattiin tiiviiksi turpeella ja savella.
G. Heurlin on kuvannut 1930-luvulla Kahiluodon kartanoa Seurasaaren ulkomuseossa. Kuva on Museovirastosta.
Kahiluodon kartano on tila Taivassalosta. Kartanoon kuuluivat Iso-Kahiluoto ja Vähä-Kahiluoto, jotka yhdistettiin rälssisäterinä 1600-luvun puolivälissä. Keskiajalla sen omisti Ille-suku. Sen jälkeen se on ollut monen suvun omistuksessa. Kartanon päärakennus siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon vuonna 1926. Tämä rakennus valmistui alun perin noin 1790. Rakennus on edustava esimerkki Lounais-Suomen kartanokulttuurista.
Tässä on tiukan näköisiä vartijoita Seurasaaren ulkomuseosta. Ajankohtaa ei ole tiedostossa mainittu, mutta veikkaan, että useita vuosikymmeniä on tämän kuvan ottamisesta kulunut. Museovirastosta on tämä kuva peräisin.
Karunan kirkko siirrettiin Seurasaareen vuonna 1912. Tämä jalkapuu on ollut siellä käytössä. Kuvan on ikuistanut Vilho Setälä ja se on Museovirastosta peräisin. Ajankohtaa ikuistamiseen ei ole tiedossani. Jalkapuu tämän päivän Suomessa ei olisi kovin näkyvä rangaistus tänä aikana, koska kirkkojen kävijöiden määrät ovat koko ajan laskeneet. Voisiko kirkkoväen määrä kasvaa, jos jalkapuut otettaisiin uudestaan käyttöön? Ne olisivat käytössä vain kirkonmenojen ajan ja sitten jalkapuulaiset vietäisiin takaisin turvasäilöön. Ehkä tästä ei kannata kansalaisaloitetta tehdä!
Seurasaareen pääsee hyvin myös veneellä. Tässä on kuva aikaväliltä 1955-1974. Se on Museovirastosta peräisin.
Presidentti Urho Kekkonen on pelaamassa kyykkää Seurasaaressa 8.6.1974. Pekka Kyytinen on ottanut tästä hetkestä valokuvan. Se on Museovirastosta peräisin.
Kesy orava on tullut pojan luokse aterioimaan heinäkuussa vuonna 1974. Kuvan on ottanut Märta Söderholm. Kuva on Museovirastosta.
Iisalmen pappilaa on tuntematon kuvaaja ikuistanut kamerallaan vuonna 2007 Seurasaaren ulkoilumuseossa. Kuva on Museovirastosta.
Laitan muutamia mainoksia yhteistyökumppaneiltani. Näiden yrityksien tarjontaan ja tuotteisiin on helppo tutustua ihan kotisohvalta käsin. Käy kurkistamassa ja klikkaamassa, mitä edullisia tavaroita tai palveluksia on tarjolla!
Jos sinulla on kertynyt pikkuvippejä ja osamaksulainoja monista paikoista, niin tässä on hyvä keino Suomen yhdistelylainan kautta maksaa ne pois. Katso ja klikkaa!
Käy kurkistamassa Telian tarjouksia!