Kaivopuisto sijaitsee aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla. Joka kolmas paikallinen asukas puhuu äidinkielenään ruotsia. Valtaväestö eli noin 300 asukasta puhuu suomea. Asukkaita on siis noin 450. Puiston lisäksi itäpuolella oleva vanha huvila-alue kuuluu Kaivopuistoon.
Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla on Ursan tähtitorni. Suomenkieliset ylioppilaat juhlivat vajaan parin viikon päästä perinteisesti vappua Kaivopuistossa, kun ruotsinkieliset menevät tapansa mukaan Kaisaniemeen.
K.E. Ståhlberg on kuvannut talviseen aikaan tietä Kalliolinnalta. Tämä näkymä on 1890-luvulta. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Tässä nähdään Kaivopuistoa yhdessä Gerda Engströmin myötä. Tämä kuva on otettu 15.5.1898 klo 12.30. Gerdasta ei ole sen enempää kerrottavaa, mutta tämä kuva tuo näytille maisemaa tuosta ajasta yli 125 vuotta sitten. Kuva on Museovirastosta peräisin.
Tässä on toimitusjohtaja Karl Stockmann yhdessä poikansa Kurtin kanssa Jusupoffin huvilan portailla vuonna 1901. Kameran takana on rouva Ester Stockmann. Kuva on Museovirastosta.
Floran päivän viettoa Kaivopuistossa on kuvannut 13.5.1930 Aarne Pietinen. Tämä kuva on Museovirastosta.
Eipä näy miestä väkevämpää kenelläkään. Tässä vietetään 14. kerran pohjoismaisia raittiuspäiviä. Nyt ollaan Kaivopuistossa 26.7.1931. Kuva on Museovirastosta.
Tässä on ilmakuvaa otettu Kalliolinnasta. Sipilä on kuvannut. Ajankohta on ollut 8.7.1931. Kuva on Museovirastosta.
Tässä on kukkiva agave ravintola Kaivohuoneen puistossa. Aarne Pietinen on ikuistanut näkymää vuonna 1934. Kuva on Museovirastosta.
Vladimir Schohin on ikuistanut näkymää Kaivopuistossa. Ajankohtaa ei ole tiedossa. Rakennus on osoitteessa Kaivopuisto 8 A. Kuva on Museovirastosta.
Oy Heikkilä Ab:n autoja on näytillä Ullanlinnan rannassa 12.11.1938. Näkymän on ikuistanut Otso Pietinen. Kuva on Museovirastosta.
Nainen nojaa Opel Olympia merkkiseen autoon Kaivopuistossa vuonna 1939. Kuvan on ottanut Otso Pietinen ja se on Museoviraston kuvakokoelmista peräisin.
Helsinki sai ensimmäisen pysyvän katolisen kirkkonsa vuonna 1860. Silloin otettiin käyttöön Kaivopuiston kallioille rakennettu Pyhän Henrikin kirkko. Kirkon siunaamisen toimitti monsignore Lubinsky Tallinnasta 16.9.1860. Kirkon vihki vasta 14.9.1904 Mohilevin arkkipiispa Jerzy Szembek, jonka alaisuuteen Suomen katolilaiset kuuluivat. Tämän kuvan on ottanut N. Granberg vuonna 1945. Kuva on Museovirastosta.
Kaivopuistossa on ollut suosittu mattojen pesupaikka. Sillä kohtaa aina turistiautotkin hiljentyvät ihmettelemään, mitä siellä oikein tapahtuu. Tämän kuvan on ikuistanut Volker von Bonin. Ajankohtaa ei ole mainittu, mutta itse arvelen sen olevan 1970-luvun loppupuolta. Kuva on Museoviraston kokoelmista.
Tässä tulee vielä muutamia sopimuskumppanieni mainoksia hyvistä tuotteista tai palveluista. Katso ja klikkaa!
Vallilasta löytyy verhoja ja mattoja edulliseen hintaan. Katso ja klikkaa! Vaimoni osti jokin aika sitten isot matot keittiöön ja olohuoneeseen tosi edullisesti. Ne tulivat postivapaasti lähikauppaan muutaman sadan metrin päähän.
Björn Borg oli aikoinaan maailman paras tennispelaaja. Huippua on myös hänen tuotteensa vaatetuksessa. Käy katsomassa!