Muutimme Ristiinasta Mikkeliin vuonna 1963. Osoitteemme oli Vesitorninkatu 15. Viereisellä samansuuntaisella Kiiskinmäenkadulla asui hiihtäjä Arto Tiainen, noin sadan metrin päässä meiltä. Tunsin melko hyvin tuolloin Arton pojan Arin sekä jonkin verran myös Vesaa ja Hannua. Artolla oli kotinsa yhteydessä kuntosali uima-altaineen 1960-luvun loppupuolilla. Sehän oli ihan uutta Mikkelissä tuohon aikaan. Kävin siellä joskus minäkin. Olimme Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n junioreissa siellä joskus ohjatusti kuntoamme testauttamassa.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Arto Kasper Tiainen syntyi Kiviapajalla Säämingissä 5.9.1930. Arton edustamat seurat olivat Savonlinnan Jyry, Kuopion Poliisiurheilijat (1953-1959) ja Mikkelin Hiihtäjät. Työuraa Arto teki poliisina, kuntosaliyrittäjänä sekä urheiluvälinekauppiaana. Tintti-Sport aloitti Mikkelissä vuonna 1975 ja se käsitti myös postimyynnin ympäri Suomea.
Arto Tiainen oli mukana myös politiikassa ja ehti toimia vähän aikaa myös kansanedustajana, peräti kaksi kuukautta eli 22.1-22.3.1970. Hän oli ollut ehdokkaana vuonna 1966 SDP:n listoilla. Kun Viljo Virtasesta tuli Mikkelin läänin maaherra, niin Arto Tiainen sai varalla olevana hänen paikkansa parlamenttitalossa Arkadianmäellä. Hän oli myös kunnallispolitiikassa mukana istuen Mikkelin kaupunginvaltuustossa. Myöhemmin Arto kertoi tuosta eduskunta-ajasta Iltasanomien haastattelussa vuonna 1987: ”Ennen minä kerjään leipäni, kuin menen siihen rottapesään takaisin. Pieniä asioita kyllä puserretaan, mutta suuret asiat hoidetaan vain köykäisesti”. Mitähän mieltä mahtavat olla samassa talossa olleet Marjo Matikainen-Kallström ja Juha Mieto? Heikki Hasukin yhdistetyn miehenä on aikanaan ollut Arkadian mäellä.
Arto Tiainen kävi neljät olympiakisat vuosina 1956-1968. Näissä tuli hyvin esille se, ettei Arto ollut parhaimmillaan korkeissa ilmanaloissa. Hän oli kolme kertaa mukana MM-kisoissa. Olympiamitaleita Arto nappasi Innsbruckista vuonna 1964. Hopeaa tuli 4×10 kilometrin viestihiihdosta, jossa Tintti hiihti Suomen toisen osuuden. Pronssia hän sai siellä 50 kilometrin hiihdossa. Arto on kertonut, että joitakin kilometrejä ennen maalia häneltä oli irronnut side. Hän oli löytänyt ruuvin maasta ja käsin kiertänyt sen paikalleen. MM-kisojen saldo Artolla oli myös kaksi mitalia. Lahdessa tuli vuonna 1958 miesten viestihiihdossa 4×10 km pronssia. Oslossa Arto voitti hopeamitalin vuonna 1966 päämatkallaan 50 kilometrillä.
Arto nousi edustustehtäviin 25 vuotiaana vuonna 1956 Cortinan olympiakisoissa. Hän oli 15 kilometrillä vasta 26. Tuo sija ei vastannut yhtään hänen sen hetkistä kuntoaan. Silloin se nähtiin, ettei alppi-ilmasto sopinut hänelle. Tietenkin siihen olisi voinut tottua, jos olisi sinne päässyt aiemmin harjoittelemaan. Seuraavat olympialaiset olivat vuonna 1960 Squaw Valleyssa. Nekin olivat korkeassa ilmanalassa. Arton menestys oli edelleenkin vaatimatonta. Hän oli 30 kilometrillä sijalla 18, eikä hän sitten saanut muita matkoja hiihtää.
Arto oli yksi luotettavimmista 50 kilometrin hiihtäjistämme, kun normaaliolosuhteissa sai hiihtää. Zakopanen MM-kisoissa vuonna 1962 Arto hävisi pronssimitalin viidellä kympillä 0,7 sekunnilla. Onneksi hän hävisi sen suomalaiselle, sillä Kalevi Hämäläinen oli tuolloin häntä parempi. Innsbruckin 50 kilometrin hiihdossa kultaa nappasi Ruotsin Sixten Jernberg ja maanmiehensä Assar Rönnlund sai hopeaa Tintin ollessa kolmas. Oslon MM-kisoissa vuonna 1966 oli järjestys 50 kilometrillä: 1. Gjermund Eggen Norja, 2. Arto Tiainen Suomi ja 3. Eero Mäntyranta Suomi. Puhuttiin, että suomalaisilta jäi kaksi juottoasemaa tällä pitkällä matkalla väliin, kun juottomiehet olivat eksyksissä.
Muita hienoja hiihtosaavutuksia Arto Tiaisella oli paljon. Salpausselän hiihtojen 50 km:n voitot vuosina 1959 ja 1960 nappasi Tintti. Holmenkollenin herruuden viidellä kympillä Arto saavutti vuosina 1964 ja 1965. Ruotsin hiihtokisojen voitto napsahti Artolle 30 km:llä vuonna 1959. SM-kisoissa Arto Tiainen saavutti 24 mitalia, joista 14 oli henkilökohtaista ja 10 tuli viesteistä. Kultaa tuli 8 kertaa ja viesteissä kolmasti.
Iso voitto jäi Artolta puuttumaan arvokilpailuista. On väitetty, ettei hän ollut kunnon ajoituksen mestari. Arto toimi poliisina alkaen Kuopiosta vuonna 1953 ja lopettaen Mikkelissä vuonna 1968. Tuohon aikaan tehtiin kuusipäiväistä työviikkoa, joten oli varmasti vaikeaa sovittaa pitkien matkojen hiihdon harjoittelua siten, ettei se olisi töitä haitannut. Perheellisen oli kuitenkin pakko yrittää myös tienata elantoa. Keväisin oli usein hiihtokisoissa hyviä palkintoja, etenkin Ruotsissa. Parhaimmillaan oli Artollakin useita palkintotelevisioita ja muita kodinkoneita varastossa tallessa.
Tässä on Arto ”Tintti” Tiainen päässyt Urheilun kuva-aitan kanteen vuonna 1961.
Tässä on seuraavana vuorossa elävää kuvaa. Kyseessä on Ounasvaaran hiihtokisat vuonna 1960, jotka olivat samalla SM-kisat. Tässä on noin kymmenen minuuttia koostetta kisasta käsittäen mm. mäkihyppyä, miesten viestin ja miesten 50 km. Katsopa, miten mahtoi Artolle käydä kuninkuusmatkalla? Linkki on tässä: Napapiirin hiihtokisat SM Ounasvaaralla 1960 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Arto oli itse kova harjoittelija. Samaa hän edellytti myös muilta. Artohan toimi vuosina 1968-1972 Suomen hiihtoliiton päävalmentajana. Siihen jobiin oli pyrkinyt myös Eero Mäntyranta, mutta hänellä oli ollut jonkin verran kovemmat vaatimukset palkan suhteen. Tuohon aikaan elettiin Suomen hiihdossa murroksen aikaa. Valmennusmenetelmät ja välineet muuttuivat vauhdilla. Henkilökemioiden suhteen saattoi olla joitakin ongelmia, kun osa hiihtäjistä oli Arton entisiä kilpakumppaneita. Artolla oli joskus melko kriittisiä lausuntoja. Vuonna 1968 hän vaati, että koulukuljetukset tulisi lopettaa tai Suomi olisi pian entinen urheilumaa.
Arto Tiainen kuoli 21.9.1998 pitkään ja vaikeaan sairauteen. Hän kärsi leukemiasta. Hänen loppuelämänsä oli kuitenkin seesteistä. Hän oli löytänyt myös hengellisiä arvoja elämälleen. Hän oli kuollessaan 68 vuotias. Hänet on haudattu Mikkeliin, entisen maaseurakunnan kirkon hautausmaalle. Haudan äärellä ovat käyneet myös Arto Teronen ja Jouko Vuolle, jotka vajaan tunnin verran muistelevat Artoa 14.6.2016 tekemässään ohjelmassa Kiveen hakatut. Voit kuunnella sen tästä https://areena.yle.fi/audio/1-3420357
Mainoksia vielä tähän loppuun muutamia on katsottavaksi ja klikattavaksi!
Luontaistukku on suomalainen lisäravinteiden, vitamiinien ja superfoodien verkkokauppa. Tekemisen meiningistä kertoo se, että tilauksissamme ei ole toimituskuluja laisinkaan.
Luontaistukku on kuitenkin paljon enemmän kuin verkkokauppa. Luontaistukku on suomalainen avainlippuyritys, joka valmistaa itse omalla tehtaallaan Suomen laajinta kotimaista ravintolisätuotesarjaa – parhaista raaka-aineista ja ilman lisäaineita.
Olli, yrityksen perustaja, valitsi alusta asti myydä Luontaistukun tuotteita yksinomaan suoramyynnissä. Suoramyynti on mahdollistanut samaan aikaan tinkimättömän laadun ja edullisen hinnan. Pienestä aloitettiin ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin Luontaistukun oma tuotesarja on kasvanut Suomen laajimmaksi kotimaiseksi ravintolisien tuotesarjaksi. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ravintolisät valmistetaan omalla tehtaallamme Suomessa. Laadukkaimmat raaka-aineet, oma tuotekehitys, kotimainen valmistustoiminta sekä tuotteiden lisäaineettomuus ovat Luontaistukun valmistustoiminnan selkäranka.
NAANTALIN KYLPYLÄ on maankuulu kylpylä- ja kokoushotelli Naantalissa, aivan meren rannalla ja idyllisen Naantalin vanhan kaupungin kyljessä. Kylpylä tarjoaa täydelliset puitteet todelliseen irtiottoon arjesta: tasokkaat huoneet, ylellisen spa & wellness -osaston, useita ravintoloita ja tietysti monipuolista viihdettä. Naantalin Kylpylä on valittu Suomen parhaaksi hotelliksi jo kahtena vuonna peräkkäin kansainvälisessä World Travel Awards -gaalassa. Naantalin Kylpylän omistaa turkulainen perheyritys Sunborn Oy, joka tarjoaa yli 40 vuoden kokemuksella kansainvälisen tason majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluita sekä Suomessa että ulkomailla.
Cellbesin laaja valikoima koostuu muodikkaista vaatteista ja kodintekstiileistä. Klikkaa ja katso!