Tämä on nyt kahdeksas kuvapainotteinen blogini Iisalmesta ja sen ympäristöstä. Siellähän oli anoppila aikanaan. Hienoja muistoja on minulla siltä ajalta 1980-luvun alkupuolilta lähtien. Appiukko Olavi oli hyvä marjastuskaveri. Teimme useita mustikan ja puolukan keruumatkoja Sonkajärven saloille ja metsiin. Nyttemmin kaihoten katselen facebookissa täysien marjaämpärien kuvia, joita kaverit sieltä päin postaavat. Tuntuu välillä, että taitaa olla heillä yhtä laaja arkisto marjakuvia kuin minulla on näitä muita kuvia. Muistan tarinoita entisajoilta, kun juuri parhaimpaan marja-aikaan oli nähty karhuja ja niiden jätöksiä aina juuri niillä paikoilla, joissa niitä marjojakin oli. Ihme, kun ei minulle sattunut koskaan kohdalle!
Muistellaan tässä melko alkuun menneiden talvien lumia. Ihmeiden aika ei ollut mennyt ohitse. Vaikka tuohon aikaan tuli joskus otetuksi pilsneriäkin, niin sain napatuksi kyllä todisteen, että totta se on.
Appiukon kanssa tuli silloin tällöin juteltua sota-asioista. Melko usein hän muisteli sodassa kaatunutta vanhempaa veljeään Kasperia. Vasta jokin aika sitten tein havainnon, että Kasper kaatui Impilahdella kuusi päivää ennen minun isäni veljeä Eino Emiliä. He ovat saattaneet tuntea toisensa, vaikka eri rykmenteissä olivatkin. Kasper palveli Jalkaväkirykmentti 36 III pataljoonassa ja 7. komppaniassa. Isäni veli Eino Emil oli JKR 37 I pataljoonassa 1. komppaniassa. Kasper kaatui 17.2.1940 ja Eino Emil 23.2.1940. Kasper oli 21 ja puoli vuotta vanha nuorukainen, joka uhrasi elämänsä isänmaan puolesta. Eino oli häntä viisi vuotta vanhempi. Tämä tapahtui siis talvisodan aikaan Impilahdella, joka on ollut kova paikka sotureille.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Tämänkertaiset Iisalmea käsittävät kuvat ovat 1915-2006 vuosien väliltä. Ne käsittävät urheilua, metsätöitä, maataloutta, kulkuvälineitä, ihmisiä, koululaitosta, tehdastyötä ja kaikkea pientä muuta, mitä kasvavassa kaupungissa Pohjois-Savossa voi tapahtua.
Työväen arkistosta on peräisin ylläoleva urheiluaiheinen valokuva. Äärimmäisenä vasemmalla oleva mies on Viljo Martti Kainulainen. Hän kilpaili nuoruudessaan yleisurheilussa ihan SM-tasolla sijoittuen mm. vuonna 1916 Kalevan kisoissa toiseksi sekä 110 metrin aitajuoksussa että pituushypyssä. Vuonna 1922 Kainulainen kilpaili ensimmäisenä suomalaisena yleisurheilijana Neuvostoliitossa. Kainulainen syntyi Iisalmen Runnin kylässä vuonna 1894 ja kuoli Leningradissa vuonna 1936. Hän oli toimittaja ammatiltaan ja työskenteli myös Neuvostoliitossa.
Telaketjutraktori vetää pitkää tukkirekijonoa Pörsänmäessä vuonna 1925. Kuva on Lustolta- Suomen metsämuseosta. Kyseinen paikka on tullut tunnetuksi Ruikonperän multakurkku Jaakko Tepon lauluista 1980-luvulta alkaen.
Ensimmäisen palkinnon Iisalmen maatalousnäyttelyssä lehmien sarjassa on voittanut Kukka-niminen ”ammukki”. Voittajalehmän omistaja on ollut P. Ryynänen Alapitkältä. Kuva on Kuopion historiallisen museon kokoelmista.
Mikähän lie on linja-auton kaatanut Iisalmessa! On elokuu ja vuosi 1936. Kuva on Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta.
Eino Pitkänen on suunnitellut tämän 1934 valmistuneen tiilikirkon. Kuvan siitä on ottanut vuonna 1951 V.S. Salokangas. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
VR:n varikon huoltorakennusta on kuvattu vuonna 1953. Kuva löytyy Suomen Rautatiemuseosta.
Matti Poutvaara on kuvannut Iisalmen yhteislyseota. Aikamääreenä on mainittu, että se on tapahtunut ennen vuotta 1958. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Naisia on kokoontunut. Siitä ei ole tietoa, ovatko he tulossa vai lähdössä. Matti Poutvaara on tämänkin kuvan ikuistanut. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
1970-luvun alussa tulivat melko tiukat työsuojelumääräykset voimaan ja ne aiheuttivat muutostarvetta Helsingin Suomivalimossa. Paikat kävivät ahtaiksi. Silloinen johtaja Yrjö M. Lehtonen päätyi uuden ja modernin valimon rakentamiseen. Useista vaihtoehdoista uuden valimon sijoituspaikaksi valikoitui Iisalmi. Sinne valimo valmistui vuonna 1975. Iisalmen valintaan vaikuttivat ratkaisevasti muun muassa kaupungin ja Teollisuuskylän järjestämä riittävä asuntotarjonta Iisalmeen siirtyville työntekijöille sekä rautatien vieressä tarjolla ollut sopiva tontti. Avajaisten yhteydessä juhlavalun valoi silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Soile Tirilä on ikuistanut näkymän Runnin laiturista Kiuruvedellä vuonna 2006. Kuva on Museoviraston kuva-arkistosta.
Kuvan Iisalmen puistokäytävältä on ottanut Soile Tirilä. Siinä oikealla puolella on Juhani Ahon patsas. Aimo Tukiainen on tämän muistomerkin Juhanista toteuttanut ja se on pystytetty vuonna 1961. Kyseessä on realistinen kokovartalomuotokuva seisovasta Ahosta. Pronssiveistoksen korkeus on 2,8 metriä. On Juhani patsaan ansainnutkin! Hän oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka alkoi tällä ammatilla pärjäämään. Olen itse kirjoittanut Juhanista ja hänen läheisistään viitisen blogia. On hän senkin ansainnut!
Oheisista linkeistä on sinulla mahdollisuus katsoa aikaisemmat Iisalmi-aiheiset blogini. Olen ne listannut vanhimmasta tuoreimpaan ensimmäisen ollessa 6.4.2022.
https://riveri68.blogaaja.fi/2022/04/06/muistoja-anoppilasta-iisalmesta/
Muistoja Iisalmesta vuosikymmenien ajalta – Mannari (blogaaja.fi)
Iisalmea ikuistettuna vanhoissa kuvissa – Mannari (blogaaja.fi)
Tässä on lisää Iisalmen historiaa kuvien kautta – Mannari (blogaaja.fi)
Muistot ja historia Iisalmesta jatkuvat – Mannari (blogaaja.fi)
Outi Onttinen viettää kuningatarjuhlaa Iisalmessa 4.6.2022 – Mannari (blogaaja.fi)
Kuvia ja tarinoita Iisalmesta vuosikymmenien ajoilta – Mannari (blogaaja.fi)
Tässä on muutamia mainoksia huippuhienoine tarjouksineen! Katso ja klikkaa!