Pyhällä maalla Israelissa – Jerusalem vuonna 2004

Syntymäpäivänäni vuonna 2001 sain vastaanottaa Jeesuksen sydämeeni. Aikaisempi teologinen uskoni siirtyi noin 40 senttiä päästä sydämeen. Tuo matka vei aikaa monta vuosikymmentä. Lapsena sain pyhäkoulun myötä tutustua uskon asioihin. Koulussakin oli vielä jonkinlaista opetusta aamuhartauksineen, mutta se lapsen usko alkoi haihtua nuoruuden ja vanhemmuuden myötä. Kirkon mukainen teologinen usko jäi selkäytimeen. Kesällä 2001 olin David Wilkersonin kokouksessa Helsingissä. Voin sanoa, että minun kohdalla Se löytyi silloin. Sain henkilökohtaisesti ottaa Jeesuksen vastaan sydämeeni. Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Tässä olen minä Länsi- eli Itkumuurilla. Ujutin muurin koloon yhden rukouspyynnön.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Vuonna 2004 keväällä lähdin tyttäreni Hannan sekä ystäviemme Elman ja Anteron kanssa kahdeksan päivän matkalle Israeliin. Olimme ensimmäiset neljä päivää Jerusalemissa ja loput neljä Tiberiaassa hotellimajoituksessa. Näistä kaupungeista käsin kiersimme joka päivä jossakin, missä myös Vapahtajamme oli täällä maan päällä ollessaan liikkunut. Oli tosi kiintoisaa ja mahtavaa kulkea hänen jalanjäljillään ympäri Pyhää maata.

Elämää Jerusalemin kadulla

Lähtömme tapahtui sunnuntaina 28.3.2004 Helsingistä klo 8.30 ja se suuntautui Tel Aviviin. Matka meni ihan mukavasti. Oli ihan kiva katsella maata lintuperspektiivistä silloin, kun  pilviä ei ollut edessä. Reijo Heikkilä oli meidän matkanjohtajamme. Saimme Helsingistä kukin halukas matkatavaroidemme mukaan raamattuja vietäväksi Syvännöille, jotka vuosikymmenien ajan olivat Israelissa tehneet arvokasta raamatun levitystyötä. Tel Avivissa oli alkuun jonkin verran jonottelua, mutta loppujen lopuksi selvittiin aika mukavasti tullista ja turvatarkastuksista.

Ennen bussiin menoa saimme Israelin kulttuuriministeriön lahjoittamat neilikat ihan jokainen matkustaja. Tel Avivista liittyi Toiviomatkojen matkaopas Ariel Sella joukkoomme. Myöhemmin saimme tietää, että hän on Eelis ja Seela Sellan poika.

Ariel Sella

Kuvassa on matkaoppaamme Ariel Sella. Olimme erittäin tyytyväisiä hänen opastukseensa ja tietämykseensä Pyhästä maasta.

Kiertelimme illalla keskenämme Jerusalemin kaduilla. Siellä oli paljon nuoria sotilaita ja poliiseja, mutta kuitenkin tosi rauhallista. Jerusalemin kadut ovat melko selkeitä, joten oli helppo osata takaisin hotellille. Ihmettelimme kaduilla ja kaupoissa liikkuessamme sitä, kun toisilla siviilipukuisillakin ihmisillä oli pyssyt matkassa. Oppaamme Ariel Sella kertoi meille myöhemmin, että kun asevelvolliset pääsevät lomalle, niin he ottavat pyssyt mukaan. Kotiinkaan he eivät voi niitä aina jättää, joten toiset kantavat niitä aina mukanaan. Illallisella oli kolme ruokalajia ja jälkiruoka. Pääruokana oli ensimmäisenä iltana kanaa, toisena myös ja kolmantena kalaa.

Jerusalemin keskustaa

Maanantaina 29.4. lähdimme heti aamusta Hertzl-vuorelle. Siellä on valtionpäämiesten ja sotilaiden hautausmaita. Theodor Hertzliä pidetään modernin siionismin isänä. Hän profetoi Israelin itsenäistymisen jo 1890-luvulla. Vuorella oli paljon komeita ja harvinaisia kasveja. Joukko sotilaita piti siellä paraatiharjoituksia Israelin lähestyvää itsenäisyyspäivää silmälläpitäen.

Paraatiharjoitukset Herzl-vuorella

Samaan aikaan meidän kanssamme oli lähes kaikissa kohteissa lentokoneellisen verran porukkaa. Meitä oli ainakin kolme samankokoista ryhmää liikkeellä omien oppaiden johdolla.

Meidän ryhmä on Hertzl-vuorella.

Aamupäivällä kävimme myös Yad Vashemissa, juutalaisvainojen museossa. Sen ympärille on istutettu useita satoja puita. Ne on laitettu maahan sellaisten ihmisten kunniaksi, jotka ovat tehneet jotakin israelilaisten juutalaisten hyväksi. Siellä oli muun muassa Schindlerin nimi. Hänet me muistamme kirjasta Schindlerin lista, josta on myös tehty kuuluisa elokuva.

Siellä on yksi suomenruotsalainen nainen nimeltä Lydia Forsström (1914-2006), joka Berliinissä asuessaan pelasti useita juutalaisia joukkotuholta toisen maailmansodan aikana.  Lydia Forsström on tunnustettu ”vanhurskaaksi kansakuntien ” joukossa vuonna 1980. Arvonimi on merkittävä tunnustus, jonka Israelin korkeimman oikeuden tuomari myöntää asianmukaisesti ansioituneille ei-juutalaisille henkilöille, jotka vaaransivat henkensä pelastaakseen juutalaisia holokaustin aikana. Tunnustus on myönnetty tähän mennessä 27921 henkilölle. Forsström on tiettävästi ainoa suomalainen, joka on saanut tämän merkittävän tunnustuksen. ( Kiitokset ICEJ:n Suomen osaston pohjoismaiselle holokaustiasiantuntija tri Susanna Kokkoselle tämän tärkeän asian tarkennuksesta 3.11.22!)

Yad Vashem – juutalaisvainojen museo veti mielen hiljaiseksi. Kuinka hulluksi voi maailma muuttua jopa yhden ihmisen välityksellä. Kuusi miljoonaa juutalaista kuoli Hitlerin natsi-Saksan aikaisissa keskitysleireissä ja muissa teurastuksissa. Tässä on heidän nimiään ja kuviaan. Heidät luetellaan myös nimeltä nonstoppina koko ajan pyörivällä nauhalla.

Illalla meillä oli ruokailun jälkeen tilaisuus olla kuulemassa Virva Ahon työstä Israelissa. Hotellimme Prima Palace sijaitsi aivan ortodoksijuutalaisten kaupunginosan rajalla. Saimme nähdä useita mustapukuisia ja mustahattuisia miehiä aina nuorukaisista ikäihmisiin. Monilla oli upeat sivukiharat tukassaan.

Tässä on hyvä ystävä ja matkakumppani Antero Klemi ruokapöydän ääressä hotellissamme.

Tiistaina kävimme Länsimuurilla. Kiersimme Via Dolorosan eli Jeesuksen kärsimyksen tien. Kävimme myös Getsemanessa ja Golgatalla. Kävimme Jeesuksen puutarhahaudalla. Useissa kohteissa oli merkittävälle paikalle rakennettu kirkko tai temppeli. Näin oli esimerkiksi toisella oletetuista Jeesus-haudoista. Toinen paikka taas eli Gordonin hauta tuntui luontevammalta ja todennäköisemmältä hautapaikalta. Länsimuurin vieressä on aikanaan sijainnut Salomonin loistokas temppeli. Kävimme hieman kauempaa katsomassa näkymää Betlehemiin. Sinne emme päässeet, koska se on arabien hallussa olevaa aluetta.

Tässä ovat Raamatusta tutut Jeesuksen sanat. Talita kuum tarkoittaa, että tyttö nouse. Kuvassa oikealta Elma, Antero ja minä.

Illalla kävimme jerusalemilaisessa tavaratalossa. Emme tunnin aikana ehtineet kiertää kuin vähän. Sinne mentäessä oli tarkka turvatarkastus, kuten yleensä joka paikkaan mentäessä. Tämän jälkeen tutustuimme Jerusalemiin iltavalaistuksessa. Kävimme muutamalla näköalapaikalla.

Tässä on Getsemane. Siellä Jeesus rukoili ennen kärsimystapahtumia.

Kävimme vielä Jerusalemista käsin muun muassa Kuolleella merellä. Jatkan vielä 2-3 kirjoitelman verran kerrontaa kuvien kera Israelista. Paljon tuli kuvia otettua sekä myös videoitua. Tässä oli tätä Jerusalemin osiota.

 

Tässä on muutamia mainoksia loppuun.  Tätä kautta voit tehdä turvallisia sohvashoppailuja mihinkä aikaan tahansa, eikä tarvitse välittää jonoista. Säästät myös aikaa ja matkarahaa sekä vältyt mahdollisilta basilleiltä ja basiliskoilta. Katso ja klikkaa! 

* 

 

*

  

*

 

3 kommenttia artikkeliin ”Pyhällä maalla Israelissa – Jerusalem vuonna 2004

  1. Kirjoitin, ettei ole yhtään suomalaista nimeä Yad Vashemin ympärille istutettujen puiden yhteydessä. Kyllä siellä yksi on ja hän on Lydia Forsström. Suuret kiitokset Susanna Kokkoselle oikaisusta, jonka tekstin yhteyteen lisäsin! Sain asiantuntevaa tietoa suoraan holokaustiasiantuntijalta.

  2. Shalom !
    Kiitos mielenkiintoisesta Israelin matka kuvista sekä kertomuksista !
    Oli ilo lukea myös uskoon tulemisestasi .

    Siunattua Pyhäinpäivää Sinulle ja rakkaillesi !
    Anja Balk

  3. Kiitos kommentistasi!
    Samoin myös sinulle kaikkea hyvää ja läheisillesi myös! On hyvä olla uskossa, kun ARMO on koko ajan ARIMO:ssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.