Suosituin paikka itselläni on Katajanokalla ollut vuosien varrella Viking Linen terminaali. Joitakin laivamatkoja olen aikoinani sieltä ollut tekemässä, mutta vielä useammin olen ollut sinne viemässä tai vastaanottamassa sukulaisia, naapureita tai muita tuttavia.
Tämä on nyt kolmas kuvapainotteinen blogini Katajanokalta. Tällä kertaa vanhin valokuva on 1890-luvulta. Katajanokan sillalta lähtee tämä 12 vanhan valokuvan katselu.
Paljon arvorakennuksia on tässä kuvassa näkyvissä myös Katajanokan sillan lisäksi 1890-luvulla. K.E. Ståhlberg on tämän näkymän ikuistanut. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Nikolainkirkko on ylväänä taustalla keskellä kuvaa.
Katajanokka oli alun perin niemi, mutta 1830- ja 1840-lukujen vaihteessa Katajanokan kannaksen poikki kaivettiin kanava Eteläsatamasta Pohjoissatamaan. Rakennustyössä käytettiin Suomenlinnan siviilivankeja, jotka tuotiin joka päivä proomuilla työmaalle. Kanavan yli rakennettiin puinen silta. Kanavaa uudistettiin vuosien 1862-1866 välillä ja silta korvattiin rautasillalla. Uudempi ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu silta rakennettiin 1990-luvun alussa.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Björn Cederhvarf (1878-1960) oli arkeologi koulutukseltaan. Tässä hän on kuvannut vaimoaan ja lapsiaan osoitteessa Kruunuvuorenkatu1 Katajanokalla 1900-luvun vaihteessa. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
M.L. Carstens on ollut kustantamassa tämän kuvan ottamista Kanavarannasta Kauppatorin ja Katajanokan välissä vuosien 1907-1909 välisenä aikana. Kuva on Museovirastosta.
Helmi-maaliskuussa vuonna 1926 on Alexander Savialoff kuvannut Suomen ensimmäistä lentoasemaa Katajanokalla. Kuva on Museovirastosta. Katajanokan lentoasema oli Helsingissä Katajanokan kaakkoisrannassa vuosina 1924-1936 toiminut lentoasema, jossa liikennöitiin vesilentokoneilla. Sen toiminta päättyi, kun Malmin lentoasema otettiin käyttöön 16.12.1936.
Aero Oy:n lennot alkoivat 20.3.1924 yksimoottorisella liikennelentokoneella Junkers F 13 D-335. Miehistönä oli aluksi saksalainen lentäjä ja mekaanikko. Ensimmäinen suomalainen lentäjä Gunnar Lihr aloitti kesällä 1924. Aero liikennöi lentosatamasta Tukholmaan, Tallinnaan ja Riikaan. Lento Tukholmaan kesti tuolloin kolme tuntia, joskin vastatuuli saattoi tuoda matka-aikaan puoli tuntia lisää. Lentosatamasta lensivät muutkin yhtiöt ja sieltä järjestettiin yleisölennätyksiä.
Kapteeni Väinö Bremer (1899-1964) tarkastelee lentokoneensa potkuria Katajanokan lentosatamassa vuonna 1931. Bremerin ja Talvitien kone voitti Tukholman kansainvälisen kilpailun. Kuvan on ottanut Aarne Pietinen ja se on Museoviraston kuvakokoelmista. Wäinö Elias (Väinö) oli suomalainen olympiamitalisti ja 1930-luvun ennätyslentäjä. Hän oli mukana Chamonix:n talviolympialaissa vuonna 1924 sotilaspartiohiihdossa hopeaa voittaneessa Suomen joukkueessa. Pariisin olympialaisissa kesällä 1924 hän osallistui nykyaikaiseen viisiotteluun sijoittuen yhdeksänneksi.
Eversti Charles Lindbergh on Pietisen ottamassa valokuvassa oikealla puolella kävelevä henkilö. Hänen vaimonsa Anne Lindbergh on vasemmalla puolella. Keskellä on aiemmin lyhyesti esittelemäni Väinö Bremer. Kuva on otettu syyskuussa vuonna 1933. Charles Lindbergh (1902-1974) oli ensimmäinen yksinlentäjä, joka ylitti Atlantin. Kuva on Museovirastosta.
20.5.1927 aamulla alkoi Charles Lindberghin lento Rooseveltin lentokentältä Long Islandilta New Yorkissa maailman ensimmäiselle välilaskuttomalle Atlantin valtameren ylittävälle yksinlennolle. Hän laskeutui Le Borget´n lentokentälle Pariisiin seuraavana iltana. Lentokoneena hänellä oli yksimoottorinen Spirit of St.Louis, jonka Ryan Airlines oli rakentanut San Diegossa Kaliforniassa hänen toiveita ja vaatimuksia noudattaen. Lento kesti kaikkiaan 33,5 tuntia. Tämä saavutus teki hänestä kansainvälisesti tunnetun ja hän voitti sillä 25 000 dollarin palkinnon.
Aleksander Savialoff on kuvannut Katajanokan lentoasemaa 1930-1940-luvulla. Kuva on Museovirastosta.
Maahantuotuja traktoreita on Katajanokan satamassa kuvannut Pietinen. Ajankohta on ollut vuosi 1941. Taustalla on Valkosaari. Kuva on Museovirastosta.
Iloiset ovat ilmeet sekatavarakaupan myyjillä Katajanokalla. Ajankohta on Tokion ja Innsbruckin olympiavuosi 1964. Kultaa toivat sieltä ainakin Pauli Nevala, Eero Mäntyranta ja Veikko Kankkonen. Tämän kuvan on ottanut U.A. Saarinen ja se on Museoviraston kuvakokoelmista peräisin.
Markku Lepola on ikuistanut näkymää julkkisparin Teija Sopanen ja Pertti Purhonen häävastaanotolta Katajanokan upseerikasinolla. Ajankohta on ollut vuosi 1971. Kuva on Museovirastosta.
Teuvo Kanerva on kuvannut jäänmurtajia Katajannokalla 1970-luvulla. Kuva on Museovirastosta. Suomen jäänmurtajalaivaston kuusi alusta viettävät kesäkauden laiturissaan Katajanokalla. Silloin niitä pääsee katsomaan lähietäisyydeltä Merikasarmin laiturilta.
Volker von Bonin on ikuistanut näkymää Katajanokanlaiturin tienoilta. Ajankohtaa ei ole tiedostossa mainittu, mutta oletan kyseessä olevan jo 1980-luvun. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Olen silloin tällöin onnistunut löytämään valokuvien lisäksi myös elävää kuvaa Helsingin kohteista. Tässä tulee nyt 7-8 minuuttia filmin pätkää pelkästään Katajanokalta täydentämään niitä kuvia, joita olen tähän mennessä saanut tuoda tarjolle. Filmi on vuodelta 1960 ja se on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistosta. Katajanokka | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Laitan kaksi sopimuskumppanieni mainosta tähän vielä. Katso ja klikkaa, mitä tarjouksia heiltä löytyy!
Vallilasta löytyy mattoja ja verhoja edullisesti. Itse ostin sieltä isot matot keittiöön ja olohuoneeseen viime viikolla. Ne tulivat parissa päivässä lähipostitoimipaikkaan eli K-Markettiin.
Björn Borgilta löytyy vaatteita, dödöjä ym. miehille! Björn oli aikanaan maailman huippu tenniksessä.