Aika vähän oli itselläni Mikko Hietasesta tietoa ennen kuin innostukseni suomalaisiin huippujuoksijoihin ja hiihtäjiin menneiltä vuosikymmeniltä heräsi. On ollut kiva tutkia jo nähtyjen ja tiedossa olevien saavutuksien lisäksi myös niitä asioita, joiden kautta on päästy niihin suorituksiin, joilla on menestytty. Mikko Hietanen syntyi Uudellakirkolla 22.9.1911. Siinä naapuripitäjässä Muolaassa syntyi oma äitini vähän reilut kahdeksan vuotta myöhemmin. Muita naapurikuntia olivat Kuolemajärvi, Kanneljärvi, Kivennapa ja Terijoki. Mikon vanhemmat olivat maanviljelijä Jaakko Hietanen ja Liisa Uuttu.
Mikko mittaili koulupoikana kotiseudullaan Hyttilän kylässä eri pituisia juoksumatkoja, mutta ensimmäisiin kilpailuihin hän osallistui vasta 21-vuotiaana. Pitkistä juoksumatkoista kiinnostunut karjalaispoika voitti neljä vuotta myöhemmin Kaivopuiston maratonin alokassarjan. Kansallinen juoksu-ura lähti nousuun, mutta sota katkaisi haaveet kansainvälisestä menestyksestä. Siitä johtuen hän alkoi päästä elämänsä vauhtiin vasta ikämiessarjan kynnyksellä. Sodan päättyessä 1944 Mikko oli jo 33 vuotias.
Vuosi 1939 oli Mikon elämässä tapahtumarikas. Hän kävi maamieskoulun tuona vuonna. Niihin hommiin hän ei koskaan ehtinyt. Tuli kaikkea muuta siihen väliin. 1939 hän solmi avioliiton Maila Kyllikki Hoikkalan kanssa. He saivat kaikkiaan neljä lasta, joista kaikki olivat tyttöjä. 1939 alkoi talvisota ja Mikko Hietanen joutui osallistumaan siihen palvelemalla tykistössä.
Välirauhan ja osittain jo jatkosodan aikaan Mikko Hietanen muutti pienen perheensä kanssa Laukaalle Vihtavuoreen. Hän sai alkaa työt Valtion ruutitehtaalla varastomiehenä. Se oli samalla hänen sotapalvelustaan jatkosodan ajan. Vihtavuoresta hän jäi myös eläkkeelle työnjohtajana vuonna 1976. Iloinen asia tässä paikassa oli myös se, että Mikko sai siellä työsuhdemopon.
Maratoonariksi Mikko Hietanen oli sopivan kokoinen. Hän oli 167-senttinen ja 54-kiloinen kapeakasvoinen juoksija. Hän jaksoi odottaa omaa tilaisuuttaan. Vuosien sitkeä uurastus palkittiin EM-vuonna 1946, jolloin Hietasen hurja juoksukunto toi voittoja. Kesäkuussa hän rikkoi Vuoksenniskalla 15 mailin ja 25 kilometrin ratajuoksujen ME:t. Heinäkuussa Hietanen uusi maratonin Suomen mestaruuden. Vuosi huipentui sitten Oslossa EM-kisojen avauspäivän nostalgisessa illassa 22.8.1946. Siellä koettiin Suomen yleisurheilun yksi sykähdyttävimmistä hetkistä täpötäydellä Bisletin stadionilla. Raskaiden sotavuosien hiljentämät suomalaisurheilijat palasivat kansainväliseen seuraan sotaa edeltävien aikojen muistoissa kultaisin vauhtiaskelin.
Tuossa nostalgisessa Oslon illassa kenttää kiersi yhtä aikaa peräti kaksi suomalaista Euroopan mestaria, tosin eri suuntiin. Järjestäjät olivat vähän ennen tuota hetkeä tehneet köysivirityksiä juoksuradalle estääkseen 10 000 metrin juoksijoita törmäämästä maratoonareihin. Kuningas Haakonin puhe oli kestänyt niin pitkään, että kympin juoksijat olivat joutuneet lähtemään liikkeelle paljon ennakoitua myöhemmin. 32-vuotias Viljo Heino oli tehnyt 10 000 metrillä ratkaisevan nykäyksen, kun stadionin portista kirmaisi sisään ulkoradalle maratonin voittaja 34-vuotias Mikko Hietanen. Tunnelma katsomossa herkistyi. Monet katsojat pyyhkäisivät silmäkulmiaan mestaruuteen kiitävien suomalaisjuoksijoiden kohdatessa toisensa valojen loisteessa. Kaarteessa pääsi Viljo Heino moikkaamaan vastaan tullutta Mikko Hietasta, joka jälkeen päin kertoi, ettei ollut nähnyt juuri mitään. Valokuvaajien salamat olivat sokaisseet hänen stadionille juostessaan silmät, joten sokkojuoksua oli ollut jonkin aikaa. Mikko otti reilun voiton. Puoli kilometriä hänen takanaan tuli toinen suomalainen, jo 46 vuotias Väinö Muinonen ja otti hopeaa. Myös kympillä tuli Viljo Heinon jälkeen suomalainen hopealle eli Helge Perälä sai hopeaa häviten Viljolle 39,4 sekuntia.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Jatkoa seurasi vielä Mikko Hietasen juoksuissa vuonna 1946. Hän painoi vielä lokakuussa 20 kilometrin Suomen ennätykseen. Lumen jo peittäessä maan Mikko osallistui Tsekkoslovakiassa Kosicen kansainväliselle rauhanmaratonille voittaen sen.
Vuonna 1947 Mikko Hietanen voitti Yhdysvaltojen maantiejuoksun mestaruuden 20 kilometrillä. Bostonin maratonilla hän oli hienosti toinen ennätysajallaan 2.29,39. Amerikan kiertue kestikin puoli vuotta. Samaisena vuonna Mikko Hietanen jakoi ensimmäisen sijan vuoden urheilija-äänestyksessä luistelija Lassi Parkkisen kanssa.
Mikko Hietanen juoksi useita pitkien matkojen maailmanennätyksiä vuosien 1946-1948 aikana. Näitä oli 25 000 metrin, 30 000 metrin ja 15 mailin ME:t. Hietanen voitti neljä Suomen mestaruutta maratonilla vuosina 1945-1948. Pohjoismaiden mestaruuden hän voitti vuonna 1947. Vuosien 1946 ja 1948 Hietasen maratonajat olivat maailman kärkiaikoja.
Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 ei Mikko Hietanen onnistunut odotetulla tavalla. Hän joutui keskeyttämään. Jalkineet olivat hiertäneet akillesjänteet verille. Helsingin olympialaiset vuonna 1952 meni jo tyydyttävämmin. Mikko oli silloin jo 46 vuotias. Hän hävisi kisojen sankarille Emil Zatopekille 11 minuuttia ollen 17.
Kuvan Mikko Hietasesta Helsingin Olympiastadionilla on ottanut 22.6.1952 Hugo Sundström. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.
Kun Mikko oli vähän myöhään alkuun päässyt juoksuinnostuksessa, niin eihän sitä sitten malttanut lopettaa. 3.9.1961 lähes hänen oman 50-vuotis syntymäpäivän kynnyksellä Mikko saavutti vielä hopeaa Mynämäen maratonilla ajalla 2.44,58. Vuonna 1986 saavutti Mikko Hietanen EM-pronssia 75 vuotiaiden sarjassa maratonilla.
Vihtavuoren Pamauksen urheiluseurassa on Mikko Hietanen ollut hieno esikuva tuleville urheilijoiden aluille. Hietasen sisukkuus, totaalinen harjoittelu ja menestys on kovasti innoittanut myöhempiä sukupolvia. Monella on ollut mottona Mikon sanonta: ” Juoksemalla oppii juoksemaan..” Vihtavuoren Pamaus on ollut järjestämässä Mikon hölkkää ja vielä 1970-1980-luvuilla suosio oli suurta.
Mikko on kertonut harjoittelustaan. Se oli ollut erittäin vaikeaa silloin uran alkupuolilla. Harjoittelu tapahtui useimmiten pitkän työpäivän jälkeen tai joskus jopa ennen töihin lähtöä. Talvella piti juosta jopa junaradalla, jossa ei ollut niin paljon lunta. Kerran Mikko harjoitteli kovassa pakkasessa yhdessä Vilho Partasen kanssa. He eivät kuulleet tavarajunan lähestymistä heitä takaa päin, koska molemmilla oli juostessaan kovan pakkasen takia karvahatut päässä ja korvat hyvin suojattuina. Mutta he huomasivat kuitenkin junan ja onnistuivat hyppäämään sen edestä pois aivan viime hetkellä. Mikon mielestä harjoittelu pitää tehdä niin, että se tuntuu hyvältä! Olosuhteet huomioon ottaen ja elämän haasteet muistaen olivat sen ajan Viipurin Pamauksen maratoonareiden suoritukset erittäin kovia. Juoksukengissä ei ollut vaimennusta, joten jänteet olivat kovilla.
Hersyvän huumorin sävyttämänä Mikko Hietanen lenkkeili uutterasti Vihtavuoren kodistaan käsin vielä 75-vuotiaanakin. Hän juoksi useita ikäluokkansa sarjavoittoja Keski-Suomen hölkkäkilpailuissa. Kaksi päivää vuodessa olivat sellaisia, ettei hän juossut yhtään. Ne olivat ensimmäinen joulupyhä ja pitkäperjantai. Kristillisiä periaatteita kunnioitettiin perheessä. Mikko oli vaatimaton mies. Hän tykkäsi enemmän kuunnella kuin puhua. Hänen elämän lankansa katkesi 3.2.1999. Hänet on haudattu Laukaan hautausmaahan. Arto Teronen ja Jouko Vuolle ovat vierailleet hänen haudallaan ja siellä he muistelevat Mikko Hietasta sarjassaan Kiveen hakatut. Voit kuunnella sen tästä: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2785122
Loppumetreillä elämäänsä alkoi Mikon muisti vähän pätkiä ja hän alkoi kärsiä dementiasta. Juoksuharrastus ei kuitenkaan ollut muistista mihinkään hävinnyt. Häntä pidettiin hoivakodissa lukittujen ovien takana. Se ei estänyt Euroopan mestaria silloin tällöin lähtemästä lenkille.
Tähän olen koostanut urheilijoista tekemäni blogit tähän mennessä. Laitan ne vanhimmasta nuorimpaan järjestyksessä kirjoittamisajan mukaan:
Olympiavoittaja Gunnar Höckert – suuri taistelija – Mannari (blogaaja.fi)
Olympiamitalisti Eero Kolehmainen Anttolan Urheilijat – Mannari (blogaaja.fi)
Volmari Iso-Hollo – kahdesti kultaa olympiakisojen estejuoksussa – Mannari (blogaaja.fi)
Naapurini Mikkelistä – Hiihtomies Arto Tintti Kasper Tiainen – Mannari (blogaaja.fi)
Keravalainen olympiavoittaja ja hopeamitalisti Lauri Lehtinen – Mannari (blogaaja.fi)
Jaska Tuominen, hyvä aitajuoksija 1960-luvulla – Mannari (blogaaja.fi)
Kyösti Lehtonen, 1950-luvun paras painija Suomessa – Mannari (blogaaja.fi)
Hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari Kalevi Hämäläinen – Mannari (blogaaja.fi)
Keravalainen olympiajuoksija Olavi Rinteenpää – Mannari (blogaaja.fi)
”Rekolan paimenpoika” Taisto Mäki – ME-kestävyysjuoksija – Mannari (blogaaja.fi)
Viljo Heino – Euroopan mestari ja maailmanennätysmies – Mannari (blogaaja.fi)
Ilmari Salminen – vaatimaton olympiavoittaja Kymeenlaaksosta – Mannari (blogaaja.fi)
Tässä on jälleen muutamia mainoksia, joissa on mahtavia erikoistarjouksia. Tarjoan teille tätä vaihtoehtoa tehdä tilauksia eri tuotteista netin kautta. Se on ekologista ja terveellistä! Ei tarvitse tehdä pitkiä matkoja, eikä tarvitse jonottaa. Ihan kotisohvalta käsin pääset tekemään hyviä ostoksia, tai lainaamaan rahaa, kilpailuttamaan vakuutuksia ja kaikkea mahdollista muuta. Toimitukset tulevat lähimpään haluamaasi postin toimipisteeseen tai ihan kotiovelle. Katso ja klikkaa!