Katajanokka on aikanaan ollut Suomen suurin tuontisatama. Sitä se on ollut 1800- ja 1900-luvuilla. Nyt sen merkitys asuinalueena on kasvanut. Siellä on noin 4900 asukasta. Olen nyt vanhojen valokuvien kanssa Katajanokalla viidettä kertaa. Tämän kerran jälkeen olen täältä näyttänyt kaikkiaan 60 kuvaa. Siitä alkaa pikku hiljaa hahmottua kokonaisuutta. Laitan blogini loppuun suorat linkit aikaisemmin tekemistäni kuvapainotteisista kirjoituksistani.
Björn Cederhvarf on vuosien 1913-1920 välisenä aikana kuvannut Katajanokkaa ja lähinnä sieltä Uspenskin katedraalia. Kuva on Museoviraston kokoelmista. Arkeologi Björn Cederhvarf syntyi vuonna 1878 ja kuoli 1960. Hän oli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1929-1930.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Aeron henkilökuntaa Katajanokan Lentosatamassa on kuvassa vuonna 1926. Vasemmalta alkaen toimitusjohtaja Bruno Lucander, lentäjä Rudolf Gottschalk sekä Junkersilta tulleet mekaanikot Melzer ja Bötscher. Kuvan on ottanut Gunnar Ståhle. Se on Suomen Ilmailumuseosta peräisin.
Katajanokan Lentosatamasta on lähdössä morsiuspari lennolle 1920-luvulla vuosien 1924-1928 välissä. Kuva on Suomen Ilmailumuseosta.
Artur Faltin on kuvannut näkymää Rahapajankatu 1 rakennuksesta ja sen ympäristöstä. Ajankohta on ollut vuosi 1927. Kulmapuoli talosta on Pormestarinrinnettä. Kuva on Museovirastosta.
Sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim on nousemassa Aero Oy:n Junkers 52 koneeseen Katajanokan lentosatamassa 13.7.1933. Kuva on Gunnar Ståhlen kokoelmasta Suomen Ilmailumuseossa.
VL Aallottaren miehistöä on laivan kannella Katajanokan laiturissa vuosien 1930-1935 välisenä aikana. Kuva on Kymenlaakson Museosta.
Norjan kruununprinssi Olav ja hänen puolisonsa Märtha vierailivat Suomessa heinäkuussa 1936. Kuva on Aeron lentosatamasta. Se on peräisin Suomen Ilmailumuseosta. Kuvan otti Aarne Pietinen.
Suomen Joutsenta hinataan Katajanokan laituriin 12.5.1938. Hugo Sundström on kuvan ottanut. Se on Museoviraston kokoelmista peräisin.
Jarno Peltonen on kuvannut poikia juoksemassa Linnankatu 5 kohdilla Katajanokalla. Pojat ovat hänen omiaan, Karim ja Kasimir Peltonen. Kuva on otettu vuosien 1970-1973 välisenä aikana ja se on Helsingin kaupunginmuseosta peräisin.
Näkymää Luotsikatu 2:n suunnalta itään Vyökadulle päin on kuvannut Eeva Rista vuonna 1972. Oikealla puolella on Katajanokan Kulta- ja kelloliike. taaempana parturiliike Luotsi. Kuva on Helsingin kaupunginmuseosta.
Katajanokkaa on kuvannut ilmasta päin Seppo Kaksonen. Kuvassa on myös Hylkysaari ja Korkeasaari. Suomen Merimuseo sijaitsi Hylkysaaressa. Kuva on Museovirastosta.
Vartiolaiva Kiisla on tässä valokuvassa Merivartioston Katajanokan laiturin edustalla. Alus valmistui vuonna 1987 ja se luovutettiin Merivoimille vuonna 2004. Kuva on Kymenlaakson museosta.
Laitan tähän linkit aikaisemmista Katajanokan blogeistani. Ensimmäisen tein 7.10.2022 ja se löytyy tästä: Katajanokka vanhoissa kuvissa – Mannari (blogaaja.fi).
Toinen blogini 29.12.2022 on tässä: Katajanokka vanhoissa kuvissa toisen kerran – Mannari (blogaaja.fi).
Kolmas blogi on tehty 27.2.2023 ja se on tässä: Katajanokka vanhoissa kuvissa kolmannen kerran – Mannari (blogaaja.fi)
Neljännen blogin tein 21.4.2023 ja se on tässä: Katajanokka vanhoissa kuvissa neljännen kerran – Mannari (blogaaja.fi)
Laitan yhden sopimuskumppanini mainoksen tänne loppuun. Klikkaa kuvaa ja katso, miten hienoja tarjouksia sieltä löytyy!
Käypä kurkistamassa Vallilan tuotteita. Sieltä löytyy verhoja, mattoja ja kaikkea kodin sisustamiseen liittyvää. Huomio nyt tämä KESÄALE!