Jalkapallolegendojen esittelyvuorossa on Mikkelin Pallokissojen Keijo Tamminen. Hän syntyi vuonna 1931 ja oli kotoisin Kotkasta. Keijon lähtöhetki koitti syksyllä 1996 Mikkelissä. Sekä Urho Vilen että Jussi Pöyry on muistellut Keijon peliuran alkua. Hän oli poikasena muuttanut Kotkasta Mikkeliin. Joku kerta hän saapui kumisaappaat jalassa Hatsinan poikien harjoituspaikalle Kenkätehtaan kentälle juniori-ikäisenä. Ujona poikana hän pyysi jonkin ajan perästä päästä mukaan potkimaan. Heti oli hänen kyvyt havaittu, kun kumisaappaat jalassakin pystyi kovia vetoja potkimaan. Hänet houkuteltiin mukaan Kissojen junioreihin. Jatkaakseni vielä Urho Vilenin luonnehdintaa, niin hän kertoo Keijon olevan jalkapalloilija, jolla on huippukanuuna molemmilla jaloilla. Eipä siis ole ihme, että Keijolla on ollut selässään numerot 7, 9 ja 11, kun muistelee vanhoja kokoonpanoja otteluista. Hän pystyi pelaamaan eturivissä mitä paikkaa tahansa. Myöhemmin paikat alkoivat lutviutua kohdilleen, kun toinen Keijo eli Vuorinen alkoi kantamaan ysipaitaa, joka oli keskushyökkääjän merkki.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.
Pallo-Kissat aloittivat maakuntasarjan voitettuaan Suomen sarjassa vuonna 1959. Se käynnistyi ihan suotuisasti. Kissat nousijajoukkueena pelasi 14 voitokasta ottelua ja he sijoittuivat omassa itälohkossaan kolmanneksi. Keijo ”Tammari” Tamminen oli 15 maalillaan Kissojen tehokkain. Vielä juniori-ikäinen Keijo Vuorinen viimeisteli 12 maalia.
Keijo Tamminen vetelee koripallotossuja jalkaansa. Nähtävästi on treenit kyseessä. Kuva on Pallo-Kissojen arkistosta peräisin.
Vuonna 1961 Keijo Tamminen pelasi yhden Suomi-Ruotsi B-maaottelun ja teki tässä ottelussa yhden maalin.
Ensimmäinen kausi Suomen mestaruussarjassa sujui nousijajoukkue Pallo-Kissoilta erinomaisen hyvin. He sijoittuivat neljänneksi. Neljän ensimmäisen ottelun jälkeen Pallo-Kissat johtivat sarjaa. Kissojen historian ensimmäinen mestaruussarjaottelu oli Helsingissä 29.4.1962, kun he kohtasivat Kiffenin. Ottelu päättyi 1-1. Kissojen ensimmäisen maalin viimeisteli Matti Laamanen. Hänelle antoi nappisyötön Keijo Vuorinen. Tämän ensimmäisen mestaruussarjakauden aikana teki Rauno Ruotsalainen 15 maalia, Keijo Tamminen 12, Keijo Vuorinen, Matti Laamanen ja Keijo Maaranen tekivät kukin 5 maalia.
Keijo Tamminen oli kirjaltaja ammatiltaan. Työuran Mikkelissä hän aloitti Vapauden kirjapainossa. Tuolloin oli Pallokissojen valmentaja Erkki Hyytiäinen kirja- ja lehtipainon johtajana. Toiminta hiipui vuonna 1963 Hyytiäisen lähdettyä Tampereelle valmentamaan jälleen kissoja, nimittäin Ilves-Kissoja. Keijo vaihtoi työpaikan Länsi-Savoon. Hän oli myöhemmin töissä myös Helprintillä.
Olen koonnut Vanhat futarit Mikkeli facebook-ryhmästä joitakin luonnehdintoja ja muistoja Keijo Tammisesta. Hän on vielä sitä ikäluokkaa, jonka otteluja olen itsekin päässyt seuraamaan. Jo mainitun Tammari lempinimen lisäksi oli Keijolla muitakin nimityksiä, kuten Veltto ja Velho. Täytyihän niitä ollakin, sillä parhaimpaan menestysaikaan Kissoilla oli kolme Keijoa. Täytyi erottua joukosta nimellä. Vaikka kävi joskus toisinkin. Katsomosta saattoi joskus kuulua kovaäänisesti kannustavia neuvoja kentälle: ” Keijo Keijolle Keijo ja kohta nuotta venyi”. (Eero Karri muisti tämän kertoa.)
- Keijo Tamminen kuuluu mikkeliläisen palloilun legendoihin. Hän oli aivan ylivoimainen maalipyssy aikoinaan. Häntä sanottiin Veltoksi, mutta myös Velhoksi, jollainen hän oli maalintekijänä. (Lasse ”Lusu” Miettinen)
- Keijo Tamminen asui jossakin vaiheessa Brahenkadulla Hänskin vieressä. (Jouko Nousiainen)
- Keijo Tamminen oli 1950-luvulla ja vielä 1960-luvun alussa ihan ylivoimainen pelaaja noin sataan peninkulmaan Mikkelistä. Hän olisi aikanaan mahtunut mihin tahansa porukkaan Suomessa. Se laukaus oli niin nopea ja terävä! Tamminen ei kuitenkaan halunnut lähteä minnekään Mikkelistä. Veltto kuuluu kaikkien aikojen Allstarsiin oman aikansa selvästi parhaana mikkeliläisenä, vaikka hän pelasi mestaruussarjassa (MiPK) vain pari vuotta. Muistan aikoinani lukeneeni Länsi-Savosta tähän tyyliin: ”Pallo-Kissat voitti LrPT:n 3-0. Tamminen teki ottelussa kolme maalia. Muuta hän ei sitten esittänytkään.” Näin hauskoja olivat selostukset ennen vanhaan. (Lasse ”Lusu” Miettinen)
Oheinen kuva Keijosta oli hänen muistopuheensa yhteydessä syksyllä 1996 paikallisessa lehdessä. Keijo kuoli 65 vuotiaana . Hän oli 1960-luvulla nostamassa mikkeliläistä jalkapalloa koko Suomen tietoisuuteen. Ottelujen alussa mikkeliläinen yleisö aina muistutti vastustajan maalivahtia Keijosta: ”Varo moltsu, kohta lojahtaa!”
Kiitän Lasse Miettistä jälleen erinomaisista luonnehdinnoista! Voitte kaikki kommenttien myötä lisätä muistoja Keijosta! Jatkan vaiheittain ja hiljalleen legendojen muistelemista.
Tässä on suorat linkit aikaisemmin tekemiini mikkeliläisiin jalkapalloblogeihin. Ne ovat siinä vanhimmasta nuorimpaan järjestyksessä:
Jalkapalloidoleja Mikkelissä 1960- ja 1970-luvuilla – Mannari (blogaaja.fi)
Vanhat futarit Mikkeli – facebook-ryhmä – Mannari (blogaaja.fi)
Mikkelin Pallo-Kissojen pelihuumaa 1960-luvulla – Mannari (blogaaja.fi)
Mikkeliläisiä jalkapallolegendoja – Heikki Valjakka – Mannari (blogaaja.fi)
Mikkeliläisiä jalkapallolegendoja – Esko Pöyry – Mannari (blogaaja.fi)
Mikkeliläisiä jalkapallolegendoja – Antero Nikkanen – Mannari (blogaaja.fi)
Tässä on jälleen muutamia mainoksia, joissa on mahtavia erikoistarjouksia. Tarjoan teille tätä vaihtoehtoa tehdä tilauksia eri tuotteista netin kautta. Se on ekologista ja terveellistä! Ei tarvitse tehdä pitkiä matkoja, eikä tarvitse jonottaa. Ihan kotisohvalta käsin pääset tekemään hyviä ostoksia, tai lainaamaan rahaa, kilpailuttamaan vakuutuksia ja kaikkea mahdollista muuta. Toimitukset tulevat lähimpään haluamaasi postin toimipisteeseen tai ihan kotiovelle. Katso ja klikkaa!
Käypä kurkistamassa Vallilan tuotteita. Sieltä löytyy verhoja, mattoja ja kaikkea kodin sisustamiseen liittyvää. Huomio myös tämä KESÄALE!
Asuttiin Kepen kanssa samassa talossa Peitsarissa sekä oltiin töissä Helprintillä. Oltiin myös vapaa-aikana tekemisissä,Kepe oli hauskaa seuraa,naurua riitti ja juttu luisti. Ukki oli Urskissa ja Hänskissä kentänhoitajana joten muksuna tuli pelit seurattua.
Hoitiko Kepe hyvin hommansa? Jalkapallokentillä oli saanut nimen Veltto. Ei tehnyt mitään turhia ja rasittavia liikkeitä, niin riitti energia hyvin pelin loppuun asti.