Bjarne Westermarck – Järvenpään kehittäjä aikanaan

Vuosi sitten vietettiin Järvenpään kaupungin 70-vuotispäivää. Juhlimisen yhteydessä oli keskeinen nimi Bjarne Westermarck, koska hänen ansionsa Järvenpään kehittymisestä kaupungiksi on ollut todella suuri. Pienestä Tuusulan pitäjän asemakylästä on kasvanut nyt jo 45 000 asukkaan kaupunki.

Järvenpään rautatieasema syksyllä 2021

Junaliikenne Järvenpäässä alkoi vuonna 1862 eli 25 vuotta ennen Bjarne Westermarckin syntymää. Oheinen asemarakennus valmistui jo neljä vuotta ennen rataa. Se on melko varmasti Suomen vanhin toiminnassa oleva rautatieasema. Tosin lipunmyynti siinä on vastikään lopetettu, mutta muuta käyttötarkoitusta kyllä on. Tämän aseman ympärille alkoi Bjarne erikoisesti 1920-luvuin tienoilla systemaattisesti kehittämään liiketoimintaa ja asuttamista.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”.

Tässä on vasemmalta alkaen Bjarnen isä Anton, äiti Alfhild, Bjarne sekä äidin vanhemmat herra ja rouva Ehrström. Kuva on otettu 1890-luvulla. Sen otti Vivi Richter. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Järvenpään taloista oli aikanaan kaikista suurin Kyrölän ratsutila, joka 1700-luvulla laajeni Järvenpään kartanoksi. Sen omisti 1900-luvun alussa metsänhoitaja ja agronomi Anton ja hänen puolisonsa Alfhild Westermarck. Vaimo oli omaa sukuaan Ehrström. Avioliiton kautta Anton pääsi rikkaisiin naimisiin vuonna 1886 ja sitä kautta  hän tuli vävyksi Järvenpään kartanoon.

Metsänhoitaja Anton Walter Westermarck Kartanon rappusilla 1900-luvun alussa. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Vuonna 1887 syntyi Antonille ja Alfhildille poika, joka sai nimen Bjarne Rudolf. Poika varttui ja ensi alkuun hänen kiinnostuksensa maatalouteen oli suuri.

Tässä Bjarne on kouluikäisenä poikasena. Kuva on kirjasta Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassa. Ostin kyseisen kirjan viime kaupungin 70 vuotisjuhlan yhteydessä viime syksynä.

Perusopintojen jälkeen  lähti Bjarne Tanskaan opiskelemaan maataloutta. Hän oli Kööpenhaminassa maatalouskorkeakoulussa. Siellä hän sai opetusta nykyaikaisesta maanviljelyksestä. Sitä oppia hän alkoi myöhemmin myös soveltamaan käytäntöön.

Järvenpään Kartanon salia on kuvassa 1900-luvun alkupuolella. Pianon ääressä on Bjarnen äiti Alfhild. Kuvan on ottanut Vivi Richter ja se on Museoviraston kuvakokoelmista.

Bjarne avioitui ja vaimo oli Elvi Ingeborg omaa sukua Cannelin. Elvi ja Bjarne omasivat elämässään samanlaisia arvoja ja heidän avioliittonsa oli onnellinen. Lastensa mukaan he eivät koskaan lausuneet toisilleen pahaa sanaa. Elvi jakoi miehensä kanssa lujan uskon Jumalaan. Sunnuntaisin hän järjesti Järvenpäässä ja myöhemmin Nastolassa Kesärannassa hartaushetkiä, joihin kaikki talossa sillä hetkellä olevat osallistuivat. Urkurina toimi itseoikeutetusti Elvi itse. Bjarne istui aina sohvalla samalla paikalla.

Järvenpään Kartanossa Anton aloitti tilanhoitajana. Hän alkoi heti soveltamaan niitä tanskalaisen maajussin koulua käyneiden esi-isien maatalousoppeja. Hän aikoi tehdä Järvenpään Kartanosta Suomen maatalouden kehittämiskeskuksen ja mallitilan. Vuonna 1918 Bjarne perusti kartanon alueelle kasvinjalostuslaitoksen ja otti käyttöön traktoreita maanviljelyksessä. Hänellä oli haaveena ja tavoitteena maatalouden uudistaminan, mutta siinä samalla myös maaseudun asukkaiden olojen parantaminen. Hän oli tukemassa torpparin vapautusta ja tilattoman väestön maan hankintaa.

Taloudellisista syistä johtuen Bjarne alkoi hiljalleen luopua näistä maatalouden suurista haaveistaan. Ehkä se näin myöhemmin ajateltuna oli Järvenpään synnyn kannalta hyvä asia. Bjarne päätti alkaa kehittämään Järvenpään aseman seudusta asutuksen ja pienteollisuuuden keskusta. Järvenpäähän oli Helsinki-Hämeenlinna radan 1862  alkuperäinen asemapaikka. Lyhyet yhteydet Helsinkiin rautateitse ja maantietä pitkin puolsivat näitä Bjarnen suunnitelmia. Yhdyskunnalle laadittiin asemakaava ja teille annettiin myös nimet.

Lähikuvassa on Bjarne Rudolf Westermarck. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

1920-luvulla Kartanon tilasta erotettiin myös pienempiä maanviljelystiloja. Valtio osti näistä kaksi ja perusti niille Maatalousnormaalikoulun ja Kotitalousopettajaopiston. Alan korkeakoulun Tanskassa käynyt Bjarne osasi hyvin myös markkinoida ideoitaan valtiolle.  Maatalousnormaalikoulu toimi vuosina 1928-1993. Se antoi maatalouden ammattikoulutusta ja valmisti opettajia maatalousalan oppilaitoksiin. Kotitalousopettajaopisto toimi vuosina 1928-2000. Monta tuhatta opettajaoppilasta on siis saanut kouluttautua Järvenpäässä ja viedä näitä oppeja eteen päin eri puolille Suomea.

Bjarne ja hänen äitinsä Alfhild ovat tässä Vivi Richterin 1910-luvulla ottamassa kuvassa. Se on Museoviraston kuvakokoelmista.

Bjarne Westermarck toimi lyhyen aikaa Maalaisliiton kansanedustajana. Se oli vuosina 1922-1923. Hän joutui sairauden johdosta lopettamaan tämän poliittisen uransa melko lyhyeen. Hänelle ehdotettiin tänä aikana jopa ministerin pestiä, josta hän kieltäytyi ajan riittämättömyyden nimissä. Bjarnen aktiivisuus oli huipussaan vuosina 1917-1919. Hän oli perustamassa muun muassa Maataloustuottajien keskusliittoa. Maanviljelysneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1919. Bjarne oli myös aikanaan Tuusulan pitäjän sähköistämisen puolestapuhuja. Hän oli myös pitäjän ensimmäisen oppikoulun isä. Järvenpään yhteiskoulu aloitti syyskuussa 1928 Westermarckin lahjoitustontilla. Terijoelta tuotu ja uudestaan pystytetty huvila oli ensimmäinen koulurakennus.

Kuvassa on Villa Cooper, joka aikaisemmin oli Villa Enckell ja se sijaitsi aikaisemmin lähellä Aholaa. Vuonna 1919 Bjarne siirrätti tämän huvilarakennuksen nykyiselle paikalleen Myllytielle. Olen ottanut tämän kuvan kesällä 2021.
Huvila, Sibeliuksenkatu 5

Yllä oleva Sibeliuksekatu 5 osoitteessa oleva talo on alun perin ollut pystyssä Terijoella. Bjarne Westermarck siirrätti sen ja pari sataa muuta rakennusta Järvenpäähän pystytettäviksi uudelleen. Tämä rakennus tuotiin paikalleen 1927 ja apteekkari Aina Kajander osti tontin ja tämän rakennuksen Bjarnelta. Nykyään siinä on ruokaravintola Huvila.

Vuonna 1927 Bjarne Westermarck teki ehdotuksen Järvenpään kauppalan perustamiseksi. Se hylättiin tuolloin. Vuonna 1929 oli asukasmäärä noin 2000. Vasta vuonna 1951 tuli Järvenpäästä kauppala. Siellä oli silloin 8244 asukasta. Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuoden 1967 alusta. Asukkaita oli silloin 14606.

Vuonna 1910 Järvenpään Kartanon koko oli 1988 hehtaaria. Siitä oli silloin peltoa 525 hehtaaria , 395 ha eli niittyä ja metsää oli 1099 ha. Bjarne alkoi ostaa naapuritiloja. Hän käynnisti myös peltojen lannoituksen ja salaojituksen. Hän hankki ensiluokkaista karjaa ja parhaita kasvilajikkeita sekä uudenaikaisia koneita. Hän perusti myös meijerin. Kaikilla näillä tekemisillään oli myös hyvin työllistävä vaikutus. Tiluksia oli parhaimmillaan lähes 4000 hehtaaria.

Tämän siiloja muistuttavan asuintalon paikalla on aikaisemmin ollut Westermarckin ja Oy Argosin perustama Valssimylly, joka aloitti toimintansa 1922. Myöhemmin siihen rakennettiin korkeat siilot. Valtion viljavarasto käytti siiloja aina 1990-luvun lopulle asti. Otin kesällä 2021 tämän kuvan.

Maaliskuun vallankumous 1917 ja maatyöläisten lakkoilu olivat hyvin vaikeaa aikaa Järvenpään Kartanolle. Bjarnen friisiläiskarja jouduttiin teurastamaan, koska lakkovahdit estivät lypsyhommat. Kun kansalaissota alkoi, niin tilanhoitaja murhattiin.

Bjarne Westermarck kuoli vuonna 1945. Hänet on haudattu Tuusulan Kirkkopuistoon. Kuuden vuoden päästä hänen kuolemastaan tuli Järvenpäästä kauppala. Hän oli tasoittanut tietä sille. Tämän päivän järvenpääläisille Westermarckin suku elää vielä paikan nimissä. Toivottavasti tämänkin blogini vaikutuksesta tulee ymmärrystä, kun puhutaan Kartanon seudusta, Westermarckin puistosta, Antonin tai Bjarnen kujasta, jotta ne kaikki ovat osa Järvenpään historiaa.

Tässä avautuu näkymä Westermarckin puistoon. Keraamista pihatiiltä on käytetty päällysteenä tällä puistobulevardilla.

Bjarne Westermarckin perinneyhdistys ry teki Järvenpään 70 v. juhlavuoden kunniaksi viime vuonna  julkaisun ”Tuhat rautaa tulessa, Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassa”. Kirjassa tulee esille vielä Bjarnen luonteenlaadusta se, että hän oli hyväntahtoinen. Hän halusi auttaa vähäosaisia ja tukea heitä taloudellisesti alkuun muun muassa takaamalla heille edullisia lainoja. Hän oli hyvin antelias ja pidetty alaisten keskuudessa. Poliittisesti Bjarne oli vahvasti demokratian kannattaja, toisin kuin useimmat muut suurtilalliset.

Olen kirjoittanut Järvenpää-aiheisia blogeja jo aika monta. Pääosa niistä on Tuusulajärven taiteilijayhteisöä koskevista kulttuurihenkilöistä. Olen listannut tähän kaikkia niitä muita Järvenpäätä käsittäviä kirjoituksiani vanhimmasta nuorempiin järjestyksessä:

https://riveri68.blogaaja.fi/2022/04/08/kotikaupunkini-on-ollut-jarvenpaa-yli-30-vuotta/

Ulkoilijalle mieluinen on Vesipisaroiden puisto Järvenpäässä – Mannari (blogaaja.fi)

https://riveri68.blogaaja.fi/2022/06/03/jarvenpaan-rantapuistosta-loytyy-jokaiselle-jotakin/

Westermarckin puisto Järvenpäässä – Mannari (blogaaja.fi)

Emalikukka, monta pienyritystä käsittävä kortteli Järvenpäässä – Mannari (blogaaja.fi)

Aarne Arvonen – pisimpään elänyt suomalainen – mies Järvenpäästä – Mannari (blogaaja.fi)

Muraalit lisäävät vaiheittain suosiotaan eri puolilla maatamme – Mannari (blogaaja.fi)

 

Tässä tulee muutamia mainoksia, jotka sisältävät todella hyviä tarjouksia. Minulla on joitakin melko hyviä mainoskumppaneita. Mahdollistan sinulle huippuluokan tuotteita siten, ettei sinun tarvitse matkustaa ostoskeskuksiin. Siinä säästät matkakuluja ja mahdollisesti myös terveyttäsi. Korona ei leviä tätä kautta eikä muutkaan kulkutaudit. Tuotteet tulevat lähimpään postipalveluja tuottavaan pisteeseen, jonka voit itse valita. Voit myös valita toimituksen suoraan kotiisi. Useat yritykset toimittavat tuotteet postimaksutta, kun ylität jonkin ostorajan. Se ei ole suuri. Täältä löytyy liikkeitä, joita ei ihan joka kylässä ole. Kaikki ovat ihan luotettavia kauppakumppaneita. Kokeilepa sinäkin nettiostoksia!  

*

   

*

 

*

 

*

 

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.